Kyllä täällä on hyvä köyhän elellä

31.3.2015

Kotoisaa arkea-blogin Helin tuorein päivitys voisi pääosiltaan olla myös minun kirjoittamani. Päivitys sisältää hyvin tuttuja, arkisia asioita jaksamisesta ja taloudellisesta ahdingosta. Päivätyö on ihana asia, kun tietää ennakkoon, milloin on töissä ja milloin vapaalla. Perheen kanssa jää enemmän yhteistä aikaa, joka sinällään on tärkeämpää kuin mikään muu. Aikaiset aamuherätykset kuitenkin verottavat jaksamista eikä kovinkaan monena iltana jaksa toteuttaa niitä aamupäivän tuntien suunnitelmia. Illat ovat lyhyitä, kun ainakin minä olen iän myötä alkanut pitää itsekkäästi huolta siitä, että ehdin nukkua yön aikana riittävän pitkät yöunet. Viikonlopuiksi jää sitten pääosin kaikki kotityöt. Minulla on kyllä kotona se "kotihengetär", joka tekee paljon ja näin ollen helpottaa minun työmäärääni huomattavasti kotona.

Kotihengettärestä päästäänkin aika kehnon aasinsillan kautta taloudelliseen tilanteeseemme, joka on tällä hetkellä huonompi kuin koskaan. Miehen työttömyyttä on jatkunut nyt vajaan vuoden eikä uudesta työstä ole tietoa. Hakuja on päällä, mutta vielä ei vaan ole natsannut. Omat yt:t viime syksynä päättyivät osaltani onnekkaasti ja sain pitää työni. Minun palkkani ei kuitenkaan ole edes sitä normaalia keskitasoa, joten perheemme tämänhetkiset tulot eivät ole kummoiset. Miehen saama Kelan työttömyyspäiväraha on aivan ala-arvoinen. En ymmärrä, kuinka jotkut voivat kuvitella, että sillä pitäisi perheellisen ja asuntovelallisen ihmisen pärjätä. Meillä päästään noissa käteen jäävissä kokonaistuloissa juuri ja juuri kakkosella alkavaan yhteissummaan. Se on aika karua todellisuutta, kun et koskaan voi maksaa kaikkia laskuja pois. Mietit vain, mitkä laskut on nyt pakko maksaa, ettei vouti pian kolkuta ulko-ovella.


Tässä kohtaa joku varmasti jo ihmettelee, miten meillä sitten oli muka varaa lähteä talvilomalla viikonlopuksi Helsinkiin tai miten mulla on ollut varaa ostaa vaikkapa nuo kuvissa näkyvät olohuoneen verhot. Noh, joskus on vain oman mielenterveyden vuoksi lähdettävä, vaikkei siihen oikeasti edes olisi varaa. Helsingin reissullamme yövyimme ilmaiseksi ja nautimme pääosin ilmaiset ruoat ja kahvit joko sukulaisten luona/tarjoamana tai hotelliöistä tulleilla wauchereilla. Uusia verhoja tai muita sisustusjuttuja hankin ainoastaan alennusmyynneistä tai nettikauppojen alennuskoodeilla. Yleensä otan ne vielä laskulle ja maksan sitten, kun niiden vuoro tulee siellä laskupinossa. Moni pitää varmasti käytäntöäni järjettömänä eikä niinkään viisaana vaihtoehtona. Oli sitten niin tai näin, pidän kuitenkin huolta, että tärkeimmät ja pakolliset maksut (lainat, luottokorttien lyhennykset, puhelinlaskut, netti ja sähkö) tulevat joka kuukausi hoidettua ja luottotiedot pysyvät puhtaina. Yritän siis elää kaikesta ahdingosta huolimatta mahdollisimman normaalia elämää.

En kuitenkaan kiellä, etteikö välillä mieltäni valtaisi epätoivo siitä, kun rahat eivät riitä edes niihin pakollisiin ja välttämättömiin menoihin. Kaikista surullisinta tämä on tietenkin lasten kohdalla, kun ei pysty suoriutumaan edes niistä välttämättömistä hankinnoista. Tässä kohtaa haluan välittää kauniin kiitokseni meidän tukiverkostolle, joka on niin paljon auttanut meitä ruokakasseilla ja lapsille annetuilla rahallisilla lahjoituksilla, että he ovat myös päässeet vähän reissaamaan tai shoppailemaan itselleen uusia vaatteita. Suuri apu on ollut myös niillä lukuisilla laatikollisilla hyviä ja käyttökelpoisia vaatteita ja kenkiä, joita isot siskot ovat tytölleni tuoneet. Ilman näitä kaikkia lahjoituksia olisimme vieläkin ahtaammalla. Yritän kuitenkin siis kaikesta huolimatta elää mahdollisimman normaalia elämää. Iloitsen siitä, että meillä on vielä oma katto pään päällä ja olemme joka päivä pystyneet syömään lämpöisen aterian ja mikä parasta, meillä on toisemme ♥


Ps. Voit nyt seurata blogiani myös facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tässä, klik.
Muista myös merkitä ruksi Arjen Helmien facebook sivujen tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa ilmoitukset-kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Sweet sixteen

29.3.2015

Heippa kaikille pitkästä aikaa! Viikko mennä humpsahti töissä  kuin itsestään ja tänään ollaankin sitten juhlistettu lähipiirin kanssa tytön synttäreitä. Virallinen syntymäpäivä oli viikko sitten, mutta tänään ehdittiin vasta kahvittelemaan. Flunssa meinaa painaa taas päälle, mutta en antanut sen häiritä juhlia. Mukava päivä illassa. Tyttö oli tyytyväinen juhliinsa. Nyt äiti on väsynyt, mutta onnellinen ♥


Eilinen päivä menikin sitten leipoessa juhlia varten. Tarjolla oli texmex-voileipäkakku, perinteinen kermakakku, mokkapaloja, whoopieseja ja minimuffineja. Tänä aamuna kello soitti sitten koristelemaan tarjottavia. Olin unohtanut tyystin, että kelloja piti siirtää kesää kohti, mutta onneksi nuo älypuhelimet on omistajiaan viisaampia ja hoitivat homman mun puolesta, hih...



Meillä ei lapset enää tänä vuonna lähteneet virpomaan, mutta ensimmäisen kerran viiteen vuoteen, kun olen täällä asunut, meillä kävi virpojia. Kaksi pupua ja yksi trulli ♥ Vähän harmitti, kun en ollut varannut kunnon palkkoja, mutta mies sitten tarjoili pienille virpojille minimuffineita, jotka kelpasivat heille paremmin kuin hyvin ♥ Ensi viikolla eletäänkin sitten jo pääsiäisviikkoa. Edessä neljän päivän työviikko ja sitten ihana neljän päivän miniloma ♥

Mukavaa Palmusunnuntain iltaa Teille kaikille ♥

Kierros meidän alakerrassa

23.3.2015

 Vihdoinkin maalla blogin Annen innoittamana katselin eilen kotimme alakertaa hiukan kameran läpi. Nyt siis oikea kuvapläjäys, olkaa hyvät!












Mukavaa alkavaa viikoa teille kaikille ♥

Katse menneeseen lomaviikkoon

22.3.2015

Heippa kaikille!
Niin alkaa mun talvilomani olemaan pulkassa ja huomena on edessä taas paluu sorvin ääreen. Noh, ihan kivaa sinänsä! Pitää vain olla tyytyväinen, että ylipäätään on töitä. Pikkuinen vieraamme jatkoi aamupäivältä meiltä matkaansa toiseen mummolaan vielä yhdeksi yöksi ennen kotiin paluutaan. Kyllä täytyy olla siitäkin tosi kiitollinen, että saa viettää aikaa noiden lastenlapsienkin kanssa ♥ Paljon ehdittiin yhdessä touhuta viikonlopun aikana eväsretken lisäksi. Korkkasimme mm. leikkimökki kauden. Monta hyvää juttuakin kuultiin tuon pikku-neidin suusta, hih...

Perjantaina kampaajareissun jälkeen pääsin miehen opastuksella katselemaan ensimmäisen kerran elämässäni auringonpimennystä. Edellinen oli ollut joskus 90-luvun alussa, mutta siitä minulla ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Aika jännältähän tuo tuntui, kun yks'kaks tuuli vain tyyntyi ja maisema muuttui utuisen hämäräksi. Ihan kuin linnutkin olisivat lakanneet laulamasta. Vanhan hitsauskypärän lasin läpi tuota aurinkoa sitten katseltiin ja appeni sai otettua siitä hienon kuvankin.


Loma on ollut kaikin puolin oikein hyvä ja siihen on mahtunut paljon kaikkea mukavaa. Helsingin reissun jälkeen on ehtinyt ja jaksanut mukavasti puuhastella kaikenlaista tässä kotosallakin. Karsiminen on jatkunut ja nyt on ollut kivasti aikaa käydä normaalia useammin siistimässä ja viemässä lisää tavaraa kirppikselle myyntiin. 


Torstaina käytiin äidin luona iltapäiväkahveilla. Keskimmäinenkin ajeli sinne suoraan koulusta kertomaan äidillenikin reppureissutarinoita ja tietenkin moikkaamaan myös äiti-ihmistä. Mies kaiveli samalla reissulla nuorison kaksipyöräiset veljeni tallista talviteloilta ja kävi ne läpi. Yhdessä nostettiin ne sitten kärrille ja tuotiin kotiin. Tytöllä ja poikaystävällään oli jo kova polte päästä ajelemaan, joten kauaa eivät pyörät pihassa ehtineet olla, kun ne kurvasivat jo maantielle.


Saimme appivanhemmiltani heille ylimääräiseksi jääneen klaffilipaston. Minulla oli tietenkin heti suunnitelma valmiina sen varalle. Väri piti vaihtaa ja sen jälkeen saisin siitä itselleni bloggauspisteen meidän makkariin. Mies sitten vähän hioi sitä ja aloitti maalaamisen. Maalina Helmi-kalustemaali ja sävynä tietenkin valkoinen. Ihan helppo homma tuo ei ollut. Muutamaan kertaan mies meinasi jo lyödä hanskat tiskiin, kun tuntui ettei siitä saa pensselillä maalaten millään hyvää. Minä olin normaalista poiketen siinä kohdassa erittäin vähä sanainen. Harmittelin vain asiaa enkä esittänyt minkäänlaisia vaatimuksia maalaamisen suhteen. Se tuotti sitten tulosta. Eilen lipasto kannettiin makuuhuoneeseen ja nyt kirjoittelen ensimmäistä postausta uudessa bloggauspisteessäni ♥ Nyt saan mukavasti laatikoihin  mm. kaikki askartelu-, lahja- ja pakkaustarvikkeet, joilla ei tätä ennen ole oikeastaan ollut omaa säilytyspaikkaansa. Oi, olen niiiin onnellinen tästä ♥


Loppuloma ja -päivä vietetään kotoillen. Otetaan rennosti ja ollaan vaan. Tehdään, mitä mieleen juolahtaa ja mitä mieli tekee. Poika makaa kyllä kuumeessa, mutta eipä me vanhemmat oikein voida mitään muuta tehdä silloin lapsen eteen kuin huolehtia, että juo nestettä tarpeeksi. Nuo uudet Perfect Homen tuikkukipot jaksavat myös ilahduttaa mua edelleen. Ne vaan ovat niin kauniit ♥ Olenkin nyt iltaisin poltellut niissä tuikkuja. Miten teidän viikonloppunne on sujunut?


Tuulta päin...

21.3.2015

Perjantaina saimme isomman lapsenlapsistamme meille yökylään. Lauantaille oli povattu takatalvea, mutta ainakaan täällä meillä ei vielä ole lunta satanut. Ilma on kyllä selkeästi kylmentynyt ja aika kova tuulikin täällä on. Kylmää ilmaa uhmaten me kuitenkin pakkasimme eväät ja polttopuut reppuihin ja lähdimme metsäretkelle.


Alkumatka mentiin autolla ja sitten jatkettiin jalan. Kuljettiin pitkin metsätietä ylös kalliolle ja lopulta polkua pitkin kylän laavulle. Välillä oli tosi liukasta, mutta päästiin kuitenkin perille.


Perillä ukki teki poikien (naapurinkin poika oli mukana) kanssa heti tulet nuotioon. Sitten vain odoteltiin hiilloksen syntymistä, että päästiin makkaran paistoon.



Ukki teki puun oksasta hyvän "haarukan", jolla oli kiva napsia makkaran paloja suuhun. Grillikausi on nyt siis avattu.



Aikuisten tuijotellessa nuotion tulia, lapset leikkivät hippaa, piilosta ja tutkivat muuten vain lähimaastoa.





Laavupaikalla oli tehty metsän raivaushommia ja pojat rakensivat havun oksista hienon majan, jossa oli kiva leikkiä.


Retkeltä saapui mummolaan punaposkista väkeä. Pikkuinen vieraamme kipitti pupu kainalossa suoraan päikkäreille eikä unta tarvinut juurikaan houkutella, kun pienet silmät painuivat kiinni. Hyvä niin! Jaksetaan sitten iltasella käydä vielä saunassa ja leikkiä yhdessä.

Mukavaa lauantai-iltaa kaikille ♥

Onni on...

20.3.2015

...ihana arvontapalkinto ♥

Sattumalta löysin eräänä päivänä tieni minulle entuudestaan vieraaseen blogiin, Willa Lemmelle. Blogissa sattui juuri olemaan arvonta menossa, jossa piti valita kolmesta Perfect Homen tuotteesta mieluisin. Minä rakastan yli kaiken Perfect Homen tuotteita ja tietenkin osallistuin arvontaa. Joskus käy vaan hyvä tuuri ja niinpä minä voitin pääpalkinnon. En kuuna päivänä uskonut ensinnäkään voittavani ja sen lisäksi vielä saamaan palkinnoksi kahta noista ihanista tuotteista ♥ Kaikki kolme tuotetta olivat ihania, mutta minä satuin vielä saamaan palkinnoksi juuri ne kaksi tuotetta, joista pidin kaikista eniten. Uskomatonta. Kiitos Katja ihanasta palkinnosta ♥ Mä oon niiin onnellinen.

Palkinnoksi sain siis nämä...




...Tulip kynttilälyhdyt (2kpl) sekä



tämän ihanan valopallon. Valopalloja on kahta kokoa ja tämä on se pienempi. Eikös olekin ihania?

Kiitos vielä kerran Katja ihanasta palkinnosta ♥

Onni on myös ihanat kommentit, joita saan kaikkiin postauksiini. Kaunis kiitos niistä teille kaikille ♥ Tervetuloa mukaan myös uudet lukijani, joita on taas viime viikkojen aikana muutama tullut lisää. Toivottavasti viihdytte blogini parissa. Kun maaginen 50 lukijan raja rikkoutui, perustin blogilleni omat fb-sivut. Tykkääjäksi voit liittyä tässä, klik. Muista myös merkitä ruksi tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa ilmoitukset-kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Ihanaa viikonloppua kaikille ♥ Minä lähden nyt aamusta kampaajalle ja sitten saankin ihanaisen pienen vieraan viikonlopuksi ♥ Siitä sitten lisää sunnuntaina. Voikaa hyvin!
 

Vanha Porvoo ♥

19.3.2015

Päätimme viikonlopun Helsingin reissun ajamalla kotiin Vanhan Porvoon kautta. Miten ihanan idyllinen paikka tuo onkaan. Aurinko paistoi ja ilma kiertelyyn nupulakivikaduilla oli mitä parhain. Monet liikkeistä pitivät vielä ovensa suljettuina, mutta se ei meitä haitannut. Kamera kaulalla kiertelimme noita suloisia kortteleita ja eräässä puodissa meille alettiin puhua heti englantia, koska meitä luultiin turisteiksi kameran vuoksi, hih... No, oltiinhan me turisteja, vaikkakin ihan supi suomalaisia! Kuvia tuli otettua jonkin verran, joista parhaat haluan taas jakaa kanssanne.






Kävellessä poikkesimme muutamiin ihaniin puoteihin ihastelemaan niiden tarjontaa. Eräs ihanuus oli Vanille Home. RM, GG ja kaikki muut sisustajille tutut merkit ♥ 





Jos minulla olisi suinkin taloudellisesti mahdollista, perustaisin oman sisustuskahvilan. Kahvilan, jonka vitriiniin leipoisin itse myytävät niin suolaiset kuin makeatkin leivonnaiset ja joka olisi sisustettu vaaleaan maalaisromanttiseen tyyliin ♥ Se on minun unelmani. Niinpä valitsemme aina kaupunkimatkoillamme kahvipaikaksi jonkun romanttisen pikku kahvilan. Tällä kerttaa poikkesimme Cafe Fannyssa. Tosi kiva paikka, jossa myös lapset oli huomioitu hyvin. Vessojen yhteydessä oli hoitopöytä vauvaikäisten hoitoa varten ja leikki-ikäisille lapsille kahvilasta löytyi oma leikkinurkkaus.




Vanha Porvoo on ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka ♥ Kesällä haluan sinne ehdottomasti uudelleen, joko perheen, Ystävän tai blogisiskojen kanssa ♥

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan