Viikonlopun aikana pakkanen kiristyy koko maassa ja alkuviikoksi on ennustettu Lapin ja Kainuun selkeille alueille jopa -35-40 astetta. Pakkanen on kovaa koko maassa ja tuolloin jos koskaan tarvitsee ylle kunnon kerrospukeutumista lämmön haihtumista estämään. Nilkat paljaina ei pärjää vetreinkään nuori. Lämpöä ja apua pakkasesta selviytymiseen tarvitsevat myös monet suomessa talvehtivat linnut.
Suomen talvessa sinnittelee noin 70 pesimälajia. Vaikka kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia, talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen. Ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia. Esimerkiksi sinitiainen joutuu tankkaamaan moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen hengissä pakkasyön yli. Lintuja voi auttaa ruokkimalla niitä talvella. Samalla lintuja pääsee tarkkailemaan helposti ja pihalle saa mukavaa vipinää. Ruokinta on paitsi hauska harrastus, myös lintujen kannalta tärkeää.
Kuva Pixabay |
Sopiva aika lintujen ruokinnan aloittamiselle on syksyllä, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Sinitiaisen ja mustarastaan ilmaantuminen pihapiiriin kertoo usein siitä, että ravinto alkaa olla luonnossa vähissä. Tärkein asia lintujen ruokinnassa on se, että jos sen aloittaa, sitä pitää jatkaa yhtäjaksoisesti aina siihen asti, kunnes keväällä maa on paljas ja sula. Satunnaisesta ruokinnasta ei ole linnuille kuin hetkellistä apua. Varsinkin harvaanasutuilla alueilla yhteen ruokintapaikkaan tottuneet linnut eivät ehkä löydä tarpeeksi nopeasti uutta ruokintapaikkaa, ja ne saattavat jopa menehtyä, jos ravinto loppuu kovien pakkasten aikaan.
Mitä linnuille voi sitten antaa ravinnoksi? Linnuille kelpaa monenlainen ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä liian suolaista. Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät ja tali. Kauraa, hirssiä, hamppua, rypsiä ja pellavaakin voi kokeilla. Pähkinät ovat suurta herkkua useille linnuille, mutta jos pähkinää ei ole tarjolla pieneksi murskattuna, jää se kokonaisena monelta lajilta syömättä. Pähkinät voi murskata tehosekoittimessa ja siivilöidä hienontamisen yhteydessä syntynyt maapähkinäjauho erilleen. Jauhoa ei kuitenkaan pitäisi linnuille syöttää, koska se kostuu hyvin helposti, ja vettynyt ruoka on huonoa ravintoa linnuille. Murskaus käy hyvin myös esimerkiksi liha- tai perunanuijalla.
Kuva Pixabay |
Koska linnut säikähtävät helposti, olisi ruokintapaikka hyvä sijoittaa riittävän kauas rakennuksista. Ruokintapaikan lähellä olisi hyvä olla tuuheita havupuita, pensaita tai pensasaitaa, jotka antavat linnuille suojaa. Ruokintapaikalle olisi hyvä laittaa useampikin ruokintapiste, koska se vähentää lintujen välistä kilpailua. Hyvällä ruokintapaikalla voi olla esimerkiksi muutama ruokinta-automaatti, jotka on sijoitettu riittävän kauas toisistaan, talipallo- ja rasvapötkötelineitä sekä muutama pieni roikkuva ruokinta-automaatti, jotka voi helposti sijoitettaa esimerkiksi pensasaidan sisään.
Meidän lintujen ruokintapaikalla on ihan perinteinen lintulauta ja tuollainen roikkuva talipallopötkö. Perinteinen lintulauta ei ole linnuille paras mahdollinen, koska linnut saattavat siinä vieraillessaan ulostaa siemenien joukkoon. Tämä lisää erilaisten tautien, kuten salmonellan, lisääntymistä. Parempi vaihtoehto olisi ruokinta-automaatti, jonka säiliöstä ruoka valuu alareunassa oleviin kapeisiin kouruihin ruoan kulutuksen mukaan. Suuren automaatin etuina on myös se, että niiden suurta säiliötä ei tarvitse täyttää niin usein, vaan ruokaa riittää linnuille pidemmäksi aikaa. Meillä lintuja riittää lintulaudalla, joten taidankin heti seuraavalla kauppareissulla ostaa toisen lintulaudan, jossa on tuo säiliö noille siemenille. Talipalloja pitää myös ostaa lisää.
Kuva Pixabay |
Tänä viikonloppuna järjestetään kaikille luonnosta kiinnostuneille Suomen suurin lintutapahtuma, BirdLife Pihabongaus. Tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja esimerkiksi omalla pihalla. Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole olennaista. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintona olisi yksi lintu. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista. Pihabongaus on järjestetty vuodesta 2006. Tapahtumaan osallistuu vuosittain yli 20 000 ihmistä lähes 15 000 paikassa ympäri maan. Pihabogauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Tarkemmat tiedot tapahtumasta, osallistumisohjeet sekä päivittyvä tulossivu löytyvät Birdlife Suomen nettisivuilta.