Syysaamun kauneus ja viisi asiaa, missä olen huono

25.9.2018

Eilen aamuna lämpötila oli nollassa, kun heräsin. Minulla oli aikainen lähtö työharjoitteluun ja mietin mahtavatko tiet olla jo jäässä. Onnekseni näin ei vielä ollut, mutta varmaankaan ei enää ole kaukana sekään aika, kun niin on. Joka päivä en muista sujauttaa kameraa laukkuuni, vaikka oikeasti sen pitäisi kyllä olla aina mukana. Eilen siis oli ja hyvä niin, koska maisemat harjoittelupaikkaan ajaessani olivat niin kauniita. Peltojen yllä leijaileva sumuverho on jotenkin niin mystisen kaunis ja kuvauksellinen. Perille päästyäni kaivoin kameran laukusta ja kävelin pellon laitaan. Hyhmäinen nurmikko rasahteli jalkojeni alla. Syksy on todellakin alkanut..











Olen viimeisten vuosien aikana yrittänyt muuttaa ajatusmaailmaani positiivisempaan suuntaan. Yritän löytää asioista aina jotakin postiivista ja ajatella asioita positiivisen kautta. Olen opetellut löytämään hyvän muista ihmisistä, mutta ennenkaikkea itsestäni. Se ei ole helppoa, mutta olen harjaantunut siinä. Olen oppinut myös sen, että kaikkea ei tarvitse osata eikä kaikessa tarvitse olla hyvä. Niinpä päätin toteuttaa oman versioni muutama viikko sitten blogeissa kiertäneeseen haasteeseen "Missä olen huono?". Tässä tulee siis viisi asiaa, joissa en vaan ole hyvä. 














1. Pyykkien viikkaaminen

Olen todella huono viikkaamaan kuivat pyykit paikoilleen. Pesen kyllä mielelläni pyykkiä, sillä yksi silmääni eniten hivelevistä asioista on tyhjyyttään ammottava pyykkikori. Meillä ei nykyisin pyykkiä tule enää edes kovinkaan paljon, kun asumme miehen kanssa kahden, mutta siitäkin huolimatta kuivien pyykkien viikkaaminen narulta pois paikoilleen tuppaa jäämään ja teen sen vasta pakon edessä. Monesti repäisen puhtaan vaatteen ylleni suoraan pyykkinarulta, kun en vaan ole saanut kerättyä niitä pois sieltä. Ehkäpä tämä on laiskuutta, en tiedä.

2. Tanssiminen

Toinen asia, missä olen huono on tanssiminen. Tanssitaitoni jää valssiin. Olen lapsena harrastanut kansantanhua, mutta siitäkään huolimatta en osaa tanssia. Perinteisten tanssien askelkuviot eivät siis ole hallussa. Kammoksun tilanteita, joissa on mahdollista, että joku tulee hakemaan minua tanssimaan. Kaikista pahinta on discotanssien tanssiminen. Tyylini on suoraan villiltä 80-luvulta, ha haa...

3. Käsityöt

Kolmas asia, missä olen huono on käsityöt. Koulun kässätunneilla olen tunnollisesti tehnyt kaikki vaaditut työt aina esiliinan ompelemisesta villasukan neulomiseen, mutta siinäpä ne minun suurimmat saavutukseni käsityön saralla sitten ovatkin. Minulla on kyllä ompelukone. Verhot osaan lyhentää ja ommella suoraa ommelta, mutta kyllä se meillä on mies, joka sitten ompelee ne vaikemmat kanttaukset ja vetoketjut. 

4. Lukeminen

Neljäs asia, missä olen huono on lukeminen. Olen äärettömän hidas lukemaan. Jos luemme miehen kanssa vierekkäin kirjaa, ehtii mies kääntää sivua kolme neljä kertaa siinä ajassa, kun minä kahlaan läpi ensimmäistä aukeamaa. Lähtiessäni opiskelemaan mietin, miten tulen pärjäämään koulussa, mutta onnekseni meidän ei ole tarvinut lukea suuria määriä oppikirjoja eikä kovinkaan laajoja alueita kerrallaan. Lukeminen on hyvä harrastus ja uskoakseni tätä taitoa voi myös opetella ja kehittää. Minulla ongelmana on myös se, etten oikein malta keskittyä lukemiseen. 

5. Kielitaito

Viides asia, missä olen huono on kielitaitoni. Yksi asia, mitä kadun tosi paljon on se, että en koulussa keskittynyt kunnolla vieraiden kielten opiskeluun. Olen kielissä aivan surkea. En ymmärrä niitä puhuttuna enkä luettuna. Tämä on todella kurja juttu, koska olisi ihan kiva osata esimerkiksi englantia sen verran, että pärjäisi itsekseen ulkomaan matkoilla. 

Aika yllättävää, mutta minusta näiden huonojen puolien listaaminen oli aika vaikeaa. En osaa sanoa, mistä se johtuu. Ehkäpä se johtuu siitä, että en nykyisin enää positiivisemman ajatusmaailmani vuoksi keskity huonoihin puoliin samalla tavalla kuin ennen. Huonojen ominaisuuksien märehtiminen on todella kuluttavaa. Totuus on kuitenkin se, että kukaan meistä ei ole täydellinen eikä tarvitse ollakaan. Niinpä meistä jokaisesta löytyy myös näitä huonoja puolia tai asioita, missä on huono eikä se tee meistä ihmisenä yhtään huonompia. Missä sinä olet huono? Löytyykö sinulta samoja juttuja kuin minulta? 

Syyspäiväntasaus aloittaa virallisesti syksyn

23.9.2018

Kaksi viikkoa työharjoittelua takana ja neljä edessä. Olen taas aivan uudenlaisessa ja erilaisessa paikassa oppimassa, mutta sehän on vain hyvä asia. Tämä paikka on sellainen, jonka toiminnan halusinkin nähdä jossakin kohdassa opintojeni aikana. Tälläisessä työpaikassa myös mielelläni voisin työskentellä valmistumiseni jälkeen. Valmistuminenkin lähestyy kokoajan. Harjoittelun ja syysloman jälkeen alkaa siis jo viimeiset teoriaopinnot. Huh, tuntuu aika hurjalta! Miten ihmeessä aika onkaan mennyt näin nopeasti? Ja kyllä, aion pitää syyslomaviikon ihan lomaa. Ensimmäinen kunnon lomaviikko yli vuoteen, joten suoraansanottuna odotan tuota lomaviikkoa tosi paljon. 


Työharjoittelun alettua sain heti ensimmäisellä viikolla myös syksyn ensimmäisen flunssan. Harjoittelupaikassa oli tautia liikkeellä ja kolmessa päivässä onnistuin nappaamaan taudin itselleni. Viime viikonloppuna olin varmasti kipeimmilläni ja lauantaina minulla ehkä oli myös vähän kuumetta, mutta pikku hiljaa olo on korjaantunut. Viime viikonloppuna meillä oli myös yksi pikkuinen vieras, joten eihän sitä silloin edes ehtinyt sairastamaan. Viikonloppu oli mukava tuon pikku miehen kanssa ja ihan mukava oli vaihteeksi viettää aikaa yksinomaan hänen kanssaan. Toisinaan jakamaton huomio lapselle on tosi tärkeää.


Tänään on syyspäiväntasaus eli tänään yö ja päivä ovat yhtä pitkät. Jotenkin on ihan hassua, että elämme jo syyskuun loppupuolta. En meinaa millään uskoa sitä näiden äärettömän lämpimien säiden vuoksi. En kyllä muista tälläistä kesää ja syksyä olleen pitkiin aikoihin. Jopa yöt ovat olleet tosi lämpimiä. Veljeni kertoi, että perjantaina lähtiessään pois puintihommista puolen yön aikaan, ilma tuntui todella lämpimältä ja jopa kesäiseltä. Lämpömittari olikin silloin ollut 18 astetta. Huikeaa. Syyspäiväntasaus on yksi neljän vuodenajan kulmakivistä. Tänään kesä on virallisesti ohi ja syksy alkaa. Syksyä kestää sitten talvipäivänseisaukseen asti, joka on 22.12. 

Miten teidän syksy on lähtenyt käyntiin? Oletteko pysyneet terveinä vai oletteko joutuneet kärvistelemään flunssan kourissa? Kivaa sunnuntain jatkoa teille kaikille ♥

Pilkanmaa Vintage-tapahtuma hurmasi entisaikojen estetiikalla ja ihanalla miljööllään

9.9.2018

Eilen järjestettiin tässä meidän lähistöllä vintagetapahtuma kauniissa maalaismaisemissa. Kyseessä oli ensimmäistä kertaa järjestetty Pilkanmaa Vintage-tapahtuma. Hyvän markkinoinnin ansiosta tapahtuma tavoitti myös minut ja lähdimme miehen kanssa käymään tapahtumassa ennen minun iltavuoroani. 









23907120.jpg
Kuva @katja juurikko, Kouvolan Sanomat
Marttilan tilan navetan vintti oli mitä parhain paikka tällaisen vintagetapahtuman järjestämiselle. Navetan on rakentanut 1930-luvulla tilan nykyisen isännän isoisoisä. Se on osa Marttilan tilaa ja sen nykyinen isäntäpari on remontoinut navetan joitakin vuosia sitten omia häitään varten. Nykyisin he vuokraavat tilaa kesäaikaan juhla- ja kokoontumistilaksi. Eilen navetan yliset oli somistettu yhdeksi suureksi kaupaksi, jossa oli myynnissä paljon erilaista vintege-tyylistä vanhaa tavaraa menneiltä vuosikymmeniltä. Myynnissä oli monenlaista tavaraa aina vaatteista huonekaluihin. Tapahtumassa pääsi halutessaan myös meikattavaksi ja tehtiinpä siellä myös pikakampauksia vintagetyyliin. 

Pilkanmaa Vintagen suunnitelleet ja järjestäneet Elsa Lallukka (oikealla) ja Riitta Väisänen ilahtuivat tapahtuman suosiosta. Taikuri-Jonglööri Matias Husgafvel esitti temppuja ja tulishow'n.
Kuva @katja juurikko, Kouvolan Sanomat


Navetan ylisiltä löytyi myös makeispuoti ja kahvila. Kahvilat ovat yksi heikkouksistani. Niinpä joimmekin miehen kanssa kahvit kauniista ruusukupeista. Mies ei perusta makeista herkuista, joten hän valitsi kahvin kanssa suolaisenpiirakan ja minä tyylilleni uskollisena mahtavan suuren palan mokkahyydykekakkua. Meistä oli todella mukavaa istuskella kahvikupin ääressä, jutella muiden kahvittelijoiden kanssa ja seurailla siinä samalla paikalle saapuneita ihmisiä. Tapahtumalle oli selkeästi kysyntää täällä Kouvolassa ja sen saama suosio varmasti myös yllätti tapahtuman järjestäjät. Ihmiset saapuivat nimittäin tapahtumaan sankoin joukoin ja tien pientareetkin täyttyivät autoista monien kymmenien metrien matkalta. 

Mietin myös siinä kahvipöydässä istuessani, miten ihanaa tuolla navetan ylisillä olisi viettää häitä ♥ Pidin tapahtumasta ja sen tunnelmasta tosi paljon. Olimme miehen kanssa paikan päällä heti ensimmäisten joukossa, joka oli kyllä toisaalta tosi hyvä juttu. Ehdimme kiertää navettapuodin läpi kertaalleen ennenkuin navetan yliset alkoivat täyttyä ihmisistä. Toivottavasti tapahtuma saa jatkoa ja joku taisikin jo vinkata, että josko joulun aikaan jo järjestettäisiin seuraava tapahtuma. Jään mielenkiinnolla odottamaan toteutuuko tämä toive.

Parasta just nyt

6.9.2018

Olen törmännyt monissa blogeissa näihin viikon kohokohdat tai parasta just nyt-postauksiin. Itse en ole sellaisia koskaan (muistaakseni) tehnyt, mutta koska niitä on kiva lukea niin ajattelin, että jospas minäkin kokeilisin.

Tänään voin pomppia ilosta, sillä toisen opiskeluvuoteni ensimmäinen teoriaosuus alkaa olla suoritettu. Olen tehnyt kaikki vaaditut tehtävät, suorittanut kaikki tentit ja ryhmätyöt. Lisäksi  niiden vaatimat esitykset on tänään viety päätökseen. Olo on suoraan sanottuna helpottunut. Huomenna on vielä aamupäivä koulua ja ensi maanantaina alkaa sitten kuuden viikon mittainen työssäoppimisjakso. Pääsen taas näkemään ja kokemaan aivan erilaisen ja minulle entuudestaan vieraan osa-alueen, missä tulevaisuudessa mahdollisesti voisin työskennellä. Odotan todella paljon tuolta jaksolta.

Ylemmässä kuvassa päälläni on Zizzin hauska collagemekko, jonka ostin viime viikolla Zizzin klubipäiviltä -20% alennuksella. Mekko on aivan täydellinen työasu tulevaan harjoitteluun. Mukavan rento, mutta kuitenkin siisti ja mikä parasta juuri minun tyyliseni. Leggarit vaan kaveriksi ja villasukat jalkaan, niin työlookkini on valmis.

Juhlistin tänään opiskelujeni etenemistä krysanteemikimpulla. Kauniin punertavat krysanteemit ilahduttavat nyt olohuoneessa ja niiden kaveriksi on kiva iltasella sytyttää kynttilöitä luomaan tunnelmaa. Rakastan syksyssä näitä pimeneviä iltoja. Pallovalot ovat jo palaneet useampana iltana, samoin kynttilät ja tuikut. Niin kaunista. Ihan parasta just nyt ♥

Heitin sisustustrendit romukoppaan

2.9.2018

Vuosia haaveilin täysin valkoisesta, maalaisromanttiseen tyyliin sisustetusta kodista. Tein paljon muutoksia kotiimme, jotta tämä unelmani toteutuisi. Koskaan ei kuitenkaan tullut valmista. Se täydellinen valkoinen koti jäi aina saavuttamatta. Olen intohimoinen sisustuslehtien, pinterestin ja instagramin suurkuluttaja. Ahmin kauniita kuvia ja kerään niistä ideoita omaankin kotiini. Silmääni on jo pitkään miellyttänyt pastellivärit, minttu, vaaleanpunainen ja -sininen sekä upeat kuviotapetit. Myös jotkut skandinaaviset tai jopa modernitkin yksityiskohdat miellyttävät minua puhumattakaan aidosti vanhoista huonekaluista ja esineistä/astioista. Sisustusmakuni on siis aikamoinen sekametelisoppa, mutta olen nyt tullut siihen lopputulokseen, että sisustan kotini juuri niillä tavaroilla, esineillä ja väreillä, jotka minua/meitä miellyttää. Kodin pitää olla sellainen, missä sen asukkaat viihtyvät vallitsevista sisustustrendeistä huolimatta. 

Tänä kesänä ensimmäinen kuviotapetti rantautui meidän kotiimme. Ystävälläni oli jäänyt olohuoneen tapetoinnista tapettia yli ja minä ostin sitten kaiken ylijäämän itselleni todella edulliseen hintaan.  Tapettia oli juuri sen verran, että sillä sai meidän pikku makkarin yhden seinän tapetoitua. Muut seinät maalattiin valkoiseksi. Voi vitsi, miten paljon tykkään tuosta tapetista ja seinästä. Se vaan on niin kaunis. Tytön poismuuton jälkeen huoneen sisustus on muutenkin ollut vähän kesken, mutta pikkuhiljaa se on alkanut pintarempan jälkeen valmistumaan. Onnistuin kesällä löytämään ihan super ihanan vanhan lipaston erään kirppiksen loppuunmyynnistä. Kerroinkin siitä jo muutama postaus sitten. Nyt lipasto on vihdoin päässyt kotiin. Aika saa näkyä siinä eikä minua haittaa sen kolhut ja naarmut. Päinvastoin. Ne vain tekevät siitä entistä kauniimman. 






Mitenkäs teillä? Oletko orjallinen sisustustrendien noudattaja vai kuljetko omia polkujasi? Mitä mieltä olet kuviotapeteista ja väreistä sisustuksessa? Käytkö kirppiksillä vai kierrätkö ne kaukaa? 
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan