24 kysymystä elämästä

4.5.2019

Sain reilu kuukausi sitten Marjolta Marjon matkassa-blogista haasteen, jossa pitää vastata 24 kysymykseen omasta elämästä. Tänään päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja vastata noihin kysymyksiin. 











Mitä rakastat?

No tottakai rakastan miestäni, vaikka aina elämä yhdessä ei ole ollutkaan helppoa! Olemme kohdanneet elämän polullamme monia haasteita ja vastoinkäymisiä, mutta ne ovat osa tätä elämää eikä niiltä voi välttyä. Toisinaan olen heittänyt pyyhkeen kehään ja ollut valmis jatkamaan eteenpäin yksin, mutta aina olen kuitenkin lopulta halunnut jatkaa yhdessä, koska siellä taustalla on se rakkaus toista kohtaan kaikesta huolimatta. Rakkaus on kaiken perusta, jolle elämämme rakentuu eikä meistä kukaan ole täydellinen ja se se onkin taidoista parhain, että osaa rakastaa sitä toista juuri sellaisena kuin hän kaikkine vikoineen on. Ei kyllä pitäisi puuttua aina niihin vikoihin, vaan löytää ne hyvät puolet, koska niihin me olemme toisessa rakastuneet ja niitä ominaisuuksia me haluamme toisissamme nähdä hamaan loppuun asti.

Missä olet tosi hyvä?

Olen aina sanonut, että en ole missään tosi hyvä, mutta osaan monia asioita ihan kohtalaisesti. Elämä on kuitenkin opettanut minua siinä, miten suhtaudun asioihin ja varsinkin niihin asioihin, jotka koskettavat minua itseäni. Isäni opetti aikanaan, ettei itseään saa kehua. Tuo vanhakantainen ajattelutapa on ollut syvällä minussa enkä ole koskaan kehua retostellut tekemisilläni tai osaamisillani.

Jotta nyt saisin vastattua itse kysymykseen sanon, että osaan leipoa ja järjestää juhlia. Olen itseoppinut kotileipuri, jonka erikoisosaaminen on täyte- ja voileipäkakuissa. Teen myös paljon erilaisia hyydyke- ja juustokakkuja, joista itsekin pidän tosi paljon. Olen järjestänyt meillä kotona monet vähän isommatkin juhlat; ylioppilasjuhlat, viidet rippijuhlat, neljät valmistujaiset ja muutamat  ristiäiset ja syntymäpäiväjuhlat. Kokemusta on siis kertynyt tekemällä ja kokoajan oppii lisää.



Mikä tai kuka saa sydämesi lyömään nopeammin?


Se, kun jompikumpi lapsenlapsista kertoo rakastavansa minua, saa sydämeni lyömään nopeammin ja samalla myös vatsan pohjassa kouraisee. Se tunne on sanoinkuvaamattoman ihana










Mikä tai kuka saa sinusta parhaat puolet esiin?


Luulenpa, että pienen paineen ja stressin alaisena päädyn parhaaseen lopputulokseen ja samalla tulee esille ne parhaatkin puoleni. Minulle on tärkeää, kun voin olla avuksi ja minulla on aikaa läheisilleni, niin perheelleni kuin ystävillekin. Olen valmis tekemään melkeinpä mitä vaan läheisteni hyväksi.



Mitä haluaisit oppia?


Haluaisin oppia hyväksymään itseni ja kehoni juuri sellaisena kuin se nyt on. Haluaisin nähdä itseni yhtä kauniina kuin näen monet muut ylipainoiset naiset. Haluaisin oppia pääsemään eroon siitä ajatuksesta, mitä muut minusta ajattelevat, kun en ole normaalipainoinen. Haluaisin oppia pukeutumaan kauniisiin vaatteisiin. Haluaisin oppia myös föönaamaan hiukseni paremmin.

 Mistä haluaisit tietää lisää?


Haluaisin kasvattaa yleistietämystäni. Olen ihminen, jolla on enemmän tunneälyä kuin kirjaviisautta. 

Onko sillä väliä viiden vuoden päästä?

Ei varmastikaan suurta merkitystä, mutta olisihan se kiva pystyä kartuttamaan tietovarastoa ja samalla kehittämään itseään.


Mitkä unelmasi olet saavuttanut?


Olen opiskellut itselleni lähihoitajan ammatin. Vuosia haaveilin siitä työskennellessäni entisessä työssäni. Olin väsynyt enkä tuntenut olevani unelma-ammatissani. Yt-neuvottelujen kautta oli pakko olla rohkea ja hakeutua uuteen ammattiin. Nyt olen valmistunut unelma-ammattiini enkä ole katunut päivääkään.



Missä tilanteessa / millainen olit vuosi sitten? Entä viisi vuotta sitten?
 (Olet varmasti mennyt eteenpäin, vaikkei siltä aina tunnu.)

Vuosi sitten lähihoitajaopintoni olivat puoli välissä. Perusopinnot alkoivat olla lopuillaan ja edessä oli ensimmäinen kokonainen kesä lähihoitajan sijaisuuksia tehden. Viisi vuotta sitten olin työskennellyt vuoden uudessa työtehtävässä entisen, pitkäaikaisen työnantajani palveluksessa. Kuvittelin silloin olevani unelmieni työssä, mutta erehdyin.

Mikä on sinulle todella tärkeää?

Tällä hetkellä tärkeintä elämässäni on se, että erittäin harvinaista ja vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavalle lapsenlapselleni löydettäisiin hoitomuoto, joka takaisi tytölle kohtauksettoman elämän..




Mitä tekisit, jos et voisi epäonnistua?

Rakentaisin pihallemme vanhoista ikkunoista kasvihuoneen. Se olisi valkoinen ja siinä olisi punaisista vanhoista tiilistä ladottu lattia. Laittaisin sinne myös pienen pöydän ja tuolin, jotta voisin juoda siellä myös halutessani aamukahvini.

Kenen mielestä olet kaunis?

Mieheni mielestä olen kaunis juuri sellaisena kuin olen. Häntä ei häiritse muhkeat muotoni, ei massunmakkarat eikä mitkään muutkaan seikat vartalossani, joita en itse pidä mitenkään kauniina. Ulkoista kauneutta tärkeämpi asia on kuitenkin sisäinen kauneus. Toivonkin että ihmiset näkisivät sen ominaisuuden minussa.




Kuka rakastaa sinua?

Mieheni, lapseni, lapsenlapseni ja muut läheiseni. Minulla on tosi pieni suku, mutta olemme sitäkin tärkeämpiä toisillemme.

Miten muuttaisit maailmaa, jos kaikki olisi mahdollista?

Pysäyttäisin ilmastonlämpiämisen ja -muutoksen. Haluaisin edelleenkin kokea neljä vuodenaikaa. Toivon myös maailmaan rauhaa, että lapsenlapsemmekin saisivat elää sen puolesta hyvän elämän.

Miksi sinut kannattaa tuntea?

Minuun kannattaa tutustua, koska olen pohjimmiltani hyvä ihminen. En ehkä ole ensimmäisenä juttelemassa kanssasi, kun tapaamme ensimmäisen kerran. Seurailen tilannetta aluksi hieman kauempaa ja kun huomaan hyvän sinussa, tulen lähellesi. Olen avulias ja luotettava ystävä. Vihaan epärehellisyyttä ja kohtelen kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti.


Milloin viimeksi teit jotain uutta?

Syyslomalla kokeilin osaisinko neuloa villasukkia. Yllätyin itsekin, kuinka helposti se onnistuikaan. Jäin villasukkiin koukkuun ja nyt työn alla on aina joku neuletyö. Samaisella viikolla kävin ottamassa myös ensimmäisen tatuointini. Olin sunnitellut tatuoinnin ottamista jo pitkään, mutta vihdoin viime syksynä voitin pelkoni ja tein haaveestani totta.






Kohteletko muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan?

Se ei aina ole helppoa, mutta pyrin kohtelemaan muita samalla tavoin kuin toivon, että minua kohdeltaisiin.

Onko jotain, josta sinun kannattaisi päästää irti?

Minulla on pelkoja, joiden vuoksi en pysty nauttimaan elämästäni ihan täysillä. Ne ovat asioita, joihin en voi edes vaikuttaa. En pysty voittamaan pelkojani ennekuin lukko sisälläni löytää avaimen ja aukeaa. 

Mikä yksi asia sinun kannattaisi muuttaa heti, jotta voisit paremmin?

Herkuttelu. Sorrun liian usein esimerkiksi väsyneenä syömään epäterveellisesti. Pieniä juttuja, mutta niillä olisi varmasti suuri merkitys. Liikunnan lisääminen olisi myös hyvä lisä.

Ketä varten pukeudut?

Pukeudun itseäni varten vaatteisiin, joissa on mukava olla ja jotka tuntuvat omilta. 

Millaiseksi vaatteesi saavat sinut tuntemaan itsesi?

Hyvin valittu juhlavaate saa minut tuntemaan itseni naiselliseksi ja kauniiksi. Hääpukuni oli yksi tälläisistä vaatteista. Täyspitkässä juhlapuvussa tunsin olevani kuin prinsessa. Minun on vaikea löytää itselleni hyviä ja mukavia käyttövaatteita. Oikean koon valitseminen on vaikeaa. Valitsen usein itselleni liian suuren koon, koska yritän epätoivoisesti peittää massunmakkaroita ja muhkeita muotojani. Tunnustan suoraan, että vaatevarastoni kaipaisi kipeästi uudistusta ja täydennystä. 









Viekö tämä unelmiasi kohti?

Ei suoranaisesti, koska arvoni ovat ihan muualla kuin vaatteissa, mutta kyllä se olisi kiva, kun löytäisi jo tähän ikään mennessä oman tyylinsä. Haluaisin pukeutua tyylikkäästi ja haluaisin, että vaatekaapistani löytyisi hyviä vaatteita elämän eri tilanteisiin.

Millaisiksi saat muut ihmiset tuntemaan itsensä?

Vaikea kysymys, mutta omat lapseni, lapsenlapseni, mieheni ja läheiseni tuntevat toivottavasti itsensä rakastetuksi seurassani. Ainakin he ovat kaikki minulle todella tärkeitä ja olen sanonut heille, että rakastan heitä ja he ovat minulle tärkeitä





Oletko oman elämäsi ohjissa vai tapahtuvatko asiat sinulle?

Elämäni on omissa ohjissani. Pystyn ohjaamaan tekemisiäni ja elämääni. Välillä tosin tuntuu, että asiota vain tapahtuu elämässä ja esimerkiksi erilaiset haasteet kasaantuvat kohdalleni, mutta ehkäpä nekin ovat ainakin osittain kiinni omista valinnoistani. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä.

Kiitos haasteesta, Marjo ♥ Oli mukava vastata kysymyksiin, vaikka välillä uitiinkin aika syvissä vesissä , mutta sellaistahan se elämäkin on.

Kehukeskiviikko - Laitetaan hyvä kiertämään

20.3.2019

Ihanaa keskiviikkoa kaikille! Noin kuukauden ajan Kaunismäessä blogin Virpi on kerran viikossa, aina näin keskiviikkoisin, esittellyt blogissaan kivan blogin ja haastanut sen kirjoittajan mukaan Kehukeskiviikko-haasteeseen. Näin voimme kaikki löytää lisää luettavaa ja tutustua uusiin blogeihin. Kaksi viikkoa sitten oma blogini sai kunnian olla kehuttuna. Olen äärettömän onnellinen ja iloinen siitä ja kiitollinen Virpille kauniista sanoista. Juuri tuolloin minulla oli hiukan netin ja läppärin kanssa ongelmia, joten en päässyt heti vastaamaan haasteeseen. Nyt taas koneet toimii ja on aika laittaa hyvä kiertämään.



Itse haluan esitellä teille itsellenikin melko uuden blogituttavuuden, Tuumasta toimeen-blogin. Blogia kirjoittaa  kolmen nuoren aikuisen tyttären äiti ja kotipalveluyrittäjänä toimiva, Leena. Leena on ihanan energinen, toimelias ja liikunnallinen aikuinen nainen. Lapset ovat lentäneet jo pesästä ja Leena asustelee nyt kahden miehensä kanssa. 



Leena on aina tykännyt leipoa ja laittaa ruokaa. Hän on myös kokenut juhlien järjestäjä ja laittaja. Blogista löytyykin paljon reseptejä erilaisiin ruokiin ja postauksia erityyppisistä juhlista aina rapujuhlista ja syntymäpäivistä ylioppilasjuhliin ja monenlaista siltä väliltä. Uskon, että syy, miksi jäin seuraamaan tätä blogia on se, että sen postausten aiheet ovat suoraan Leenan elämästä ja arjesta, jota hän elää. Blogi on aito, rehellinen ja elämänmyönteinen ja sen ansiosta myös mielenkiintoinen. 

Pidän myös blogin visuaalisesta ilmeestä. Blogissa on isot, selkeät ja kauniit kuvat, jotka ovat minulle todella tärkeitä niin omassa kuin seuraamissanikin blogeissa. Tämän postauksen kuvat on Leenan luvalla lainattu hänen blogistaan. Kuvat on ottanut Leenan tytär. Kuten kuvista näkyy Leena on myös taitava kattausten tekijä ja tuo ruokapöytä on niin kutsuva. Voisin vaikka heti istahtaa sen äärelle syömään. 

Onko Leenan blogi sinulle ennestään tuttu vai ihan uusi tuttavuus? Kannattaa ottaa blogi haltuun ja käydä tutustumassa siihen. Ja tästä lähtee samalla haaste Leenalle, esittele joku kiva blogi Kehukeskiviikkona ja pistä haaste eteenpäin.

Kivaa keskiviikkoa kaikille ♥

Elämäni numeroina

9.10.2018

Muistatko sinä hyvin päivämääriä, vanhan lankapuhelinnumerosi tai ylipäätään numeroita? Törmäsin Katjan blogissa hauskaan haasteeseen, jossa kerrotaan omasta elämästä numeroin. Kävin lukemassa myös Tuulannelin ja Tuulan postaukset. Tämän haasteen myötä selvisi hauskoja asioita ihmisistä ja nyt yritän itsekin toteuttaa tämän saman. Katsotaan paljonko keksin!







1 vanhemmistani on enää elossa. Isäni kuolemasta tuli kesällä kuluneeksi kuusi vuotta. Surun kanssa on oppinut elämään, mutta ikävä on silti kova. Isäni nukkui pois pitkällisen sairauden uuvuttamana ihan liian aikaisin. Onneksi sain olla isän vierellä, kun hän nukkui pois.
2 ihanaa lapsenlasta ovat elämäni valopilkkuja ♥ ♥ Olen niin onnellinen näistä kahdesta, joiden elämässä olen saanut olla mukana alusta asti.
3 lasta ovat parasta, mitä elämä on minulle antanut ♥ ♥ ♥ Lapseni asuvat jo kaikki omillaan, mutta siitä huolimatta yritän tehdä osaltani kaikkeni, että heidän olisi hyvä olla. Lasteni hyvinvointi on minulle todella tärkeää.
4 vuotta olen kirjoittanut tätä nykyistä blogiani. Aika on kulunut todella nopeasti.
5 kuukautta opiskeluja jäljellä ja sitten valmistun lähihoitajaksi.
6 luokalla toivon hartaasti saavani joulunäytelmästä joulupukin muorin roolin. Toiveeni ei toteutunut ja sain olla jälleen tonttu. Olin kovin pettynyt ja surullinen asian vuoksi.
7 vuotta naimisissa nykyisen mieheni kanssa.
8 vuotta sitten menimme kihloihin 01-10-10 Tänä vuonna mies yllätti ja muisti minua kihlajaispäivänämme.








9 on syntymäpäiväni, joka ei tänä vuonna poikennut mitenkään normaalista arkipäivästä. Tilanne täytynee korjata ensi vuonna, sillä jokainen vuosi on lahja.
10 uskonnosta peruskoulun päästötodistuksessa. 
11 vuotta sitten perustin ensimmäisen blogini. Leivontablogini nimi oli Krissen keittiössä ja se toimi vuodatus.netissä. 
12 viikon päästä joulu on ohi.
14 päivän päästä aloitan viikon loman, joka on ensimmäinen pitkään aikaan. Loma tulee todellakin tarpeeseen ja odotan sitä jo kovasti.

18 rappusta alakerrasta yläkertaan.
19 vuotiaana muutin pois kotoa vastoin vanhempieni tahtoa. 
20 vuotiaana olin ensimmäisen kerran elämässäni sairaalassa.
29 vuotta sitten minusta tuli äiti. Olin kai nykymittarin mukaan teiniäiti. 
30 vuotta sitten sain lukio-opintoni suoritettua, mutta en päässyt ylioppilaaksi.
38 on kengän numeroni.
47 vuotiaana minulle tehtiin elämäni ensimmäinen leikkaus, kun umpilisäke poistettiin.
49 on ikäni. Ensi vuonna juhlitaan sitten pyöreitä.


168 on pituuteni eli siis sellainen ihan normaalimittainen, vaikka mieluusti voisin olla muutaman sentin pidempikin.
256 seuraajaa blogin facebook sivuilla. Sivuille linkitän aina uudet postaukset ja päivittelen sinne muutenkin kivoja juttuja aina silloin tällöin. Kannattaa siis käydä klikkaamassa itsensä seuraajaksi, niin pääset lukemaan uudet postaukseni ensimmäisten joukossa. Klik klik...
326 kaveria facebookissa. Välillä suoritan siivouksen kaverilistalla ja poistan sellaiset, joiden kanssa en juurikaan ole tekemisissä. Edellisestä siivouksesta onkin jo aikaa.













480 on talomme numero.
483 julkaistua postausta neljän vuoden aikana. Ei mikään huikea määrä, kun monilla blogikamuilla samassa ajassa tuplasti enemmän. Vaadin postausten suhteen ehkä hiukan liikaa itseltäni ja sen vuoksi toisinaan on vaikea keksiä postausten aiheita. Nyt opettelen havainnoimaan elämääni ja poimimaan sieltä aiheita tänne blogiini.
946 seuraajaa Instagramissa. Tuhannen seuraajan raja lähestyy. 
63427 oli lankapuhelinnumero lapsuudenkotiini.

Mitä lukuja sinun elämääsi liittyy? Nappaa tästä haaste mukaasi, jos et ole vielä tätä tehnyt ja vinkkaa siitä kommenttilaatikossa, niin tulen mielelläni lukemaan sinun postauksesi elämäsi numeroista.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Syysaamun kauneus ja viisi asiaa, missä olen huono

25.9.2018

Eilen aamuna lämpötila oli nollassa, kun heräsin. Minulla oli aikainen lähtö työharjoitteluun ja mietin mahtavatko tiet olla jo jäässä. Onnekseni näin ei vielä ollut, mutta varmaankaan ei enää ole kaukana sekään aika, kun niin on. Joka päivä en muista sujauttaa kameraa laukkuuni, vaikka oikeasti sen pitäisi kyllä olla aina mukana. Eilen siis oli ja hyvä niin, koska maisemat harjoittelupaikkaan ajaessani olivat niin kauniita. Peltojen yllä leijaileva sumuverho on jotenkin niin mystisen kaunis ja kuvauksellinen. Perille päästyäni kaivoin kameran laukusta ja kävelin pellon laitaan. Hyhmäinen nurmikko rasahteli jalkojeni alla. Syksy on todellakin alkanut..











Olen viimeisten vuosien aikana yrittänyt muuttaa ajatusmaailmaani positiivisempaan suuntaan. Yritän löytää asioista aina jotakin postiivista ja ajatella asioita positiivisen kautta. Olen opetellut löytämään hyvän muista ihmisistä, mutta ennenkaikkea itsestäni. Se ei ole helppoa, mutta olen harjaantunut siinä. Olen oppinut myös sen, että kaikkea ei tarvitse osata eikä kaikessa tarvitse olla hyvä. Niinpä päätin toteuttaa oman versioni muutama viikko sitten blogeissa kiertäneeseen haasteeseen "Missä olen huono?". Tässä tulee siis viisi asiaa, joissa en vaan ole hyvä. 














1. Pyykkien viikkaaminen

Olen todella huono viikkaamaan kuivat pyykit paikoilleen. Pesen kyllä mielelläni pyykkiä, sillä yksi silmääni eniten hivelevistä asioista on tyhjyyttään ammottava pyykkikori. Meillä ei nykyisin pyykkiä tule enää edes kovinkaan paljon, kun asumme miehen kanssa kahden, mutta siitäkin huolimatta kuivien pyykkien viikkaaminen narulta pois paikoilleen tuppaa jäämään ja teen sen vasta pakon edessä. Monesti repäisen puhtaan vaatteen ylleni suoraan pyykkinarulta, kun en vaan ole saanut kerättyä niitä pois sieltä. Ehkäpä tämä on laiskuutta, en tiedä.

2. Tanssiminen

Toinen asia, missä olen huono on tanssiminen. Tanssitaitoni jää valssiin. Olen lapsena harrastanut kansantanhua, mutta siitäkään huolimatta en osaa tanssia. Perinteisten tanssien askelkuviot eivät siis ole hallussa. Kammoksun tilanteita, joissa on mahdollista, että joku tulee hakemaan minua tanssimaan. Kaikista pahinta on discotanssien tanssiminen. Tyylini on suoraan villiltä 80-luvulta, ha haa...

3. Käsityöt

Kolmas asia, missä olen huono on käsityöt. Koulun kässätunneilla olen tunnollisesti tehnyt kaikki vaaditut työt aina esiliinan ompelemisesta villasukan neulomiseen, mutta siinäpä ne minun suurimmat saavutukseni käsityön saralla sitten ovatkin. Minulla on kyllä ompelukone. Verhot osaan lyhentää ja ommella suoraa ommelta, mutta kyllä se meillä on mies, joka sitten ompelee ne vaikemmat kanttaukset ja vetoketjut. 

4. Lukeminen

Neljäs asia, missä olen huono on lukeminen. Olen äärettömän hidas lukemaan. Jos luemme miehen kanssa vierekkäin kirjaa, ehtii mies kääntää sivua kolme neljä kertaa siinä ajassa, kun minä kahlaan läpi ensimmäistä aukeamaa. Lähtiessäni opiskelemaan mietin, miten tulen pärjäämään koulussa, mutta onnekseni meidän ei ole tarvinut lukea suuria määriä oppikirjoja eikä kovinkaan laajoja alueita kerrallaan. Lukeminen on hyvä harrastus ja uskoakseni tätä taitoa voi myös opetella ja kehittää. Minulla ongelmana on myös se, etten oikein malta keskittyä lukemiseen. 

5. Kielitaito

Viides asia, missä olen huono on kielitaitoni. Yksi asia, mitä kadun tosi paljon on se, että en koulussa keskittynyt kunnolla vieraiden kielten opiskeluun. Olen kielissä aivan surkea. En ymmärrä niitä puhuttuna enkä luettuna. Tämä on todella kurja juttu, koska olisi ihan kiva osata esimerkiksi englantia sen verran, että pärjäisi itsekseen ulkomaan matkoilla. 

Aika yllättävää, mutta minusta näiden huonojen puolien listaaminen oli aika vaikeaa. En osaa sanoa, mistä se johtuu. Ehkäpä se johtuu siitä, että en nykyisin enää positiivisemman ajatusmaailmani vuoksi keskity huonoihin puoliin samalla tavalla kuin ennen. Huonojen ominaisuuksien märehtiminen on todella kuluttavaa. Totuus on kuitenkin se, että kukaan meistä ei ole täydellinen eikä tarvitse ollakaan. Niinpä meistä jokaisesta löytyy myös näitä huonoja puolia tai asioita, missä on huono eikä se tee meistä ihmisenä yhtään huonompia. Missä sinä olet huono? Löytyykö sinulta samoja juttuja kuin minulta? 

Kesähaaste

16.6.2018

Olen viime päivien aikana törmännyt parissa blogissa hauskaan kesähaasteeseen. Mietin jo aiemmin, että nappaan haasteen ja vastaan kysymyksiin, mutta sitten ajanpuutteen vuoksi se vaan jäi. Eilen luettuani Marjon matkassa-blogissa Marjon vastaukset päätin sitten itsekin ryhtyä tuumasta toimeen. Kuten Marjokin blogissaan sanoi, haasteet ovat aina välillä mukavia niin tehdä kuin lukea toistenkin vastauksia eli tässä tulee minun kesähaasteeni.

Lippis vai lierihattu?

Jos olen ihan rehellinen niin ei kumpikaan. En ole hattuihmisiä. Olen sitä mieltä, että hatut eivät sovi minulle. Talvisinkaan en liiemmin pidä edes pipoa muutakuin lenkillä. Hiukset menee hatun alla länään eikä hatut vaan ole mun juttu. Mutta jos kuitenkin pitää valita näistä toinen niin sitten se on ihan perinteinen lippis.

Pehmis vai jäätelöpallo?

Kaikkien herkkujen ja makean ystävänä pidän molemmista, mutta jäätelöpallo kuuluu ehdottomasti kesään. Vapun aikaan on usein tullut käytyä ensimmäisen kerran jätskikiskalla ja syötyä kesän ensimmäinen jäätelöpallo. Suosikki makuni on nougat. Jäätelö kuuluu kesään ♥ Pehmiksestäkin pidän, mutta sitä saa ympäri vuoden, joten senkin vuoksi valintani on jäätelöpallo.

Herneet vai mansikat?

Ehdottomasti mansikat. Mansikka-aika on kesällä. En juurikaan osta ulkolaisia mansikoita, vaan suosin suomalaista. Suurin mansikkaherkkuni on mansikkakakku, jossa on sekä välissä että päällä mansikoita. Olen kerran osallistunut kilpailuun, jossa piti esitellä oma kesäherkku. Osallistuin kilpailuun mansikkakakullani ja voitin kilpailun. Herneistäkin pidän ja joka kesä ostan marjanmyyjiltä myös herneitä, mutta mansikka on ykkönen.

Palju vai järvivesi?

Kesäaikaan ehdottomasti järvivesi. Pidän uimisesta, vaikken kovin usein käykään uimassa. Siihen on syynsä, mutta ei niistä sen enempää. Järvessä uiminen on mukavan vilvoittavaa kuumana kesäpäivänä ja jotenkin vaan niin ihanaa, kun uidessa voi katsella upeita maisemia ja vaikka vain kellua veden pinnalla ja katsella taivaalla lipuvia pilviä. Haaveenani on päästä tänä kesänä edes kerran johonkin mökille, jossa voisi uida ja saunoa oikein kunnolla. Toivottavasti haaveeni toteutuu. Vesi on minulle tärkeä elementti, joka rauhoittaa oloa. Se on vähän kuin tulee tuijottelu. 

Grilliherkut vai kesäkeitto?

Grillaaminen on myös niitä kesäjuttuja, jotka ehdottomasti kuuluvat meidän kesään. Mies hoitaa meillä grillaamisen, mutta minä osallistun kyllä mielelläni sitten siihen syömispuoleen. Meillä grillissä paistuu niin lihat kuin makkaratkin. Lisäksi grillaamme usein myös maissintähkiä, kesäkurpitsaa ja tomaatin puolikkaita. Juhannuksen ehdoton must-grilliherkku on täytetyt herkkusienet. Lapsena meillä kotona oli usein kesäkeittoa, joten luulen, että kesäkeittokiintiöni on silloin tullut täyteen.

Mökki vai teltta?

Kuten edellä jo tuli mainittua, haaveilen pääsystä mökille eli ehdottomasti mökki. Nuorempana tuli kyllä telttailtua, mutta enää minua ei saisi telttaan kyllä mistään hinnasta nukkumaan. Ikä tekee tehtävänsä ja mukavuudenhalu kasvaa. Omaa mökkiä meillä ei ole, kun omakotitalossakin on meille riittävästi työtä. Minusta olisi ihanaa istua mökkilaiturilla ja huljutella jalkoja vedessä tai katsella myöhään illalla auringonlaskua. Siinä olisi sitä jotain ♥


Varjo vai auringonpaiste?

Kesäinen auringonpaiste on ihanaa. Puuhastelen mieluummin kuin makoilen auringossa. Esimerkiksi puutarhatöitä tehdessä auringon mahdollinen kuumuus ei tunnu niin uuvuttavalta kuin jos makoilisi vain ottamassa aurinkoa. Lisäksi en vain pysy niin kauaa paikoillani, että vain ottaisin aurinkoa. Suomen kesä on niin lyhyt ja säät vaihtelevat, joten kaikista aurinkoisista ilmoista tulee nauttia. Tosin itsekään en kaikista kovimmista helteistä välitä, koska ne ovat sitten jo melko uuvuttavia. Silloin vetäydyn mieluusti varjoon, mikä on mielestäni ihan viisasta.

Kesäsade vai kesätuuli?

Tällä hetkellä toivon, että parinakin yönä sataisi oikein kunnolla. Luonto kaipaa pitkän kuivan jakson jälkeen kipeästi vettä. Kesäisen sateen jälkeen luonto tuoksuu ihanalle ja ilma on raikas. Valitsen kuitenkin kesätuulen. Se on ihanan vilvoittavaa kuumana kesäpäivänä. Puiden lehtien kahina kesätuulessa on kuin musiikkia korville. 

Lavatanssit vai festarit?

Minun piti oikein tarkkaan miettiä olenko koskaan käynyt edes lavatansseissa. Olen ollut joissakin kesäjuhlissa/-tapahtumissa, missä on ollut lopuksi tanssit, mutta oikein varsinaisissa lavatansseissa en ole koskaan ollut, kuten en festareillakaan. Valitsen kuitenkin festarit, koska en tanssi mielelläni. En oikein hyvin edes osaa tanssia muutakuin poskivalssia. En tiedä, miten osaan jammailla festareilla, mutta se asia selviää vielä tämän kesän aikana, sillä olen heinäkuussa aikeissa mennä Iskelmä festareille kivan kaveriporukan kanssa.

Roadtrip vai riippukeinu?

Meidän pihalta lehmusten välistä löytyy riippukeinu. Se on ollut varsinkin lasten suosiossa, mutta muutaman kerran olen siellä itsekin lepäillyt ja se on tuntunut ihan mukavalta. Mieluummin kuitenkin lähden pienelle roadtripille, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Usein en niitä kesän aikana pääse tekemään, mutta aina on ihana päästä hetkeksi irti arjesta ja pois kotoa. Roadtrip piristää päivää ja niiden avulla jaksaa taas arjessa. Olen nauttinut suunnattomasti ystväni Marjon kanssa tehdyistä päiväretkistä. Tänä keväänä vietimme yhdessä lämpimän lauantaipäivän Vanhassa Porvoossa. Siitä voit lukea blogistani täältä

Hiirenkorvat vai syreenin tuoksu?

Olen monesti täällä blogissani kertonut, että kevät on yksi lempivuodenajoistani. Hiirenkorvat kuuluvat ehdottomasti kevääseen, mutta kesän alkaessa syreenit puhkeavat kukkaan eikä niiden tuoksua voita mikään. Meillä oli lapsuudenkodissani pitkä syreeniaita, joka oli mielestäni niin kaunis. Omastakin pihasta löytyy onnekseni muutama syreeni, mutta enemmänkin niitä voisi olla. Joka kesä taitan pensaasta muutaman oksan myös maljakkoon ja tuon sisälle. 

Mato-onki vai golfmailat?

Tämä on helppo. Ehdottomasti mato-onki. Golfia en ole koskaan pelannut enkä varmaan koskaan tule pelaamaankaan. Mato-ongella olen kyllä käynyt ja se onkin tosi kivaa puuhaa. Edellisestä kerrasta on pitkä aika, mutta istuskelu laiturilla, kalliolla tai veneessä ja siitä onkiminen on mukavaa, rentouttavaa ja niin rauhoittavaa. Tärkeää ei todellakaan ole saako kalaa vai ei. Tärkeintä on se fiilis, mikä onkimisesta tulee. Ihanaa kesäpuuhaa.

Tässä minun vastaukseni kesähaasteeseen. En haasta ketään mukaan, mutta halutessasi voit napata haasteen mukaasi. Jätä silloin minulle kommentti, niin tulen mielelläni lukemaan, mitkä asiat kuuluvat sinun kesääsi. Oikein aurinkoista ja mukavaa kesää Teille kaikille ♥

Mitä mulle kuuluu tänään?

6.4.2018

Nappasin Tuijan blogista Satulinna kivan haasteen mukaani. En olekaan vähään aikaan saanut ja vastannut mihinkään haasteeseen, joten nyt onkin kiva vastailla näihin haasteen kysymyksiin.

Miten voit?

Voin ihan hyvin. Pääsiäisenä olin kipeänä koko viiden päivän vapaani, mutta nyt tuntuu, että olen taas kunnossa. Tänään olen tosin ollut aika väsynyt, mutta se kai on ajoittain ihan normaalia. Aamulla kellon soidessa, painoin kellon kiinni ja nukahdin samantien uudestaan. Onneksi miehen kello soi vartin päästä emmekä sen ansiosta myöhästyneet töistä ja koulusta.

Mitä toivot tällä hetkellä?

Toivon, että parin viikon päästä alkava perusopintojen viimein harjoittelu menisi yhtä hyvin kuin kaksi aiempaakin harjoittelua. Lisäksi toivon, että tänä aamuna kuulemani lintujen laulu ja eilen kokemani lämpöinen tuulahdus tarkoittaisi jo todellakin sitä, että kevät on vihdoin tulossa. Pidän keväästä todella paljon. Se on yksi lempivuodenajoistani.


Mitä olet syönyt tänään?

Aamuni alkaa aina kahvilla. Aikaisina aamuina aamupala ei oikein meinaa maistua, mutta tänään söin aamulla kauraleivästä tehdyn voileivän kahvin kanssa. Koulussa meillä oli aamupäivällä kotitaloutta, joten lounaaksi söin tunnilla valmistamiamme ruokia; porkkana-linssisosekeittoa, uunilohta kasvispedillä, vihersalaattia, sämpylöitä ja siemennäkkäriä sekä jälkkäriksi mustikkarahkaa ja -piirakkaa. Koulun jälkeen söin kotona voileipää.

Mikä on suosikkihedelmäsi?

En syö hirveästi hedelmiä, mutta useinmiten syömäni hedelmä on banaani. Se on helppo ja nopea välipala, joka pitää nälän hyvin poissa. 

Mitä ajattelit tehdä huomenna?

Huomenna lapsenlapset tulevat iltapäiväksi meille ja menemme jäähallille katsomaan satujen maailmaan sijoittuvaa luisteluesitystä. Mukaan tulee myös luokkakaverini poikansa kanssa. Illalla ajelemme sitten miehen kanssa lapset kotiin ja käymme saunassa.


Kenen kanssa nukuit?

Miehen vieressä nukuin niinkuin yleensä aina. Jonain öinä pakenen hänen kuorsaustaan alakertaan naisluolaani, mutta viime yö ei ollut sellainen.

Mitä luet tällä hetkellä?

Tällä hetkellä luen vain Kasvun aika-nimistä koulukirjaani. Vapaa-ajalla luen mieluummin lehtiä. Tällä hetkellä pöydältä löytyy uusin Unelmien Talo&Koti-lehti. Se on suosikkilehteni ja siitä ihana lehti, että asiat siinä eivät vanhene koskaan, vaan niihin voi palata aina uudestaan ja uudestaan pitkänkin ajan jälkeen. Kirjahyllystä löytyykin isot pinot kyseistä lehteä.

Viimeksi katsottu elokuva?

Muutama viikko sitten kävin kuopukseni kanssa katsomassa elokuvateatterissa kotimaisen Hevi-reissu leffan. Hulvattoman hauska ja vähän ehkä älyvapaakin elokuva. Olen suuri kotimaisten elokuvien ystävä, mutta katson myös ulkomaalaisia elokuvia. Rakkausleffat, draamat ja komediat ovat minulle mieluisinta katsottavaa.


Kuka soitti sinulle viimeksi?

Puhelimeni soi todella harvoin. Ystävien kanssa olemme yhteydessä viestien välityksellä. Viimeisin puhelu piti ihan tarkistaa ja sen soittaja on ollut appeni.

Kolme viimeiksi tullutta tekstiviestiä?

Keikkatyötarjouksia tulee tekstiviestillä useita päivässä, niin tänäänkin.

Mitä lukee viimeksi lähettämässäsi tekstiviestissä?

"Mä ajattelin tulla myös sunnuntaina". Siskoni kyseli olisiko kukaan muu lähipiiristämme tulossa sunnuntaina äidin luo kahville. Kokoonnumme usein porukalla äidin luo kahville ja ensi viikolla on äidin syntymäpäivä, joten sunnuntaina olisi synttärikahveja tiedossa.


Milloin nauroit viimeksi?

Eilen naurettiin tyttöjen kanssa, kun he olivat käymässä. Monesti katsellaan youtube-videoita tai sitten he kuvaavat itse videoita meistä ja niillehän ei yleensä voi kuin nauraa.

Viimeisin ostos?

Ostin tänään uudet mustat perusleggarit ja keväisen tuubihuivin. Molemmat tulivat tarpeeseen. Nyt vain harmittelen, etten ostanut toistakin tuubihuivia. Myynnissä oli kahta eri väriä keväisen kukallisella kuosilla ja kyllä se toinenkin väri olisi ollut kiva olla.

Mitä pelkäät?

Yleensä vastaan tähän kysymykseen, että käärmeitä ja pimeää, mutta täysipäiväisenä opiskelijana viime aikojen suurin huolenaiheeni on ollut perheemme taloudellinen tilanne. Tässä asiassa suurin pelkoni on, että emme pysty maksamaan kaikki laskuja ajallaan.

Minne haluaisit matkustaa juuri nyt?

Jokin aika sitten mietin, että haluaisin vielä joskus matkustaa Pariisiin ja nähdä Eiffel-tornin. Ylipäätään Eurooppaan suuntautuvat kaupunkilomat kiinnostavat. Nämä matkat tuntuvat kuitenkin tällä hetkellä hyvin kaukaisilta, joten kyllä joku kotimaan kaupunki tai paikkakuntakin kävisi.

Haastan mukaan kaikki ne, jotka eivät ole vielä tehneet tätä haastetta. Kivaa viikonloppua kaikille!

Töitä ja käsilaukun sisältö

12.2.2018

Kolme viikkoa työharjoittelua takana. Aika on mennyt ihan hurjan nopeasti. Tänään huomasin jo miettäväni, että enää tämä ja ensi viikko ja sitten tämä on ohi enkä tiedä, koska pääsen seuraavan kerran tuonne töihin tai pääsenkö enää koskaan. Eniten jään kaipamaan tietenkin tuon asumisyksikön asukkaita, joista on tullut minulle tärkeitä ja läheisiä. Viikonloppuna sain kuitenkin pari lisäpäivää tuolla harjoittelupaikassani, kun minut pyydettiin viikonlopuksi ihan palkkatöihin. Tuntui kyllä hyvältä, kun työnantaja ja muut ohjaajat luottivat minuun niin paljon, että pyysivät minua paikkaamaan viikonlopun työntekijävajautta. Ehkä olen kuitenkin pystynyt jo jotain osaamistani näyttämään heille, vaikka jännääkin jännempi näyttöviikko on vielä edessäpäin. Totta kai olen oppinut myös paljon uuttakin asiaa. Tämä toinen harjoittelupaikka on kuitenkin aivan erilainen kuin ensimmäinen. Täällä työ on enemmänkin ohjaamista eikä niinkään hoitamista. Tässä harjoittelu/työpaikassa pitää muistaa, että me ohjaajat olemme töissä asumisyksikön asukkaiden kotona eikä toisinpäin. 

Viime viikolla Minäkö keski-ikäinen blogin Tiia haastoi kanssabloggaajat esittelemään oman käsilaukkunsa sisällön. Päätin ottaa haasteen vastaan ja rohkeasti esitellä teille koko komeuden (kauheuden). Tiian postauksen kommenteissa jo kerroinkin, että olen aikamoinen laukkufriikki ja vaihdan melko usein käsilaukkua vähän niinkuin tilanteen mukaan. Näiden käsilaukun vaihtojen yhteydessä tulee sitten heiteltyä yleensä kaikki turhat kuitit ja roinat pois laukusta. Tästähän voi siis vetää johtopäätöksen, että kaikki käsilaukusta löytyvä on ehdottoman tarpeellista ja tärkeää. No, siitä varmasti voidaan olla montaa mieltä, mutta tässä kuitenkin käsilaukkuni sisältö, olkaa hyvä!


Ollessani aiemmin töissä kaupan kassalla näin päivittäin vanhempia naisihmisiä, joilla oli kauppakassin sisällä pienempi laukku tai pussukka, jonka sisältä löytyi vielä pienempi pussukka ja hyvällä tuurilla jo sen sisältä löytyi sitten rahapussi, josta kaivettiin sitten rahaa ostosten maksamiseen. Nyt ollessani itse mummo ja kai sitten myös mummoikäinen huomaan, että käsilaukustani löytyy myös pussukka, jossa on kaikenlaista tärkeää. Kuvaan kippasin tuon Marimekon pussukan surutta näytille. Huulikiiltoja, huulirasvoja, käsidesiä, tamponeja, silmälasien puhdistusliinoja ja tietenkin myös ne 1.90 maksaneet +1:sen lukulasit. Laukkuna minulla on tällä kertaa ystävältäni kympillä ostettu Guessin laukku, jonka kaikki sisällä olevat lokerot ja vetoketjutasku ovat mummotyylin mukaisesti kovassa käytössä. Vetoketjutaskusta löytyy lisää hygieniavälineitä pahan päivän varalle ja lokeroista tikkuaski, muistitikku, lisää silmälasien puhdistuspyyhkeitä, avainnippu sekä kärripoletti. Itse laukun pohjalta löytyy sitten vajaa nessupaketti, rahapussi, käsineet ja avainnauha. 

Mitä sinun käsilaukustasi löytyy? Onko se pohjaton vai täysin hallitusti pakattu? Mikä on hauskin tai hulluin asia, mitä käsilaukustasi on koskaan löytynyt? 

Yhdellä sanalla

11.11.2017


Viimeisen parin viikon aikana on tullut vietettyä todella vähän aikaa täällä blogistaniassa. Syy tähän on yksinkertainen: opiskelu. Kaikki vapaa-aika työharjoittelun ulkopuolella on mennyt näyttösuunnitelman tekoon ja korjaukseen eikä tilanne tästä taida helpottua yhtään. Yksi suunnitelma/tehtävä kun valmistuu niin seuraava odottaa jo kulmana takana. Noh, nyt kuitenkin päätin toteuttaa hauskan Yhdellä sanalla- haasteen, johon olen törmännyt useammassa blogissa! Haasteessa on 36 kysymystä, joihin tulee vastata yhdellä sanalla. Helppoa?

1. Missä kännykkäsi on? Pöydällä
2. Puolisosi? Aviomies
3. Hiuksesi? Lyhyet
4. Äitisi? Rakas
5. Isäsi? Taivaassa
6. Suosikkisi? Emmerdale
7. Unesi viimeyönä? Näyttösuunnitelma
8.Mielijuomasi? Kahvi
9. Unelmasi? Unelmatyö
10. Missä huoneessa olet? Ruokailuhuoneessa.


11. Harrastuksesi? Bloggaaminen
12. Pelkosi? Sairastuminen
13. Missä haluat olla kuuden vuoden päästä? Töissä
14. Missä olit viimeyönä? Sängyssä
15. Jotain, mitä sinä et ole? Laiha.
16. Muffinsit? Herkkua
17. Toivelistalla? Farkut
18. Paikka jossa kasvoit? Maaseutu
19. Mitä teit viimeksi? Kahvittelin
20. Mitä sinulla on ylläsi? Mustaa

21. Televisiosi? Asentamatta
22. Lemmikkisi? Ulkoistettu
23. Ystäväsi? Tärkeitä
24. Elämäsi? Vaihtelevaa
25. Mielialasi? Hyvä.
26. Ikävöitkö jotakuta? Lapsenlapsia
27. Auto? Rikki
28. Jotain mitä sinulla ei ole ylläsi? Villatakki
29. Lempikauppasi? Kirppis.
30. Lempivärisi? Valkoinen

31. Milloin nauroit viimeksi? Tänään
32. Milloin itkit viimeksi? Eilen
33. Kuka on tärkein läheisesi? Lapset.
34. Paikka johon menet uudelleen ja uudelleen? Koulu
35.Henkilö, joka s-postittaa säännöllisesti? Opettaja.
36. Lempiruokapaikka? Ravintola O´le

Tässä minun vastaukseni yhdellä sanalla näihin kysymyksiin.
Nappaa tästä haaste mukaasi, jos et ole vielä tätä tehnyt.

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan