Vuoden 2018 luetuimmat postaukset

31.12.2018

Vuoden viimeinen päivä on valjennut ja on aika laittaa pian päättyvä blogivuosi 2018 pakettiin. Blogivuosi 2018 oli erilainen kuin edeltäjänsä. Postauksia kertyi vuoden aikana vähemmän kuin koskaan aiemmin blogihistoriani aikana. Julkaisin blogissani 81 postausta vuoden aikana, kun tätä postausta ei lasketa mukaan. Se on huomattavasti vähemmän kuin muina vuosina. Syy tähän löytyy helposti. Opintojeni toinen vuosi on ollut tiivis ja työntäyteinen ja vienyt paljon aikaa bloggaamiselta. Onnekseni olen kuitenkin ehtinyt päivittämään blogiani joka kuukausi, jonka ansiosta seuraajani ovat pysyneet matkassa mukana. Kiitos siitä teille rakkaat lukijani ♥ Missään vaiheessa en ole halunnut luopua blogini pidosta, vaikka aikaa sen päivittämiseen tänä vuonna onkin ollut vähän. Blogini on ollut osa elämääni jo yli neljä vuotta ja haluan sen olevan sitä myös tulevana vuonna. 

Listasin vuoden 2018 luetuimmat postaukset ja ne tulevat tässä. Eniten lukijoita saanut postaus löytyy viime syksyltä, elokuun lopusta. Se on yhteistyöpostaus Nivean kanssa, Kaunis iho on kaiken perusta. Postauksessa kerroin testikokemuksiani meille yli 40-vuotiaille naisille suunnitelluista Nivea Cellular Hyaluron Wrinkle Filler+ Firming sekä Volume Contour- tuotteista. 

Toisiksi suosituin postaus löytyy viime vuoden tammikuulta ja se on Colorian kanssa yhteistyössä tehty postaus, jossa kerron meidän olohuoneen pystyuunin maalausprojektista. Olohuoneen remontti tehtiin jo edellisen vuoden puolella ennen joulua, mutta postailin siitä vasta tammikuussa. Remonttipostaukset ovat kyllä aina kiinnostaneet blogini lukijoita. 


Blogivuoden 2018 kolmanneksi suosituin postaus on DIY-postaus, jossa kerron sanoin ja kuvin, miten käpykranssi tehdään. Tämän postauksen suosiosta en ole yllättynyt, koska olen huomannut, että blogiini tulee paljon lukijoita juuri erilaisten DIY-juttujen vuoksi. Yksi blogini suosituimmista postauksista kautta aikojen on DIY-postaus suodatinpussikranssista. Kranssien teko siis kiinnostaa ihmisiä ja niiden ohjeiden jakaminen blogissa on enemmän kuin suositeltavaa. 


Neljänneksi suosituin postaus on Pilkanmaa Vintage tapahtumasta, joka hurmasi kävijät entisaikojen estetiikalla ja ihanalla miljööllään. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa, mutta saamansa suuren suosion ansiosta tämä Marttilan tilan navetan vintillä järjestetty tapahtuma tullaan järjestämään myös ensi vuonna. 


Postaus, 10 kuvaa häistä, keräsi viidenneksi eniten lukijoita blogivuoden 2018 aikana. Postaus kertoo minun prinsessapäivästäni pian kuusi vuotta sitten. Se oli päivä, jolloin hiuksiini suihkutettiin kimalletta ja luomille laitettiin lilaa. Päivä, jolloin sain pukeutua kauniiseen, pitkään pukuun ja liihotella se päällä koko pitkän päivän myöhään yöhön. Tuona päivänä teemana oli rakkaus ja vierellä ihminen, jonka kanssa halusin elää onnellisena koko loppuelämäni.

Kuva: Jukka Rasimus
Seuraavana listallani on postaus viime kesältä, Yksin juhannuksena. Postaus kertoo tunnelmia ja ajatuksia siitä, millaista on viettää juhannus töissä ja vieläpä sitten ihan yksin kotona niiden työvuorojen välillä, kun ei kotona ollutkaan ketään seurana. Postauksen otsikko on varmasti sellainen, joka on houkutellut lukijoita. Onhan juhannus kuitenkin vuoden toisiksi suurin juhla joulun jälkeen.


Viimeisenä luetuinpana postauksena haluan nostaa esille postauksen viime helmikuulta; Ei niin perinteinen vanhojen päivä. Monille lukiolaistytöille vanhojen päivä on yksi lukion kohokohdista, kun saa pukeutua kauniiseen mekkoon ja viettää prinsessapäivää kavaljeerin kanssa. Meillä näin ei kuitenkaan ollut ja postauksessa kerron asiasta tarkemmin, pohdin muutenkin vanhojen päivää, mitä se nykypäivänä on ja kerron vielä postauksen lopuksi yllätyksestä jonka järjestin tyttärelleni. 


Tässä blogivuoden 2018 seitsemän suosituinta ja eniten luettua postausta. Lukumäärä on ehkä hiukan omituinen, mutta halusin tuoda nämä kaikki seitsemän postausta esille, koska ne kuvaavat hyvin blogiani ja sen aihepiiriä. Blogini luetaan lifestyle-blogiksi ja pitää siis sisällään monenlaisia aiheita; askartelua, remontointia, tapahtumia, kauneutta ja ennenkaikkea sitä normaalia ja silittelemätöntä arkeamme. Kaikki aiheet ovat sellaisia, joista olen aidosti kiinnostunut ja jotka kuuluvat luonnollisena osana elämääni. 

Olen äärettömän kiitollinen ja iloinen siitä, että juuri sinä olet käynyt vierailulla blogissani. Kiitos siitä ja toivottavasti tulet vierailulle myös ensi vuonna ♥ Olet sydämellisesti tervetullut ♥  Tervetuloa myös kaikki uudet lukijat ♥ 

Hyvää vuodenvaihdetta kaikille ja onnellista uutta vuotta 2019 ♥

Kotipäivien kuulumisia ja villasukka juttuja

29.12.2018

Joulun välipäivät ovat menneet ihan vaan tässä kotona ollessa ja lomalla oleminen on kyllä tuntunut ihan hyvältä. Aamulla olen nukkunut normaalia pidempään, mutta iltasella yrittänyt käydä kuitenkin nukkumaan ihan normaaliin aikaan. Flunssa meinaa hiukan puskea päälle, mutta olen lääkinnyt itseäni heti ensimmäisistä tuntemuksista lähtien. Minulla kurkkukipuilu ja flunssa menee tosi helposti keuhkoihin, joten lääkitys on senkin vuoksi aina pakko aloittaa heti. Kahdeksan vuotta sitten sairastamaani keuhkokuumetta en halua enää toista kertaa kokea. Lääkkeiden lisäksi olen juonut kuumaa glögiä, joka tuntuu kyllä auttavan myös hyvin kipeään kurkkuun. Tänään ystäväni piipahti meillä ja juotiin yhdessä mukilliset. Samalla oli mukava tehdä pikapäivitys kuulumisiin. 

Kuopus ja keskimmäinen tytöistäni ovat myös olleet sairaina ja tänään olin sitten terveempänä auttamassa kuopusta hänen muutossaan, joka osuu nyt kyllä niin huonoon aikaan, kun kaikki tuntuvat olevan kipeinä. No, tänään saatiin kuitenkin jo astiat pakattua ja muutettua eikä niitä tarvinut jättää miesten kannettavaksi! 

Joulun pyhien jälkeen kaivoin myös sukankutimeni taas esille ja aloitin neulomisen. Aluksi neulominen oli vähän tahmeaa, kun neuloin kuitenkin loppu syksyn aikana aika monet villasukat pukin konttiin. On ollut kuitenkin kiva saada viestejä sukkien saajilta ja kuulla, että he ovat pitäneet saamistaan villasukista. "Ihan mahdottomasti kiitoksia, nyt ollaan ihan sukkasillaan". "Täydelliset. Olleet jo monta kertaa käytössä". "Kiitos ♥ En raaski käyttää". "KIITOS. Arvostan todella paljon sillä mun hyppysissä ei moisia syntyisi. Kiitos ♥". Kyllähän tuollaisia viestejä on mukava saada ja ennenkaikkea ne luovat minulle uskoa siitä, että harrastusta kannattaa jatkaa. 


Olen käyttänyt neulomissani sukissa Novitan 7veljestä lankoja. Olen aivan hullaantunut noista langoista, koska Novitan monivärisistä langoista saa yhtä lankaa käyttämällä niin ihania villasukkia. Kuviot tai raidat syntyvät ihan itsestään. Tämä on minulle ihan mielettömän hyvä juttu, koska opettelen vasta ihan perussukan neulomista. Näillä langoilla saan kuitenkin siitä ihan perussukastakin elävämmän ja näyttävämmän näköisen. Kunhan teen vielä muutamat perussukat ja saan vielä vähän kokemusta neulomisesta, ajattelin kokeilla sen jälkeen jonkun kuvion neulomista villasukkiin. Nykyisin kun on niin valtavan paljon ihania ohjeita ja taitavimmat neulojat neulovat ihan huikeita sukkia.

Joululahjasukat tein siis ihan perusvillasukan ohjeella. Nyt eilen päätin sitten kokeilla tehdä pitkävartiset sukat. Siihenkin etsin netistä ihan perusohjeen, jonka mukaan aloin neulomaan niitä. Tarkoituksenani oli tehdä sukat itselleni silmälläpitäen loppiaisen jälkeen alkavaa työharjoitteluani päiväkodissa. Olen kuitenkin sen verran paksusäärinen, että tuolla ohjeella sukan varresta tulee tosi tiukka eikä se suorana mahdu minulle jalkaan. Onneksi kuopuksella on siro jalka ja sukka käy hänelle. Niinpä näistä tuleekin sitten tytölle tallisukat ja minun täytyy tehdä itselleni toiset hiukan isommat. En vain oikein tiedä, mikä olisi tuollaiseen pitkään sukkaan sopiva silmukkamäärä puikolle. Jos joku osaa neuvoa, niin saa vinkata.

Saimme joululahjaksi ison herkkukorin. Mukana tullut kori pääsi nyt minun neulekorikseni, johon se on aivan täydellinen. Keskeneräiset neuletyöt voivat olla korissa ja kori voi olla esillä olohuoneessa nojatuolin vieressä silloinkin kun en neulo.  Vaikka neulominen hiukan takkusi ja tuntui tahmealta joulun pyhien jälkeen, on jotain valmistakin syntynyt. Miehen villasukat eivät ehtineet pukin konttiin, mutta sain ne heti pyhien jälkeen valmiiksi. Nyt ei miehenkään varpaita palele.



Mukavaa viikonloppua kaikille ♥

Ps. Viikon päivät on ihan sekaisin. Onko jollain muullakin?

Joulun välipäiviä

27.12.2018

Vuoden päättymiseen on aikaa enää vain muutama päivä. Joulun ja uuden vuoden väliin jääviä päiviä ei siis turhaan kutsuta joulun välipäiviksi. Pari päivää on siis aikaa jättää hyvästit vanhalle vuodelle ja ottaa vastaan uusi, alkava vuosi. Tämän vajaan viikon aikana on hyvä muistaa myös rentoutua ennen kuin uudenvuoden juhlinta alkaa. Välipäivinä on myös aikaa valmistella uudenvuoden vastaanottoa, jos sellaisen juhlan aikoo järjestää. Itse olen nämä joulun välipäivät vielä lomalla ja aion kyllä olla vaan ja odotella vuoden päättymistä. Eilen otin jo taas sukan kutimenkin esille ja istuin hetken nojatuolissa neulomassa samalla kun katselin televisiota. Miehen villasukat eivät ehtineet pukin konttiin, joten jospa hän saisi ne jalkaansa vaikkapa jo uudeksi vuodeksi. 

Meillä joulun vietto ei ole vielä ohi, vaikka varsinaiset joulunpyhät menivätkin jo. Korvaani särähtää pahasti, kun kuulen jonkun sanovan tai luen jostain, että joulu on ohi tapaninpäivänä. Eihän se niin mene. Joulun aika jatkuu ainakin sinne loppiaiseen asti tai Nuutin päivään, joka virallisesti päättää 20 päivää kestävän joulurauhan ajan. Joulurauhahan julistettiin Suomen Turusta jouluaattona klo.12. Meillä on aina jouluaattona tapana katsoa televisiosta yhdessä joulurauhan julistus ennenkuin aloitamme joulupuuron syömisen. 

Muistan, että meillä kotona kävi lapsuudessani Nuutin päivänä nuuttipukkeja. Nuuttipukit olivat minusta, pienestä tytöstä, aika pelottavia, koska he olivat niin kovin äänekkäitä. Nuuttipukit olivat pukeutuneet vanhoihin, nurin päin käännettyihin turkkeihin ja pukeilla saattoi olla myös sarvet ja (tuohi)naamari päässä. Nuuttipukit pitivät kovaa meteliä ja kiersivät talosta taloon kerjäämässä olutta tai muuta juotavaa. Vaikka heitä pelättiin, ei heitä kuitenkaan voitu jättää päästämättä sisälle. Se olisi uskomusten mukaan tuonut talolle huonoa onnea, jos olisi levinnyt tieto, että määrättyyn taloon ei nuuttipukkeja päästetä sisälle. Myöhemmin olen nähnyt hiukan hillitympiä nuuttipukkeja laulamassa ja tanssimassa ihmisille palkkiota vastaan esimerkiksi joissain julkisissa paikoissa. 


Mies lähti aamulla töihin täksi päiväksi, mutta sitten hänelläkin on loput välipäivät vapaata. Tänään minä olenkin sitten nauttinut omasta ajasta ja kiireettömästä aamusta siemaillen aamukahviani uudesta muumimukista, jonka sain ystävältäni joululahjaksi. Ystävyys muki ystävältä, miten osuva ja hyvä lahja varsinkin, kun vielä kerään noita muumimukeja. Sain muuten kaksi muutakin kokoelmastani puuttuvaa muumimukia lahjaksi. Kaikki muutkin saamamme joululahjat olivat hyvin käytännöllisiä ja järkeviä. Saimme nimittäin lahjaksi mm. pyyhkeitä, seinäkalenterin, kaksi lasikannua, lahjakortteja, herkkukorin sekä leffaliput. Minkähän leffan sitä menisi niillä katsomaan? Lahjakorteilla ajattelimme ostaa ainakin lisää Savonia sarjan veitsiä, jotka meiltä yllättäen loppuivat kesken joulupäivänä. En ollut ollenkaan tietoinen, että meillä oli niitä vähemmän kuin haarukoita. Paras lahjakortti oli siskoltani saama lahjakortti, jolla pääsen viettämään laatuaikaa isolle kirkolle hänen kanssaan vuoden 2019 aikana ♥

Monissa liikkeissä on alkanut nyt joulun alennusmyynnit. Itse olen monena vuonna hyödyntänyt niitä ostamalla näin joulun jälkeen uusia joulukoristeita ja -valoja, koska ne ovat tällöin paljon halvempia. Huomasin kuitenkin, että muutamat kaupat, kuten citymarket ja prisma, myivät joulutuotteita alennuksella jo ennen joulua. Kova kiire tuntuu siis olevan kaupoillakin päästä eroon kaikesta jouluisesta. Täytyy käydä sen verran nyt välipäivinä kaupassa, että käy katsomassa onko mitään sellaisia haaveissa olleita joulujuttuja enää jäljellä ja alennuksessa. Ennen joulua ostin kuitenkin yhden uuden joulupallon joulukuuseemme. Tänä vuonna se löytyi Finnmarilta (kuvassa). Minusta yhden koristeet ostaminen per vuosi on ihan kohtuullista. 

Nyt taidan lämmittää itselleni mukillisen glögiä lumihiutaletortun (tai kahden) kanssa. Tein tyttären valmistujaisiin torttuja niin paljon, että niitä on riittänyt vielä jouluksikin. Pakastin siis juhlista jääneet paistetut tortut ja nyt sitten vain sulattelen niitä sieltä menekin mukaan. Miten teillä on tarkoitus viettää joulun välipäiviä? Oletteko töissä vai saatteko jatkaa vielä lomailua? 

Mukavia joulun välipäiviä kaikille!

Meidän joulu - jouluaatto ja joulupäivä

26.12.2018

Hyvää Tapaninpäivää kaikille! Niin se on joulu jo ehtinyt tapaninpäivään. Toivottavasti teillä kaikilla on ollut hyvä joulu ja olette saaneet viettää sitä juuri niinkuin olette halunneetkin. Meillä joulu on mennyt hyvin ja olemme tavanneet kaikkia läheisiämme muutaman viime päivän aikana. Tänään onkin sitten vuorossa ihan "lazy day", kun kukaan ei tietääkseni ole tulossa käymään emmekä me ole menossa mihinkään. Jääkaapissa on vielä jouluruokia, joten niitä sitten syödään tänään ja luulenpa, että saamme vatsat niistä täyteen vielä tänäänkin.


Jouluaattona kaksi nuorimmasita tytärtäni tulivat avopuolisoidensa kanssa meille joulupuurolle puolen päivän aikaan. Siskoni oli myös lähtenyt aamulla jo anivarhain helsingistä joulun viettoon lapsuudenmaisemiimme ja tuli myös samaan aikaan käymään meillä. Miehen kanssa yhteistuumin puuroa keittelimme ja lopuksi heitimme puuron sekaan myös mantelin. 

Kuoritun mantelin piilottaminen joulupuuroon on vanha perinne, jonka uskotaan tuottavan löytäjälleen onnea seuraavalle vuodelle. Tapa juontaa juurensa aina antiikin Kreikan ajoille, jolloin illanvietoissa saatettiin piilottaa ruokaan papu. Piilotetun pavun löytäjä oli juhlan kuningas tai kuningatar, joka sai keksiä juhlijoille erilaisia tehtäviä, joista ei saanut kieltäytyä. Tapa kulkeutui ajan kuluessa lopulta mitä luultavimmin Ruotsiin, jonka kautta manteli levisi myös Suomeen. Jossain vaiheessa pavun tilalla alettiin käyttää mantelia. Erilaiset leikit jäivät myös matkasta ja mantelin merkitys muuttui onnea tuovaksi yllätykseksi. Meillä manteli osui minun lautaselleni. Toivotaan, että se tosiaankin tuo minulle onnea ensi vuoteen. Ehkäpä löydän valmistuttuani unelmatyöpaikan. 

Puuron syönnin jälkeen istuskelimme vielä hetken yhdessä ennenkuin lähdimme sitten mieheni kanssa käymään isäni haudalla. Haudalla käymisen jälkeen aloimmekin sitten miehen kanssa valmistelemaan jouluateriaa. Olimme saaneet ennen joulua hirven lihaa kahdestakin eri paikasta, joten päätimme korvata tänä jouluna karjalanpaistin mieheni tekemällä hirvikäristyksellä, joka on muuten mielestäni paljon parempaa kuin karjalanpaisti. Kinkun paistoimme perinteisesti aatonaattona. Tykkään, että kinkku saa olla sellainen mehevä ja vähän kostea ja juuri sellainen siitä tänä vuonna tulikin. Mutta tunnetustikin perinteiset jouluruoat ovat tosi täyttäviä ja tukuisia, joten niinhän siinä sitten kävi, että en jaksanut aaton jouluaterialla syödä kuin kylmän kalapöydän antimia ja tietenkin mätiä. Ne maistuivat niin hyviltä, että santsasin niitä enkä sitten jaksanut enää syödä kinkkua ja hirvikäristystä lainkaan. Maltoin siis mieleni enkä syönyt itseäni ähkyyn asti täyteen. Joululaatikoita emme lämmittäneet aattona ollenkaan, koska mieheni ei niitä syö lainkaan ja minäkin pärjäsin hyvin ilman niitä.


Joulupäivänä minun puoleni sukulaiset tulivat sitten meille syömään. Paikalla oli 12 aikuista ja kaksi lasta eli tunnelma pienessä kodissamme oli aika tiivis, mutta sopuisa. Joulupukki, joka tunnetusti on vanha mies, oli jotenkin seonnut paketeissa ja tuonut tänne meille osan lastenlastemme paketeista. Niinpä pikkuiset vieraamme pääsivät vielä avamaan viimeiset joulupaketit. Voi sitä lasten riemua, mitä saimme hymyssä suin katsella ♥

Jouluruoat maistuivat vielä joulupäivänäkin hyvin kaikille ja kaikki saivat vatsansa enemmän kuin täyteen. Jälkiruoaksi tein luumurahkaa ja kahvin kanssa herkuttelimme jouluisella hyydykekakulla ja peristeisellä maustekakulla. Joulupäivän aterialta löytyi tänä vuonna myös vähän erilaisempia ja ainakin itselleni uusia herkkuja. Esikoiseni oli tehnyt punajuuri-vuohenjuustovuokaa sekä jouluisen kvinoasalaatin paahdettujen manteleiden ja tsatzikin kera. 


Minusta oli tosi mukavaa, kun sain kaikki lapseni perheineen, sisarukseni ja äitini meille yhtäaikaa. Tuntui erityisen mukavalta, kun äitinikin jaksoi tulla meille ja olla mukana joulupäivän vietossa. Joulupäivän hämärtyessä talomme hiljeni vieraiden lähdettyä. Miehen kanssa hoidimme yhdessä kaikki tiskit pois ennenkuin köllähdimme yläkertaan katselemaan telkkaria. Täytyy kyllä tunnustaa, että unta ei paljon tarvinut odotella. Olotila oli väsynyt, mutta onnellinen. 


Miten teidän joulunne on sujunut? Kävikö teillä joulupukki? Söitkö jouluruokia ähkyyn asti vai herkuttelitko maltilla? Minä otan nyt vielä kupillisen kahvia ja ehkäpä muutaman suklaakonvehdin kyytipojaksi. Hyvää joulun jatkoa teille kaikille ♥

Joulufaktoja minusta

24.12.2018

Törmäsin Keyword Love blogissa kivaan postaukseen, jossa kerrottiin muutamia jouluisia asioita itsestä. Postaus oli minusta hauska, joten ajattelin kokeilla itsekin josko löytäisin sellaisia asioita joulustani, joita te ette vielä tiedä. Katsotaan, kuinka käy!

Joulupukki ei ole käynyt meillä aattoiltana enää vuosiin. Lapset ovat jo isoja ja paketit ilmestyvät aattoiltana vain kuusen alle. Ollessani lapsi joulupukki kävi joka joulu. Joulupukin ajoitus vaan oli aina vähän huono. Olen viettänyt lapsuuteni maalaistalossa, jossa oli karjaa ja isälläni oli tapana joka ilta käydä tekemässä tarkastuskierros vielä illalla navetassa, että kaikki on kunnossa. Jouluaattona joulupukki tuli aina juuri silloin, kun isä oli tekemässä tuota tarkistuskierrostaan navetalla eikä siis nähnyt koskaan joulupukkia. Ihmeellistä, miten se joulupukki aina osasikin tulla juuri silloin...

Lapsuuteni joululahjoja en muista kovin hyvin, mutta yksi on jäänyt mieleeni. Eräänä jouluna sain lahjaksi oranssin bambiemon ja kaksi pikku bambia. Pikku bambit olivat ketjuilla kiinni bambiemossa. Bambit olivat tosi kauniit ja vähän kyllä harmittaa, kun ne eivät enää ole tallessa. Olen yrittänyt katsella kirppiksiltä löytyisikö sieltä samanlaisia, mutta vielä ei ole tullut vastaan. Toivottavasti vielä jonain päivänä löydän sellaiset.

Tänä jouluna on ensimmäinen jouluaatto, kun olemme mieheni kanssa aattoillan ihan kahden. Vaikka kuopukseni muutti viime vuonna joulukuun alussa pois kotoa, hän tuli kuitenkin aattoillaksi kotiin. Tänä vuonna hänkin viettää joulua avopuolisonsa kotona, kuten muutkin tyttäreni. Jännityksellä siis odotan iltaa ja sitä, miltä aattoilta tuntuu ilman yhtäkään lasta. Onneksi tyttäret esikoista lukuunottamatta tulevat kuitenkin tänään päivällä meille joulupuurolle ♥

Lapsenlapseni eivät ole koskaan olleet meillä yhtenäkään jouluaattona. En ole siis koskaan nähnyt heitä jännittämässä pukin tuloa ja avaamassa innoissaan joululahjoja. Olen onnellinen, että kaikilla tyttärilläni on nyt hyvät puolisot ja että he kaikki ovat myös tervetulleita heidän lapsuudenkoteihinsa viettämään aattoiltaa. Ymmärrän, että tyttärien puolisoilla on vuosien myötä muodostunut ydinperheinä omat traditiot ja niitä vaalitaan. Itselläni yksinhuoltajana tilanne on ollut toinen. Minulle tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen saa viettää juuri sellaisen joulun kuin haluaa enkä missään nimessä halua painostaa ketään viettämään aattoiltaa esimerkiksi meillä, mutta siitä huolimatta tämä tuntuu minusta vähän haikealta. 

En voisi koskaan viettää joulua etelän lämmössä. Minusta jouluun kuuluu lumi, pakkanen ja talvi sellaisena kuin se meillä täällä suomessa on juuri nyt. Minusta on ihanaa, että tänä vuonna saimme valkoisen, kunnon pakkasjoulun. Toivottavasti niin tulee olemaan jatkossakin, emmekä me ihmiset käytöksellämme tuhoa tätä mahdollisuutta. Lappiin voisin jouluksi mennä, koska siellä on lunta ja pakkasta, mutta kotihiirenä tykkään kyllä kaikista eniten olla jouluna kotona.

Lempi jouluruokani on riisipuuro. Lapsuudenkodissani ei syöty koskaan jouluna riisipuuroa. Meillä oli aina uunissa haudutettua uuniohrapuuroa. Tähän oli kyllä syynsä. Maanviljelijänä isäni suosi mieluummin kotimaisesta viljasta valmistettua puuroa kuin riisiä. Tämä hiukan harmitti, mutta onneksi nyt aikuisena voin syödä riisipuuroa niin usein kuin haluan ja saan sitä myös tänään ♥

En ole jounut tänä vuonna kotona vielä yhtään mukillista glögiä. Monena vuonna olen aloittanut tuon glöginkin juomisen niin aikaisin syksyllä, että jouluna se ei ole enää maistunutkaan. Niinpä olen säästänyt tänä vuonna tuon nautinnon joulunpyhiksi.

Joulusauna ei ole minulle välttämättömyys aattona. Monille joulusauna kuuluu ehdottomasti jouluaattoon, mutta minulle ei. Lapsuudenkodissani käytiin aina joulusaunassa ennen jouluruokailua. Näin on tehty meilläkin monena vuonna. Itselläni siinä on vain se hankaluus, että en jaksaisi millään enää laittautua sitten saunan jälkeen. Hiukset pitäisi laittaa ja vähän nassuakin, ettei ihan peikon poikana menisi jouluaterialle. Ehkäpä tuon joulusaunan voisi ajoittaa vaikkapa aattoaamuun, hmm...pitääpä ehdottaakin tuota miehelle.

Lempijoululauluja on paljon...Tulkoon joulu, Niityillä lunta ja monia muita. Pidän joululauluista ja niiden kuuntelemisesta. Olin ihan innoissani viikolla kun Radio Nova soitti niin paljon joululauluja. Kuuntelen nykyisin aina autossa radiota ja oli hauskaa sitten ajella joululaulujen soidessa. Kotona en ole vielä tänä vuonna kuunnellut yhtään joululaulua, jos ei telkusta tulleita lauluja lasketa. 

Joulukuusi, kinkku ja lahjat/joulumuistamiset kuuluvat jouluun. Ilman niitä ei tule joulua. Vaikka olen aiemmissa postauksissani tänä vuonna kertonut kaupallisuuden ja shoppailun ahdistavan minua, kuuluu lahjat ja toisten muistaminen ehdottomasti jouluun. Asian ratkaisee se, mitä pakettiin kääritään ja tuleeko lahjojen hankinnasta ja shoppailusta hysteriaa vai ei. 

Aattoaamu on joulussa ehkäpä se kaikista paras hetki, kun kaikki, koko joulu ja sen ihana tunnelma, on vielä edessäpäin. Tänä aamuna heräsin puoli viisi. En koskaan herää niin aikaisin, mutta tänään minua ei vaan nukuttanut. Puoli tuntia pyörin sängyssä, kunnes luovutin ja lähdin kahvin keittoon. Jotain ihmeellistä tässä aamussa nyt oli...ehkäpä se oli joulun taikaa....

Oikein hyvää joulua kaikille blogini seuraajille!

Aina vain lähempänä joulua - 4.adventti

23.12.2018

Hyvää 4.adventtia ja jouluaaton aattoa kaikille! Päivät kuluvat ja olemme aina vaan lähempänä joulua vai eikö nyt jo voisi sanoa, että on joulu?! Onhan nyt kuitenkin jo aatonaatto. Ensimmäiset lomapäiväni ovat sujuneet juuri niinkuin suunnittelinkin. Kiireettä. Vähän olen leiponut ja tehnyt jouluaskareita sukan kutomisen lomassa, mutta ihan vaan ilman kiirettä ja stressiä mistään. Niin sen pitää mennäkin. Olen iloinen, että suunnitelmani on toteutuneet. Kotoa en ole poistunut mihinkään ja luulenpa, että poistun seuraavan kerran vasta huomenna, kun menemme käymään isäni haudalla. 

”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.”  Näin sanoo jo vanha sananlaskukin. Meille joulu taisi tänä vuonna tulla juurikin Tuomaan päivän aikaan, kun kasasin ja koristelin meille joulukuusen. Kuusen tuoma tunnelma on jotenkin niin...jouluinen. Meillä on ollut jo monta vuotta tekokuusi. Hommasin sen aikanaan, kun kyllästyin siihen kuusenhankkimisrumbaan, joka meillä oli joka vuosi. Eräänä vuonna kuusen hankinta jäi niin viime tippaan, että lopputuloksena meillä nökötti olohuoneen nurkassa harva ja toispuoleinen kuusi, joka ei hivellyt ainakaan minun silmääni. Nyt pystyn kasaamaan kuusen ihan itse enkä tarvitse siihen miehistä apua. Aito kuusi on aina aito kuusi ja olen aina ollut sen kannattaja, mutta käytännöllisyyden vuoksi tekokuusi. Aidon kuusen tuoksua kyllä kaipaan, mutta ajattelin käydä hakemassa maljakkoon muutaman kuusen oksan, josko niistä sitten tulisi vähän sitä kaipaamaani kuusen tuoksua sisälle.


Rakentelin tuohon olohuoneen seinäkaappiin tuollaisen pienen talvisen maiseman, jossa tontut seikkailevat metsässä. Idean tähän sain vuosi sitten veljeni avovaimolta, joka oli tehnyt vastaavan lipaston päälle, mutta vaan suuremmassa mittakaavassa. Kiitos vaan vinkistä, M ♥ Tuo kaappini on kaksiosainen ja vähän jouduin pähkäilemään, mitä laittaisin tuonne kaapin yläosaan. Virintin sinne sinne yhdet rautalankavalot kuin tähdiksi taivaalle ja laitoin pari paperipalloa ja koulussa tekemäni enkelin roikkumaan sekä kaksi viimeistä tottua ihmettelemään toiseen reunaan taivaalla olevaa enkeliä. Postauksen ensimmäisessä kuvassa kaappi näkyy kokonaisuudessaan, mutta siinä yläosassa ei ole valoja päällä.

Enhän minä osannut eilen istua paikoillani ilman sukan kutomista, joten kun viimeiset joululahjasukat valmistuivat, aloitin sitten neulomaan miehelle villasukkia. Onneksi minulla oli lankaa kotona, koska muuten olisi ollut aika tukalat oltavat. Istun siis nojatuolissa olohuoneessa, televisio on auki ja samalla kudon. Otan siis kaiken hyödyn irti vapaa-ajastani. 

Eilen ovellamme kävi muutama lahjan vaihtajaja ja osa lahjoista peittyi meillä vasta kääreisiin. Olen käyttänyt kaikki loput viime vuotiset lahjapaperit, mutta tänään täytyy käydä ostamassa lisää paperia, kun ei ihan riittänyt vanha varasto kaikkiin. Tänä vuonna olen miettinyt paljon lahjoja ja niiden merkitystä. Kuten jo edellisessä postauksessani mainitsin ylenpalttinen shoppaileminen ahdistaa minua, kun tärkeintä lahjojen antamisessa on kuitenkin se ajatus. Ajatus siitä, että haluat muistaa läheistä ihmistä ja kenties kiittää kuluneesta vuodesta ♥ 

Tänään teen vielä pienen siivouksen ja vaihdan sänkyyn punaiset lakanat jouluksi. Ehkäpä hyörin pikkaisen myös keittiön puolella, mutta ainakin meidän kinkku paistetaan tänään. Mites teillä? Joko kaikki on valmista vai onko must to do-lista vielä kovin pitkä? 

Hyvää 4.adventtia kaikille!

Kiireetöntä joulun odotusta

21.12.2018

Minulla alkoi eilen joululoma. En muista olisinko oikeasti koskaan aikuisena ollut joulun aikaan lomalla ja varsinkaan näin, että lomapäiviä on sekä ennen että jälkeen joulunpyhien. Erityisen ihanan tästä lomasta tekee se, että pystyin jäämään lomalle siinä tilanteessa, että minulla on kaikki opintojeni teoriaopinnot nyt suoritettuna. Tämä tuntuu aivan uskomattomalta. Aika on mennyt ihan hurjan nopeasti ja siksi tuntuukin ihan käsittämättömältä, että en enää palaa koululle joulun jälkeen. 

Nyt kun kaikki kirjalliset työt on tehty voin hyvällä omallatunnolla laitella pikku hiljaa kotia joulukuntoon ja samalla itsekin virittäytyä joulun tunnelmaan. Kiireettömyys on asia, jota rakastan ylikaiken. Iän myötä sen merkitys on vain korostunut entisestään. Kiire saa minut kärttyisäksi eikä se olotila tunnu minusta ollenkaan mukavalta. 


Pikku hiljaa siis touhuilen täällä kotona jouluaskareita sukan kutomisen lomassa. Tänään ajattelin kauppareissun jälkeen kasata ja koristella joulukuusen, jos jaksan. Jos en jaksa, teen sen huomenna. Tänä vuonna jouluaatto on kivasti viikonlopun jatkona, joten aikaa on vielä.  Suunnitelmissa on myös leipoa ainakin maustekakku niin itselle kuin äidillekin. Jouluinen rocky road houkuttelee myös. Mies kävi eilen töistä tullessaan ostamassa meille joulukinkun, joka jäikin suoraan sulamaan jääkaappiin. Huomenna ajattelin tehdä normaalin viikkosiivouksen, joka riittää joulusiivoukseksi meille. Pikku hiljaa joulu hiipii siis meillekin. 



Postauksen kuvat ovat Sisustuskahvila Wanha Justiinasta Lahdesta, jossa poikkesin kahvilla viime sunnuntaina. Olen aivan hullaantunut tuosta paikasta ja käynkin aina kuin mahdollista siellä Lahdessa ollessani. Pikkuinen myymälä on nyt täynnä toinen toistaan kauniimpia joulukoristeita, servettejä ja kynttilöitä sekä aina myynnissä olevia vanhoja huonekaluja sekä sisustusesineitä ja astioita. Paikan ihanuuden kruunaa pikkuinen kahvila, jonka vitriini on aina täynnä ihania niin makeita kuin suolaisiakin herkkuja. Kahvila on auki vielä ennen joulua ainakin tänään ja huomenna, joten kannattaa ehdottomasti poiketa sinne vaikkapa kahville jouluaskareiden lomassa, jos tuolla päin liikkuu. Seuraamalla Wanha Justiinan fb-sivuja saat tiedon, jos kahvila on auki myös sunnuntaina, kuten viime viikolla. Normaalisti kahvila on sunnuntaisin kiinni, mutta joulun aikaan heillä on ollut muutamia poikkeamia aukioloajoissa. 

Mukavia joulunaluspäiviä kaikille!

Joulupuurolla Koiskalan Kartanon tunnelmallisessa joulukahvilassa

15.12.2018

Olemme mieheni kanssa tämän viikonlopun tyttäreni luona Lahdessa ja kuin tilauksesta juuri tänä viikonloppuna täällä on Koiskalan kartanon vanhalla meijerillä joulukahvila. Olin kuullut Koiskalan Kartanosta Mansikkatilan mailla-blogin Tainalta, joka oli vuosi sitten käynyt siellä ystävänsä kanssa juurikin ennen joulua. Taina oli ihastunut paikkaan heti ensinäkemältä, joten olin aika varma, että paikka olisi myös minun mieleeni. Koska tyttäreni luota ei tuonne ole kuin kymmenen minuutin ajomatka, päätin lähteä katsomaan, millainen paikka oikein on.



Joulukahvila sijaitsi siis vanhassa meijerirakennuksessa, jota on kuulemani mukaan remontoitu pikku hiljaa yli kymmenen vuoden ajan. Remontoinnissa on pyritty kunnioittamaan vanhaa rakennusta. Ovet ja ikkunat on uusittu, samoin lattiat, mutta siitä huolimatta on pyritty säilyttämään vanhaa niin paljon kuin on ollut mahdollista. Rouheat betonilattiat olivat minun mieleeni. Leveät ikkunalaudat olivat myös ihanat ja niin kauniit. 

Astuessani ovesta sisälle tunsin nenässäni heti ihastuttavan joulun tuoksun. Meijerin keittiössä valmistettiin tuoksusta päätellen laatikoita jouluksi. Olin ajoissa paikalla, joten minulla oli hyvin aikaa kierrellä ja katsella paikkoja ennen joulupuuroa.



Olen suuri joulupuuron ystävä, joten oli sanomattakin selvää, että istahtaisin kauniisti katetun pöydän ääreen nauttimaan lounaaksi höyryävää riisipuuroa rusinakeiton kanssa. Joulukahvilassa oli tarjolla myös kahvia, teetä ja glögiä pipareiden kanssa sekä herkullisen näköisiä saaristolaisleipiä, joissa oli lohta päällä. Lohileipä houkutteli kovasti, mutta otin jälkiruoaksi kuitenkin kupin maukasta glögiä ja piparin. Minusta oli ihanaa istua syömässä, kun ei ollut kiire mihinkään ja siinä syömisen lomassa sai nauttia meijerin ihanasta jouluisesta tunnelmasta.



Koiskalan kartanon historia alkaa 1650-luvulta ja on ollut niistä vuosista asti saman suvun hallussa. Kartanon mailla on vuosien saatossa viljelty monia eri kasveja, joista mallasohra oli pitkään päätuotantosuuntana. Lypsykarja lähti pois 1950-luvulla ja silloin tilalle tuli sikala, joka lopetettiin 1970-luvulla. Vuodesta 2000 on tilalla ollut suomenlampaiden kasvatusta. Tänä päivänä Koiskalan Kartano on toimiva, nykyaikainen luomutila, jonka päätuotantosuunta on viljan ja palkokasvien viljely sekä suomenlampaiden kasvatus. 

Tilalla myydään myös oman tilan luomutuotteita ja rakennusten erilaisia tiloja vuokrataan mm. kokous- ja juhlatiloiksi. Nykyiseen tilanhoitoon kuuluu suurena osana myös tilan lukuisten rakennusten entisöinti ja kunnossapito. Myös kartanon piha-alueen muotopuutarhan palauttaminen alkuperäiseen asuunsa on työn alla.

Vanhalla meijerillä oli tosi kiva jouluinen tunnelma. Aito, karun kaunis joulukuusi, havunoksat maljakoissa ja elävät kynttilät kauniissa punaisessa kynttiläjalassa loivat hyvin jouluntunnelmaa. Punaisen ja valkoisen yhdistelmä kattauksissa ja koristeluissa oli toimiva. Täällä vakuutuin lopullisesti siitä, että kyllä punainen väri vaan kuuluu jouluun. 

Meijerillä on ison eteistilan lisäksi neljä erillistä huonetta. Huoneissa on käytetty sisustuksessa paljon aitoja vanhoja esineitä ja huonekaluja. Yhdessä huoneessa oli kaksi isoa ja todella kaunista vanhaa kaappia, joita oli koristeltu upeilla maalauksilla. Kaapit sopivat täydellisesti tähän tilaan.



Vanhan meijerin joulukahvilassa (Koiskalantie 157, Lahti) voi vierailla vielä huomenna klo.10-16. Suosittelen ehdottomasti poikkeamaan, jos asustelet tai liikut tuolla suunnalla. Meijerin joulukahvilassa pääsee hyvin kiinni joulun tunnelmaan. 

Tunnelmallista 3.adventtia kaikille!
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan