Pääsiäinen alkaa olla tältä vuodelta pikku hiljaa ohi ja ennenkaikkea meidän neljän päivän ihanaakin ihanampi miniloma. Ilmat suosivat kaikkia pääsiäisen viettäjiä ainakin täällä Kaakon kulmilla. Tänään on ollut vähän harmaampi päivä, mutta ilma on silti jo keväisen lämmin. Hiukan koin aamulla pientä järkytystä, kun katsoin ulos ikkunasta eikä aurinko paistanutkaan, kuten niin monena muuna aamuna viimeisen viikon aikana. Äkkiä sitä tottuu siihen auringon paisteeseen ja heti huomaa sen puutteen. 

Miten se pääsiäinen ja miniloma sitten lopulta meni? Hyvin on mennyt ja juuri tässä pistelin poskeeni ihanan pehmeää pashaa, jota tein meille lauantaina vähän kuin vierasvaraksi, mutta myös jälkkäriksi. Pasha kun on siitä mukava pääsiäisherkku, kun sitä voi syödä niin jälkiruokana, kahvin kanssa kuin ihan vaan pelkästäänkin. Leivoin myös perinteisen kahvikakun ja iltapalapiirakaksi kinkkupiirakan. En muista koska olisin viimeksi leiponut ihan vain huvikseni ilman, että meillä olisi jotkut juhlat tms. Lauantaina mies ehti sitten putsaamaan meidän grillin ja saimme avattua meidän grillikauden. Kylläpä grilliruoka maistuikin tosi hyvältä pitkästä aikaa. Eilen sain sitten vielä pestyä ne kesähuoneen ikkunatkin, joten nyt on siltäkin osin kesähuone kunnossa ja valmiina kesään. 

Yksi suuri homma, minkä sain myös tehtyä oli samettikukkien ruukuttaminen. Istutin pienet samettikukan taimet pääosin niiden lopullisiin ruukkuihin. Osan laitoin yksittäisiin purkkeihin, joista niitä voi sitten touko-kesäkuun vaihteessa istutella ulos omille paikoilleen. Ainakin leikkimökin kukkalaatikkoon ajattelin niitä laittaa. Pieniä ja hentoisiahan nuo taimet vielä ovat, mutta kyllä ne lehdistä jo tunnistaa samettikukiksi. Lisäksi laitoin kevätmessuilta ostamani daalian juurakot esikasvamaan vanhoihin amppeliruukkuihin. Esikasvatuksella saan aikaistettua kukintaa, jos en onnistu tappamaan niitä sitä ennen. Minulla kun ei luotto ole vielä ihan hirveän suuri näihin puutarhurin taitoihini, mutta taas on ainakin yritetty.

Tänäänkin on taas ehditty touhuamaan vaikka mitä. Viime kesänä käydessäni Katin kanssa yhden kirpputorin loppuunmyynnissä, ostin sieltä vanhan työpöydän. Pöytä on ollut säilössä Katin autotallissa, mutta tänään se pääsi vihdoin kotiin. En nimittäin aluksi tiennyt, mihin sen oikein sijoitan, mutta lopulta visiot vaan syntyvät ja työpöytä löysi oman paikkansa ja käyttötarkoituksensa. Laitoimme sen tuonne katetulle terassille "Puutarhapirkon työpöydäksi". Maalit siitä lohkeilee ja vähän se huojuukin, mutta se ei minua haittaa. Minusta se on hyvä juuri sellaisena kuin se nyt on. 

Olen myös pääsiäisen aikana myynyt hiukan isompia tavaroita pois facebook kirppiksen kautta. Joskus on vaan pakko luopua joistain ihanistakin tavaroista, kun tila ei vaan yksinkertaisesti riitä. Onneksi tavaroille on aika kivasti löytynyt ostajia. Itse puolestani olen tehnyt superhyviä hankintoja roskalava ryhmän kautta. Kannatti kaksi vuotta odottaa, että pation lavasohvalle löytyi patjat. Tänään haettiin ilmaiset superlonpatjat, joista saan sohvalle pehmusteet. Pituus oli juuri oikea. Ainoastaan patjojen sivuista pitää leikata pikku suirot pois, niin ovat juuri täydelliset. Lisäksi onnistuin saamaan kolme kapeaa puuvillamattoa ja yhden ison villamaton samaisen ryhmän kautta. Puuvillamatot käyvät juuri hyvin lavasohvalle pehmusteiden päälle ja iso villamatto tulee meidän olohuoneeseen. Pitää vain ensin katsoa tarviiko matto pesua vai riittääkö kunnon imurointi. Ai hitsi, olen niin onnellinen näistä hankinnoistani. Kerrankin minua onnisti.

Ennen pääsiäistä en uskaltanut edes kuvitella, että saisin tehtyä kaikkia kotihommia näin paljon vapaiden aikana. Nyt olen välillä pysähtynyt oikein miettimään tätä energisyyttäni ja toimeliaisuuttani. Liekö syy auringossa, lähestyvissä juhlissa vai jossain ihan muussa; en tiedä, mutta hitsin ihanalta tämä tuntuu. 

Miten teidän pääsiäinen meni? Onko muut jo avanneet grillikauden vai söittekö perinteisempään pääsiäisen tyyliin lammasta? Vai mikä lopulta on perinteistä pääsiäisruokaa ja onko sitä edes olemassa?

Pihakirppis ystävän kanssa

Kirpputorit ja kierrätys ovat aina olleet niinsanotusti "mun juttu". Tykkään kierrellä kirppiksillä, penkoa myyntipöytiä ja tehdä löytöjä. Kirppiksiä on monenlaisia ja monen tasoisia. Siisteillä ja hyvin asiansa hoitavilla kirppiksillä riittää asiakkaita ja kauppa käy. Kesäisin kirppiksien maailmaan tuovat mukavan lisänsä pihakirppikset. Niillä on ihan omanlaisensa tunnelma. Viime viikonloppuna järjestin itse nyt toista kertaa oman pihakirppiksen. Ensimmäisen pihakirppiksen järjestin mieheni ja hänen perheensä kanssa muutama vuosi sitten meidän pihalla. Siitä jäi mukava fiilis, jonka siivittämänä lähdin ideoimaan ystäväni kanssa uutta pihakirppispäivää tälle kesälle.

Jo alkukesästä päätimme ystäväni kanssa, että järjestämme pihakirppiksen loppukesästä. Ystäväni asuu Kouvolan keskustan liepeillä, joten päätimme järjestää tapahtuman hänen pihallaan. Ajattelimme, että näin saisimme ehkä enemmän väkeä liikkeelle ja tulemaan paikalle. Sopivan, yhteisen vapaapäivän löytäminen aiheutti hiukan päänvaivaa molempien töiden vuoksi, mutta onneksi päivä saatiin sovittua ja pihakirppis pidettyä. Myytäväähän meillä riitti kyllä vaikkapa useammankin pihakirppiksen pitämiseen, kun kahden talouden ylimääräiset ja tarpeettomat vaatteet ja tavarat laitettiin myyntiin. Itse en koulun ja töiden vuoksi ehtinyt panostaa tavaroiden läpikäymiseen kotona ihan niin hyvin kuin olisin halunnut, koska aloitin homman vähän liian myöhään. Jotenkin nämä päivät ovat tänä kesänä juosseet vain vähän liian nopeasti.

Onnekseni ystäväni oli lomalla viime viikon ja teki ihan valtavan suuren työn kaikenlaisten valmistelujen kanssa. Itse menin sitten perjantaina koulun jälkeen avuksi. Laitettiin paikkoja kuntoon, suunniteltiin, jaettiin mainoksia lähialueen postilaatikoihin, käytiin viemässä opasteita tien haaroihin, leivottiin marjapiirakkaa pihakirppiksen kahvioon ja tutkailtiin sääkarttoja. Olen kyllä niin onnekas ja kiitollinen, kun olen vielä aikuisena löytänyt niin samanhenkisen ystävän itselleni, jonka kanssa ajatukset käy yksiin ja jonka seurassa voin olla juuri oma itseni eikä minun tarvitse olla mitään muuta. 

Kirppispäivä valkeni kauniina ja poutaisena. Suurin huolenaiheemmehan oli tietenkin mahdollinen sade. Onneksemme sitä ei tullut koko päivänä. Saimme suorastaan kylpeä auringossa koko päivän. Muutenkin kirppispäivämme oli kaikin puolin onnistunut. Väkeä kävi mukavasti paria viimeistä tuntia lukuunottamatta. Kirppisasiakkaat tekivät löytöjä ja tavara vaihtoi omistajaa. Itselläni oli aika paljon vaatteita myynnissä, joiden myyminen ei osoittautunut helpoksi. Myöskään kirjat eivät kiinnostaneet, jota ehkä hiukan ihmettelin. Suurimman suosion pihakirppiksellä saivat erilaiset sisustusesineet ja ennenkaikkea kaikki vanhat ja retrot tavarat. Emalikattilat ja -kannut olivat suorastaan myyntimenestys. 

Kirppispäivämme oli onnistunut ja ihan super kiva. Oli mukava jutella kirppisasikkaiden kanssa ja huomata, miten hekin viihtyivät. Omenapuun alle patiolle oli mukava istahtaa hetkeksi kahville jutustelemaan ystävän kanssa. Illan edellä peltirasiaan kertyneet eurot lämmittivät mieltä, mutta kaikista lämpimämpänä mieltä lämmitti mukava yhdessä tekeminen ja touhuaminen hyvän ystävän kanssa. Kiitos K mukavasta pihakirppisviikonlopusta♥ Mielessä pyörii jo suunnitelmat uuden tapahtuman järjestämisestä. 

Mukavaa sunnuntaita kaikille ♥

Heinäkuun hankinnat ja elokuun alku ♥

Niin meni heinäkuu ja alkoi elokuu. Heinäkuu oli täällä Kouvolassa sateisin 20 vuoteen ja hellepäiviä oli kuulemani mukaan vain seitsemän. Itse en noista helteistä niinkään perusta eikä minusta tuota sadettakaan nyt liikaa ollut. Olinhan koko pitkän heinäkuun lomalla ja vaikka sadepäiviä ja -jaksojakin lomaan mahtui, ei niitä kuitenkaan minusta ollut liikaa. Loma oli kaiken kaikkiaan ihan hyvä, vaikka se olikin miehen töiden ja perheemme taloudellisen tilan vuoksi sellainen lähiloma, kuten olen jonkun hienosti kuullut kutsuvan lomaa, jolloin kaikki yöt ollaan pikku reissuista huolimatta kotona. Lomani aikana minulla oli aikaa taas hiukan harrastaa karsimista ja onnistuinkin siinä todella hyvin. Kiitos paikallisen nettikirpparin! Karsimisen ansiosta sain kerättyä hiukan rahaa ja pystyin toteuttamaan jo vuosia hankintalistalla olleet ostokseni.

Torista löysin aivan ihanan ja edullisen emännänkaapin. Olen haaveillut sellaisesta jo vuosia. Olin jossain kohden jo sitä mieltä, että meille ei sellainen mihinkään mahdu, mutta nyt sellainen ihanuus kuitenkin komeilee tuolla meidän ruokailuhuoneessa ♥ Olen kyllä niin iloinen ja onnellinen tästä vaaleasta kaunottaresta, joka oli juuri sopivasti kulunut eikä sille tarvinut tehdä mitään muuta kuin kantaa sisälle. Myyjä oli jopa niin ystävällinen, että toi kaapin minulle samaan hintaan kotiin asti (aika pitkän matkan takaa). Ihanaa huomata, että tuollaisia noin ystävällisiä ihmisiä on vielä nykypäivänä olemassa ♥

 Toinen hankinta oli nuo kaksi Ebba Masalinin kasvitaulua. Ne onnistuin huutamaan facebookin kautta itselleni. Hinta jäi näissä todella alhaiseksi, koska minulle ei niin ollut väliä, mitkä kasvit noissa tauluissa oli. Tärkeintä oli, että ylipäätäin sain ne. Alkujaan oli tarkoitus huutaa itselle vain yksi taulu, mutta noin kymmenen taulun joukosta minulle jäikin sitten kaksi taulua. Ei huono juttu yhtään! Oi oi, ne vaan ovat niin ihanat ♥

Mutta siis maanantaina mulla alkoi taas työt ja lomat on tällä erää lomailtu pitkäksi aikaa. En edes viitsi ajatella, koska seuraavan kerran pääsen lomailemaan. Vähän tahmeaahan nämä aamuheräämiset ovat tällä viikolla olleet, mutta eiköhän niihinkin taas pian totu ja kohtahan on jo viikonloppu. Moni on puhunut jo kesän loppumisesta, mutta kyllä elokuu on minun mielestäni vielä kesää. Vaikka illat ja yöt alkavat pimenemään, on ilma vielä lämmin. Meillä mies on työn lomassa rakennellut meille tuota uutta terassia. Nyt tuo viime syksynä aloitettu osa (kuvassa) on kokonaan valmis.Minulla on tuossa kelapöydän oikealla puolella (kuvan ulkopuolella) korituoli, jossa tykkään istuskella varsinkin juuri iltaisin. Kuvassa näkyvästä aukosta laskeutuu sitten portaat alas talon päädyssä olevalle patiolle. Laittelen siitä sitten kuvia, kun se on täysin valmis. Nyt siellä pitää tehdä vielä hiukan viimeistelyhommia. Ai, mikä tuolla penkin alla on? No, tämä...

Vanha Hartwalin limukori on kuin piste iin päälle näiden mun hankintojen perään. Tämän limukorin saimme lahjaksi rakkaalta kälyltäni ja täytyy kyllä sanoa, että hän tietää ja tuntee meidän makumme ♥ Korissa olevilla vanhoilla pulloilla oli mukava vähän fiilistellä ja muistella lapsuutta, kun kotiin ostettiin kerran kesässä, juhannukseksi, limukori. Voi niitä aikoja... ♥ Mutta vielä on siis kesää jäljellä, joten yritetään kaikesta huolimatta nautia siitä ja sen ihanuudesta ihan täysillä, eikös niin!?



Tavara vaihtaa omistajaa eli kirppistelyä ja sisustussuunnitelmia

Ensimmäinen lomaviikko on takana ja toinen alkamassa. Takaraivossa piileksii ajatus siitä, kuinka tämä aikatauluton ja kiireetön elämä jonain päivänä päättyy. Kyllä tuo ihmismieli vaan on aika jännä,  mutta nyt hus pois sellaiset ajatukset, koska edessä on vielä kolme täyttä viikkoa tätä ihanaa lomailua ♥ Ensimmäinen viikko meni kyllä sadetta pidellessä, mutta viikkoon mahtui myös ystävien ja sukulaisten tapaamista. Edellisessä postauksessani kerroinkin noista ihanista vauvan tuoksuisista treffeistä ystävieni kanssa ♥

Mä olen monesti kirjoitellut siitä, kuinka paljon olen laittanut meiltä ylimääräistä tavaraa kiertoon ja myynyt kirpparilla pois. Viime viikon lopulla homma taas lähti vauhtiin, kun päätin myydä meidän olkkarin lipaston nettikirpparilla. No, lipastohan meni heti kaupaksi ja sain siitä sopivan pesämunan jo pitkään haaveissa olleeseen emännänkaappiin. Katselin kaappeja Torista ja sieltä löytyikin pari potentiaalista vaihtoehtoa ja siitä innostuneena karsiminen jatkui ja se jatkuu edelleen. Tavara on vaihtanut omistajaa ja kaappirahat on tienattu. Jeee!! Totta kai noita nettikirppareita selatessa, missä itsekin tavaroitaan myy, näkee myös muiden myynti-ilmoituksia. Itse olen kuitenkin tehnyt vankan päätöksen, että en enää osta kuin "suuria aarteita" . Ai, mitäkö ne ovat? No, ne ovat sellaisia tavaroita, joista olen pitkään haaveillut, kuten nyt tämä emännänkaappi ja jos sellainen osuu edullisesti kohdalle, minähän ostan.

Mä olen kyllä tosi iloinen, että olen saanut kaupaksi meille ylimääräistä tavaraa. Se on niin ihana tunne, kun saa ylimääräistä tavaraa nurkista pois ja mikä parasta se on mahdollistanut sitten sen, että olen päässyt toteuttamaan näitä mun suuria haaveita. Mä olen nimittäin tullut siihen lopputulokseen, että pikku hiljaa tekemällä fiksuja hankintoja kodin sisustuksen eteen meidän kodista tulee pala palalta ihan kiva. Ei enää sitä ylenmääräistä pikkusälää, vaan näitä oikeasti vanhoja tai muuten mua/meitä miellyttäviä juttuja/tavaroita. 

Mulla on ollut ihan hakusessa tänä kesänä tuo kesähuoneen sisustus. Sen sisustaminen on vähän haasteellista, koska se on rakennettu pikku hiljaa vanhan pation päälle. Ensin tuli kaiteet, sitten tuli katto (vai toisinpäin?) ja sitten tulikin jo ikkunat jne. Lattiassa on siis raot ja kesähuoneen päädyissä tuuletusaukot. Mua eniten häiritsevä asia on se, että sinne ei voi jättää talveksi mitään, koska sinne pääsee kosteus ja siellä olevat huonekalut tms. voivat homehtua. Kesähuone on siis nimensä mukaisesti vain kesähuone. Keväällä mä tyhjensin tuon meidän kesähuoneen melkeinpä kokonaan ja sitäkin olen nyt lähtenyt sisustamaan kaikessa rauhassa pala kerrallaan. Noh, itseasiassa niitä paloja ei ole sinne vielä montaa tullut, mutta uskon, että ajan kanssa sekin asia korjaantuu. Yksi pala sinne kuitenkin on tänä kesänä tullut ja se on myös yksi pitkäaikainen haave eli tuollainen rottinkituoli ja onkohan tämä nyt sitten se lumikenkämalli? Oli tai ei, se on nyt sellainen tuoli, josta olen pitkään haaveillut ja nyt minulla se on ♥

Vuoden 2016 ensimmäiset kirppislöydöt/ostokset ♥

Heippa kaikille :))
Katsokaa miten ihanan laukun mä löysin kirpparilta! Mä tietenkin kirpparilla kiinnitin ensimmäisenä huomiota tuohon kankaan kuosiin. Tähtihullu bongasi heti ihanan kankaan ♥ Vaikka ihanan kankaan väri olikin kirkuvan kirkas punainen, tykästyin heti siihen ja tiesin, ettei tätä voinut jättää ostamatta. Minulla on entuudestaan yksi punainen olkalaukku ja joskus olen jopa vannoutuneena mustan ystävänä pitänyt/omistanut muutaman punaisen puseron. Laukku oli tosi hyvä kuntoinen ja vuoritettu. Kun vielä huomasin, että kyseessä oli Conversen laukku, päätös oli valmis. Vuoden ensimmäinen kirppislöytöni oli käsissäni ♥ Hintaa laukulla oli 4e.

Karsiminen on jatkunut meillä tänäkin vuonna. Olen yrittänyt käydä pikku hiljaa voimieni mukaan tavaroita läpi ja vienyt niitä sitten kirpparille myyntiin. Kauppa on käynyt nyt ihan kivasti eli tavara vaihtaa omistajaa. Mulla on vielä reilun viikon pöytä paikallisella kirpparilla. Sitten pidän vähän taukoa ja keväämmällä ajateltiin esikoisen kanssa ottaa sitten yhteisesti pöytä pariksi viikkoksi. Olen pitänyt tavaroilla ja vaatteilla nyt aika pieniä hintoja, että vain saisin noita ylimääräisiä tavaroita pois ja kiertoon. Toisen romu on toisen aarre ♥

Conversen ihana, vuoritettu tähtilaukku ei ollut ainoa löytöni. Löysin nimittäin suloisen suodatinpussitelineen entisen, nyt jo kirpparilla myydyn tilalle. Uusi on valkoisesta metalliverkosta tehty ihanuus ♥ Se on kyllä tarkoitettu seinälle kiinnitettäväksi, mutta meillä se vielä nojailee seinää vasten, kun ei viitsitä porata sitä varten seinälaattaan reikään. Täytyy katsoa seuraavalla prisman reissulla sille joku taulukoukkuhommeli, jonka saisi tarralla kiinni laattaan tms. Ihana pikku löytö siis sekin ♥

Tässä siis tämän vuoden ensimmäiset kirppisostokseni/löytöni ♥ Rahaa niihin upposi yhteensä 8e. Oliko paha? Mies poikkeaa tänään taas kirpparilla siistimässä myyntipöytäämme ja vie sinne pikkasen lisää tavaraakin. Joka päivä löytyy jotain uutta vietävää. Juttelin kirppiksellä työskentelevän naisen kanssa ja hän olikin sitä mieltä, että kun tavara vaihtuu pöydässä tiuhaan, kauppakin käy paremmin. Se on varmasti ihan totta. Kirppispöydän ylläpitäminen vaatii jokapäiväistä siistimistä ja hoitamista. Meillä vaan täällä kymenlaaksossa on alkuviikko tuullut ja tuiskunnut oikein kunnolla ja sen on  huomannut noiden päivien kirppismyynneissä. Kukaan ei ehdointahdoin lähde tuollaiseen lumimyräkkään, jos ei ole pakko.

Oletko sinä käynyt tänä vuonna jo kirppareilla tai käytkö yleensäkään kirppareilla? Jos olet, oletko tehnyt löytöjä? Olisi kiva kuulla ostoksistasi/löydöistäsi, joten kerrothan niistä allaolevassa kommenttilaatikossa :))

Villasukkaystävyyttä ♥

1. ystävyyttä, joka kestää pesun ja parsimisen ♥

2. yhdessäoloa, joka lämmittää, lohduttaa ja rentouttaa ♥

3. yhteisiä hetkiä, vaikka vanhoissa verkkareissa ja villasukissa ♥

Näillä Anna-Mari Westin sanoilla voi hyvin kuvata meidän blogiryhmäämme ♥ Entuudestaan toisilleen täysin vieraista ihmisistä on tullut vuoden aikana tosi hyviä ystäviä keskenään. Pyrimme treffaamaan kerran kuussa ihan vain sen vuoksi, että meillä vaan on niin mukavaa yhdessä. Juttua riittää niin, ettei meinaa suun vuoroa saada. Puheen sorinaa ja naurun rätkätystä, mutta välillä myös hyvinkin vakavien asioiden pohdintaa. Sitä meidän tapaamisemme ovat ♥

Eilen treffasimme siis paikallisten blogiystävien kanssa Kotoisaa arkea - blogin Helin luona. Edellisestä kerrasta olikin jo hurjan pitkä aika, joten oli tosi mukavaa nähdä näitä super ihania naisia pitkästä aikaa. Viime maaliskuussa kävimme ensimmäisen kerran Helin luona vierailulla. Siitä voit lukea TÄÄLTÄ. Nyyttäriperiaatteella kokoonnuimme tälläkin kertaa. Koska elämme nyt juuri joulun jälkeistä aikaa ja tammikuuta, söimmekin tällä kertaa aluksi Helin tekemää maukasta kasvissosekeittoa ja sen kanssa Marikan leipomaa focacciaa ja siemennäkkäriä. Vitsi, miten olikin hyvää, lurps... Itse tulee ainakin ihan liian harvoin tehtyä noita sosekeittoja, vaikka ovat helppoja ja nopeita tehdä, älyttömän hyviä ja sopivat ihan loistavasti ruoaksi näillä pakkasilla. Jälkkäriksi juotiin kahvit/teet ja oli meillä sitten herkkujakin...marjapiirakkaa, pipareita, suklaata, kääretorttua jajaja...jokaiselle jotakin, vaikka kaikki eivät voineetkaan ruokarajoitteiden vuoksi syödä ihan kaikkea.

Helillä on tosi kaunis ja ajatuksella remontoitu koti, jonka sisustus on ihanan selkeä. Mä oon ihan vähän kade, että Heli on saanut karsittua kodistaan pois kaiken ylimääräisen. Se olisi tälläisessä vanhassa rintsikassa tosi hyvä asia, koska niitä säilytystiloja vaan on niin vähän. No, meillä reilu vuosi sitten alkanut karsiminen jatkuu edelleen! Tänään viimeksi viety taas tavaroita kirppikselle myyntiin. Seuraavan kahden viikon aikana aion karsia oikein rytinällä kaikkea ylimääräistä pois :))

Kesällä 2014 Heli remontoi yhdessä miehensä kanssa heidän keittiönsä ja lopputulos on ai-van iha-na ♥ Mä niin rakastan noita avohyllyjä. Tuo Helin itsensä hiilarihyllyiksi nimeämät hyllyt työtason ja hellan yläpuolella vaan ovat niiiin ihanat ♥ Mä en voi kuin haaveilla tuollaisista, huoh... Muutenkin keittiö on ihanan avara ja valoisa. Tykkään ♥

 

Helin kodista löytyy myös paljon ihania yksityiskohtia. Yksi ehdoton lemppari on tuo valopuu, jonka kuva olikin jo tuossa aiemmin. Se vaan on niin ihana ♥ Joka kerta olen sitä ihastellut Helin luona käydessäni ja nyt menetin sille ihan lopullisesti sydämeni. Mun on nyt saatava itselleni ihan välttämättä tuollainen, kun kerta pikku hiljaa pitäisi kai alkaa luopumaan tuosta joulukuusesta, snif...

Kaunis kiitos tämänkertaiselle emännälle Helille blogitreffien järjestämisestä ja kiitokset myös muille mukana olleille:

Marikalle / Palanutta Siirappia ja Pumpernikkeliä

Jessicalle / Sisustan ja Unelmoin

Lauralle / Raparperin alla   

ja

Katjalle / Sydämellä tehtyä 

 Jälleen kerran meillä oli oikein onnistuneet treffit ja kuinka ollakaan aika meni kuin siivillä. Onneksi Marika lupasi kutsua meidän helmikuussa ystävänpäivätreffeille. Mä odotan jo niiiiin paljon ♥

Katse menneeseen lomaviikkoon

Heippa kaikille!

Niin alkaa mun talvilomani olemaan pulkassa ja huomena on edessä taas paluu sorvin ääreen. Noh, ihan kivaa sinänsä! Pitää vain olla tyytyväinen, että ylipäätään on töitä. Pikkuinen vieraamme jatkoi aamupäivältä meiltä matkaansa toiseen mummolaan vielä yhdeksi yöksi ennen kotiin paluutaan. Kyllä täytyy olla siitäkin tosi kiitollinen, että saa viettää aikaa noiden lastenlapsienkin kanssa ♥ Paljon ehdittiin yhdessä touhuta viikonlopun aikana eväsretken lisäksi. Korkkasimme mm. leikkimökki kauden. Monta hyvää juttuakin kuultiin tuon pikku-neidin suusta, hih...

Perjantaina kampaajareissun jälkeen pääsin miehen opastuksella katselemaan ensimmäisen kerran elämässäni auringonpimennystä. Edellinen oli ollut joskus 90-luvun alussa, mutta siitä minulla ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Aika jännältähän tuo tuntui, kun yks'kaks tuuli vain tyyntyi ja maisema muuttui utuisen hämäräksi. Ihan kuin linnutkin olisivat lakanneet laulamasta. Vanhan hitsauskypärän lasin läpi tuota aurinkoa sitten katseltiin ja appeni sai otettua siitä hienon kuvankin.

Loma on ollut kaikin puolin oikein hyvä ja siihen on mahtunut paljon kaikkea mukavaa. Helsingin reissun jälkeen on ehtinyt ja jaksanut mukavasti puuhastella kaikenlaista tässä kotosallakin. Karsiminen on jatkunut ja nyt on ollut kivasti aikaa käydä normaalia useammin siistimässä ja viemässä lisää tavaraa kirppikselle myyntiin. 

Torstaina käytiin äidin luona iltapäiväkahveilla. Keskimmäinenkin ajeli sinne suoraan koulusta kertomaan äidillenikin reppureissutarinoita ja tietenkin moikkaamaan myös äiti-ihmistä. Mies kaiveli samalla reissulla nuorison kaksipyöräiset veljeni tallista talviteloilta ja kävi ne läpi. Yhdessä nostettiin ne sitten kärrille ja tuotiin kotiin. Tytöllä ja poikaystävällään oli jo kova polte päästä ajelemaan, joten kauaa eivät pyörät pihassa ehtineet olla, kun ne kurvasivat jo maantielle.

Saimme appivanhemmiltani heille ylimääräiseksi jääneen klaffilipaston. Minulla oli tietenkin heti suunnitelma valmiina sen varalle. Väri piti vaihtaa ja sen jälkeen saisin siitä itselleni bloggauspisteen meidän makkariin. Mies sitten vähän hioi sitä ja aloitti maalaamisen. Maalina Helmi-kalustemaali ja sävynä tietenkin valkoinen. Ihan helppo homma tuo ei ollut. Muutamaan kertaan mies meinasi jo lyödä hanskat tiskiin, kun tuntui ettei siitä saa pensselillä maalaten millään hyvää. Minä olin normaalista poiketen siinä kohdassa erittäin vähä sanainen. Harmittelin vain asiaa enkä esittänyt minkäänlaisia vaatimuksia maalaamisen suhteen. Se tuotti sitten tulosta. Eilen lipasto kannettiin makuuhuoneeseen ja nyt kirjoittelen ensimmäistä postausta uudessa bloggauspisteessäni ♥ Nyt saan mukavasti laatikoihin  mm. kaikki askartelu-, lahja- ja pakkaustarvikkeet, joilla ei tätä ennen ole oikeastaan ollut omaa säilytyspaikkaansa. Oi, olen niiiin onnellinen tästä ♥

Loppuloma ja -päivä vietetään kotoillen. Otetaan rennosti ja ollaan vaan. Tehdään, mitä mieleen juolahtaa ja mitä mieli tekee. Poika makaa kyllä kuumeessa, mutta eipä me vanhemmat oikein voida mitään muuta tehdä silloin lapsen eteen kuin huolehtia, että juo nestettä tarpeeksi. Nuo uudet Perfect Homen tuikkukipot jaksavat myös ilahduttaa mua edelleen. Ne vaan ovat niin kauniit ♥ Olenkin nyt iltaisin poltellut niissä tuikkuja. Miten teidän viikonloppunne on sujunut?

Karsimista ja kirppishommia

Olen viime aikoina törmännyt monessa blogissa kirjoituksiin tavaroiden karsimisesta. Tuntuu, että siitä on tullut tämän päivän yksi trendijutuista. Itse olen harrastanut tätä varmasti vähän aina. Olen aika raa'allakin kädellä laittanut tavaraa menemään, jos olen kokenut sen itselle tarpeettomaksi. Onneksi en kuitenkaan ole heittänyt tavaraa roskikseen, vaan olen pyrkinyt kierrättämään sitä. Kirppistely on aina ollut yksi harrastuksistani. Olen sekä myynyt että ostanut paljon tavaraa kirppiksiltä. Pienituloisena kirppismyynnistä on saanut kivasti lisätuloja ja ostopuolella usein pienellä rahalla on saanut hyvää tavaraa tai vaatetta lapsille ja itsellekin. Mikään minimalisti en kuitenkaan tunne olevani, koska tykkään sisustaa kotiani monilla erilaisilla pikku esineillä. Siitä huolimatta meiltä löytyy ihan älytön määrä turhaa ja ylimääräistä tavaraa. Niinpä keväällä otinkin pitkän, vuosien tauon jälkeen kirppikseltä pöydän. Myynnissä on ollut vaatteita, kenkiä, lehtiä, dvd-elokuvia, kirjoja, liinavaatteita, astioita, laukkuja ja jopa niitä sisustustavaroita. 

Kauppa on käynyt ihan mukavasti ja tyttökin on siivoillut omia kaappejaan ja antanut tavaraa sekä hänelle pieneksi jääneitä vaatteita myyntiin. Kirppikseltä tuli tienattua se viimeinen puuttuva satanen keväällä tytön mopoakin varten. Itsestä tuntuu, että mitä erikoisin ja kummallisin tavara menee kirppiksellä parhaiten kaupaksi, kunhan ei laita liian korkeita hintoja. Euro, pari on hyvä hinta, jolla kauppa käy. Harvemmin itselläni on ollut mitään myynnissä yli 10 euron hintaan. Kirppis on kirppis ja hinnat pitää olla sen mukaiset.

Yksi syy, miksi nyt olen pitänyt kirppispöytää melkeinpä läpi kesän on se, että meillä on tosi vähän säilytys- ja varastotilaa. Se taitaa olla usein tälläisen vanhemman rintamamiestalon yksi pahimmista puutteista. Meillä tilannetta pahentaa huomattavasti kylmän varastotilan puuttuminen, koska kaikki piharakennuksemme ovat todella huonossa kunnossa. Mies vei jo muutama päivä sitten yhden ikean kassillisen tarpeettomia toppatakkeja myyntiin ja äsken laputin taas lisää. Vuosien tauko kirppistelyssä siis näkyy ja myytävää riittää varmasti vielä pitkäksi aikaa. Kohta syksyn edetessä voi kaivaa luistinlaatikon esille ja viedä niistäkin kaikki ylimääräiset, pienet luistimet myyntiin. Tuntuu tosi hyvälle, kun saa ylimääräistä tavaraa pois ja samalla omia nurkkiaan hiukan siistimmäksi. Tuntuu, että meillä mitkään kaapit (ne vähäisetkään, mitä on) eivät pysy järjestyksessä, vaan ne ovat aina hirveässä sotkussa. Pinnaa alkaa kiristää, kun ei meinaa löytää etsimäänsä. Siksikin olisi niin ihanaa, kun kaapeissa ei olisi mitään ylimääräistä, vain se tarpeellinen.

Kesällä tein hirmu urakan, kun kävin meidän liinavaatekaapin läpi. Risat ja meille tarpeettomat pois ja kirppikselle ja käytössä olevat mankelin kautta takaisin kaappiin. Useampi päivä siinä meni, mutta lopputulos oli parempi kuin hyvä. Nyt kaapeista löytää tarvitsemansa, kun jokaisella on oma, nimetty hylly. Hyllyjen reunoihin laitoin vielä dymolla nimilaput, mitä missäkin on.

Mankelin päälle onkin taas kertynyt mankeloitavaa, joten taidanpa lähteä hommiin. Ai niin, mutta munhan piti ensin imuroida meidän makkari. Villakoirat meinaa iltaisin nukkumaan mennessä purra nilkat poikki. Makkarissakin pitäisi suorittaa karsimista, ainakin mun vaatekaapissa tai ainakin sen kaapin vois siivota. Hommaa siis riittää, kunhan vaan löytyisi sitä viitselijäisyyttä. Plääh...

Palataan taas pian!