Hei vaan kaikille! Se on sitten jo vappu, vaikkei ainakaan tällä meillä ole siltä tuntunutkaan, kun on katsonut ikkunasta ulos. Eilen illalla alkoi sataa lunta oikein kunnolla juuri sen jälkeen, kun mies vaihtoi autoon kesärenkaat. Aika huvittavaa, vai mitä? Maa peittyi lopulta ihan reilun valkoisen lumipeitteen alle ja lunta oli varmasti enemmän kuin jouluna. Noh, me ei olla kuitenkaan annettu pienten vieraidemme kanssa sään häiritä, vaan ollaan aloitettu vapun vietto kurjasta säästä huolimatta!

Tänä aamuna ukki puhalsi lapsille (ja minulle) ilmapalloja. Tytölle oli Frozen palloja ja pojalle niitä Ryhmä HauHau-palloja. Mummon pallot ripusteltiin olo- ja ruokailuhuoneen ikkunoihin roikkumaan ja koristeltiin vielä serpentiineillä. Lapsillekin kerroin, että niin olen aina tehnyt, kun vaan lapsia on minun huushollissani ollut eli silloinkin kun lasten äiti ja kummitädit olivat pieniä. Se on vaan ollut sellainen perinne, jonka itse olen tuonut mukanani omasta lapsuudenkodistani ♥ Samanlainen perinne on myös siman teko. Omatekoinen sima on vaan niin paljon paremman makuista kuin kaupan simat. Yhden kerran muistan ostaneeni kaupan simaa, Se oli 18 vuotta sitten. Silloin meillä oli vapunpäivänä kuopuksen ristiäiset ja ajattelin hiukan helpottaa valmisteluja. Pettymys oli ihan hirveän suuri, kun sima ei sitten ollutkaan niin hyvää kuin mihin olin tottunut. Eipä ole sen jälkeen tarvinut kaupan simaa ostaa. 

Halusin, että lapset saisivat kokea hiukan vapputunnelmaa täällä mummolassa, joten niinpä me söimme tänään lounaalla nakkeja, ranskalaisia ja perunasalaattia. Minusta ne vaan kuuluvat vappuun. Minä en tunnetustikaan ole mikään kauniiden kattausten tekijä, joten niinpä me tänäänkin keskityimme siihen, kuinka hienosti lapset saivat ihan itse otettua salaattia ja laitettua ketsuppia lautaselle sekä siihen miten kivaa oli syödä ranskalaisia sormineen ja dipata niitä sitten siihen ihan itse lautaselle pursotettuun ketsuppiin. Samalla juteltiin niitä näitä ja nautittiin yhdessäolosta ♥

Mitä teidän vappuun kuuluu? Onko teillä jotain omia vappuperinteitä? 

Kivaa vappua Teille kaikille ♥

Vieraita tulossa

Tänä iltana saamme taas pieniä vieraita koko viikonlopuksi. Rakkaat lapsenlapsemme tulevat meille, mummolaan, viikonlopun viettoon ♥ Ikävä onkin taas jo kova, vaikkei viime tapaamisestamme olekaan ihan hurjan pitkä aika. Mitään kummempia suunnitelmia meillä ei ole, vaan näiden murusten kanssa eletään hetkessä ja tehdään ja puuhaillaan, mikä sillä hetkellä parhaalta tuntuu. Luulenpa, että viikonlopusta ei tule vauhtia puuttuman. Ilmat voisivat tietenkin olla  lämpimät ja poutaiset, että voitaisiin olla ulkona mahdollisimman paljon. Leikkimökissä voisi pitää kevätkauden avajaiset ja keittää siellä kunnon leivoskahvit.

Lasten vuoksi on mukava hiukan somistaa kotiakin vappuun kuuluvilla koristeilla. Lähestyvän vapun vuoksi olen ostanut jo hyvissä ajoin Frosen ja Ryhmä HauHau ilmapalloja ja serpentiinejä. Ilmapallopumppu pitää vielä kaivaa jostain kätköistä esille, koska minä en ainakaan jaksa niitä ilmapalloja muuten puhaltaa. Simapullot nostin tänä aamuna jääkääppiin kylmenemään ja pikku donitseja ja nakkejakin on jo varattuna eli eiköhän me saada näillä eväillä vietettyä ihan kiva vappuviikonloppu. Ainakin seura on ihan ykkösluokkaa ♥ Millaisia vappusuunnitelmia teillä on? Aiotteko paistaa munkkeja tai kenties tippaleipiä tai rosetteja? Mites vappukoristeet?

Helpotusta säilytysongelmiin Orthexilta

Kaupallinen yhteistyö: Orthex Group

Me asumme sota-aikana rakennetussa omakotitalossa, jossa säilytystilat ovat erittäin huonot. Luulen, että moni muukin vanhassa rintamamiestalossa asuva on törmännyt tähän samaan ongelmaan. Säilytystiloja ei vain ole tai ne ovat hyvin vähäiset. Tiedän, että meillä yläkerran lastenhuoneessa on ollut sivukomerot molemmissa reunoissa, mutta ne on poistettu käytöstä remontoinnin yhteydessä ja otettu käyttöön ns. huonetilana. Itse en olisi tehnyt niin, koska ne ovat olleet oikeastaan koko talon ainoat säilytystilat. Niiden poistamisen jälkeen on esimerkiksi yläkerran rappukäytävään tehty pieni säilytystila (ei käytännöllinen) ja hankittu huoneisiin irtokappeja tavaroiden ja vaatteiden säilyttämiseen. Elämä ilman kunnollisia säilytystiloja on aika kauheaa, kun millään tavaroilla ei ole oikein selkeää omaa paikkaansa. Tavaroita tulee vaan työnnettyä "johonkin" kunhan vain saa ne pois käsistään. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että meillä etsitään aika usein kadonneita tavaroita ja mietitään, kuka on viimeksi tarvinnut ja missä?

Tämä säilytystilojen vähyys on varmasti syy myös siihen, miksi meidän naulakot ovat aina täynnä takkeja ja hattuhyllyllä olevat korit pullistelevat huiveista, pipoista ja tumpuista.  Rehellisesti sanottuna tämä tilanne vallitsee meillä ihan ympärivuoden, koska esimerkiksi talvivaatteiden vieminen kesäsäilöön tuntuu niin haasteelliselta, kun oikeasti ei vain tiedä, mihin ne säilöisi. Kevät alkaa olla juuri nyt siinä vaiheessa, että tämä kausivaatteiden säilöntä ruljanssi on taas enemmän kuin ajankohtainen. Niinpä Orthexin kanssa solmimani yhteistyö tuli juuri parhaaseen aikaan ja pääsin uudelleenjärjestelemään meidän naulakot SmartStore Basket -säilytyskoreja apunakäyttäen.

Ihastuin näihin SmartStore Basket-säilytyskoreihin niiden kauniin ja siistin ulkonäön vuoksi. Vanhat korit naulakoiden päällä saivat siis heti oitis lähtöpassit ja huivit, päähineet ja käsineet löysivät oman paikkansa uusista koreista. SmartStore Basket säilytyskoreihin on saatavana myös kansia, joiden ansiosta koreja on helppo pinota päällekkäin. Lisäksi säilöttävät tavarat ovat kannen alla suojassa pölyltä (,jota ainakin meiltä löytyy). Kaikki korit ovat yhtä leveitä, joten niiden pinoaminen päällekäin onnistuu hyvin.

SmartStore Basket-säilytyskoreja on saatavana kolmessa eri koossa ( 8,12 ja 16 litraa ) ja kahden eri värisenä (valkoinen ja tumman harmaa). Valitsin meille noita valkoisia koreja, koska ne ovat minusta jotenkin tosi raikkaan näköisiä. Orthex tarjosi minulle blogiyhteistyön tiimoilta SmartStore Basket- säilytyskoreja kaikissa kolmessa eri koossa. Tuonne naulakon päälle valitsin nuo kaikista suurimmat korit.

 Eteisen naulakko ennen ja jälkeen

Kuistin naulakko ennen ja jälkeen

Nyt kun olen saanut naulakot siistimpään kuntoon, jatkan noiden loppujen korien kanssa järjestelyä tuolla kodinhoitohuoneessa. Ainakin kaapin päällinen pistetään uuteen uskoon ja jos koreja riittää, siirryn kaappien sisäpuolelle.

SmartStore Basket–tuotteita saa ostaa ainakin seuraavista tavarataloista: Anttila, Kodin1, Citymarket, Prisma ja Bauhaus.

Opi nauramaan itsellesi

Kävin torstaina ostamassa uusimman Kotivinkin, koska sain tietää, että lehdessä on juttu parista blogiystävästäni nimittäin Pinkit Korkokengät-blogin Maijusta ja Minäkö keski-ikäinen-blogin Tiiasta. Ihailen näiden naisten positiivisuutta ja kykyä ajatella asiat aina positiivisen kautta. Maiju sanoo Tiiasta lehtijutussa tosi hyvin:" Hän haluaa kaikille hyvää ja myötäelää ihmisten kanssa, kun heillä on vaikeaa". Voi vitsi, niin hieno taito! Kumpa heidän kaltaisiaan ihmisiä olisi enemmän. Tiedän sen itsekin, että välillä on tosi vaikeaa ajatella ja nostaa pintaan niitä positiivisia asioita. Itse ainakin hyvinkin helposti vaivun niinsanotusti synkkyyteen ja jään märehtimään sinne. Mutta kun ajattelemme asiaa sen henkilön kannalta, joka saa tukea ja rohkaisua siltä positiiviselta ihmiseltä, voimme tehdä vain yhden johtopäätöksen. Se tuntuu hyvältä. Niin siitä tuen saajasta kuin siitä positiivisesta rohkaisijastakin. 

Lehtijutussa Tiia sanoo Maijusta: " Lämpö näkyy silmissä ja tuntuu halauksen voimassa". Positiivisuus ja empaattisuus ovat osa näitä naisia. Maiju ja Tiia ovat mielestäni todella vahvoja naisia. Heillä on myös taito nauraa itselleen. Se on taito, joka meidän jokaisen pitäisi oppia. Anoppini sanoo aina, että " Elämästä ei tule hupia puuttumaan, kun osaa nauraa itselleen". Näin sen pitää mennäkin. Elämän ylä- ja alamäet ovat ilmeisesti saaneet minut hiukan katkeroitumaan, ainakin joidenkin asioiden kohdalla. Tämä on huono juttu, sillä se myös vaikeuttaa positiivisten asioiden löytämistä ja sitä, että pystyy iloitsemaan aidosti myös toisen onnistumisista ja ilon aiheista. Tätä täytyy kai vain opetella, mutta voin kertoa, että muutos ei tapahdu hetkessä.

Eilen illalla olimme mieheni kanssa Sami Hedbergin ja Niko Kivelän keikalla. Alkulämmittelyn jälkeen Sami aloitti lauteilla ja hänen alkupuheestaan jäi erityisesti mieleen se, miksi kaikki olimme siellä. Kuten Sami itse sanoi heidän tehtävänsä on saada yleisö nauramaan. Kun tämä tavoite täyttyy, kumpikin osapuoli on tyytyväinen, mutta samalla yleisö on osannut nauraa myös itselleen. Törmään jälleen tähän samaan asiaan. Suuri osa tuollaisen stand up-keikan vitseistähän tulee suoraan meidän ihmisten arkisesta elämästä.  Hedberg ja Kivelä osasivat hommansa ja antoivat ainakin minulle muistutuksen, että elämässä voi ottaa välillä vähän rennomminkin ja kyllä, minä(kin) nauroin. Tykkäsin kyllä keikasta, mutta jos et pidä kiroilusta etkä vähän ronskimmasta huumorista, kyseisten herrojen tekemä komiikka ei ehkä ole sinun juttusi. Itse olin ensimmäistä kertaa muuten katsomassa stand uppia, mutta voin sanoa, että ei muuten ole viimeinen kerta. Itselle nauraminenhan olikin lopun perin aika kivaa...

Puutarhatumpelon kylvökset ja Palstalta parempaa-kirjan arvostelu

Kuten varmasti monessa yhteydessä on tullut selväksi, en ole puutarhaihmisiä. Kuitenkin välillä kevään kynnyksellä minutkin valtaa joku outo hullaantuminen. Niinpä eräänä maaliskuisena päivänä tulin kaupasta kotiin minikasvari kainalossa ja multapussi toisessa. Intoa puhkuen levitin mullat kasvualustalle ja kylvin pienen pienet petunian siemenet multaan. Noin viikon verran jaksoin kastella kylvöksiäni säännöllisesti ja sitten kerta toisensa jälkeen kastelujen välit pitenivät. Jotain vihreää sieltä kuitenkin pilkotti ja tunsin suurta onnistumisen riemua, mutta kuinkas sitten kävikään? Nyt en ole kuin ohimennen vilkaissut kasvaria ja siellä yhä hyvin hentovartisia petunian alkuja miettien samalla "onkohan ne vielä hengissä? "Ei mennyt siis ihan niinkuin strömsössä ja mä kun niin näin silmissäni ne lukemattomat kukkapönikät terassilla ja rapuilla täynnä upeita ja runsaskukkaisia petunioita.

Hitsi, miten tässä näin kävi? Olenhan mä ennenkin kasvattanut kesäkukkia, ainakin kerran. En tosin näitä petunioita, vaan samettikukkia. Ehkä näissä on sitten lajikohtaisia eroja?! Nyt täytyy kyllä tunnustaa ihan rehellisesti, että tässä kohdassa into meni taitojen edelle ja nyt tarvitsisin kipeästi hyviä neuvoja, miten tästä eteenpäin? Pitääkö nuo hennot ja hyvin hyvin ohutvartiset taimen alut siirtää johonkin isompiin purkkeihin yksi toisensa jälkeen vai mitä ihmettä niille pitää tehdä? Mä jotenkin niin kuvittelin, että kun tuossa kasvarissa oli jo tuollaiset pikku ruukut, että näitä ei enää tarvitsisi siirtää kuin sitten sinne lopulliseen ruukkuun, mutta taisin erehtyä?! Nuo petunian siemet olivatkin niin tuhottoman pieniä, että tästä johtuen pikkuruukuissa kasvaa nyt epämääräinen määrä taimen alkuja eli ihan liikaa yhdessä purkissa.

Ehkä mun pitäisi vaan luovuttaa, mutta hitsi, kun en oikein ole mikään luovuttaja-tyyppi. Ehkä mä yritän vielä pelastaa nuo ja pliiis...antakaa mulle vinkkejä ja neuvoja. Kaikki otetaan ilolla vastaan ♥

Sitten seuraa ehkä huonoin aasinsilta ikinä, mutta kukkien esikasvatuksesta voimmekin siirtyä suoraan jo astetta vaativampaan viljelyyn eli vihannesten viljelyyn. Jokin aika sitten sain nimittäin postin mukana arvosteltavaksi Arno Kasvin uuden kirjan Palstalta parempaa. Vitsi, miten hyvä kirja eikä sen selaaminen ainakaan yhtään vähennä intoani kasvattaa itse. Kirjassa keskitytään avomaaviljelyn saloihin. Ilokseni tähän kuuluvat myös kasvihuone- ja lavaviljely. Vaikka meillä on hurjan iso tontti, ei sieltä löydy kunnollista kasvimaan paikkaa, vaikka kuinka etsisi. Savimaasta, kun ei saa hyvää kasvualustaa tekemälläkään. Nyt ehkä joku pro-puutarhuri voi olla erimieltä, mutta me emme ainakaan saa. Niinpä kasvihuone tai lavaviljely ovat ne meille sopivat viljelymuodot. En kuitenkaan nyt lähde vielä kasvihuoneostoksille, vaan yritän malttaa. Tunnetustihan innostukseni loppuu yhtä nopeasti kuin on alkanutkin.





Arno Kasvi on legendaarinen suomalainen ylipuutarhuri, joka toimi Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan pitkäaikaisena ylipuutarhurina. Puolet työurastaan hän on tehnyt Ruotsissa, työskennellen muun muassa Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa. Kasvi työskenteli myös Naantalin Kultarannassa Suomen tasavallan presidentin kesäasunnolla.

Kesällä 2009 puutarhaneuvoksen arvonimen saanut Kasvi on tullut tunnetuksi kasvitieteellisen puutarhan kehittämisestä, puutarha-alan opaskirjoistaan, tutkimustyöstään sekä muun muassa Ylen Viherpeukalo-televisio-ohjelmasta ja radio-ohjelmista.

Arno Kasvi kertoo kirjassaan hyvin kattavasti avomaaviljelystä ja innostaa kaikkia kokeilemaan. “Syötävän kasvattaminen on ehkä arkista ja tavallista puuhaa, mutta jos aikaa on käytettävissä, onnistuu homma yhtä hyvin kuin kokeneelta viljelijältä. Valitsemalla helpompia lajikkeita aluksi välttyy pettymyksiltä, mutta saa kuitenkin satoa palkaksi vaivoistaan", summaa Kasvi. Hitsi, mun pitää siis sittenkin siirtyä kukista vihanneksiin!

Vaikka vihannesten viljely olisi tuttua, viljelytavoissa on aina uutta opittavaa. Niinpä kirja soveltuu hyvin myös kaikille kokeneemmillekin puutarhureille. Suosittelen siis tutustumaan. Palstalta parempaa -kirjan kustantaa Readme.fi.

*Arno Kasvin Palstalta parempaa- puutarhakirja on pyydetty kustantajalta arvostelukappaleena*

Yhteenveto pääsiäisestä

Niin on pääsiäinen taas mennyt ja arki alkanut. Miten Teidän pääsiäinen meni? Meillä meni aikalailla suunnitelmien mukaan. Mies ja tyttö oli muutamana päivänä töissä ja minä sitten kotoilin. Menin fiiliksen mukaan. Tein vähän kotihommia, kävin kirpparilla (ja tein hankintoja), tein sisustussuunnitelmia ja vain olin. Sunnuntaiksi tein tyttären työkaverille pari kakkua lasten syntäreille ja samalla inspiksellä tein sitten kotiinkin kinder-kakun, jota onkin näkynyt aika monessa blogissa. Vähän jäin kuitenkin kaipaamaan sitä perheen yhteistä aikaa ja tekemistä, kun kaikki vaan puuhastelivat omilla tahoillaan niitä lempparijuttujaan. Noh, ehkä sitten joku toinen kerta?!

Ylemmän kakkukuvan suklaaöverikakku meni sinne synttäreille ja onnistui kyllä ihan yli odotusten tai ainakin noin ulkonäöllisesti. Mausta en ole vielä saanut palautetta, mutta toivottavasti oli myös hyvää. Sunnuntaina kun sain kakut luovutettua sain rakkaan (blogi)ystäväni, Katjan Sydämellä tehtyä-blogista, meille iltapäiväseuraksi. Ei oltukaan nähty silmätysten pitkään aikaan, joten juttua riitti ja pari tuntia hurahti ihan huomaamatta. Yhdessä sitten maisteltiin kinder-kakkua ja tulipa siihen sitten tyttökin kaverinsa kanssa yhtäaikaa kahvittelemaan. Minusta on kyllä niin mukavaa, kun meillä käy noita tytön kavereita melkein päivittäin tai ainakin useamman kerran viikossa. Ollaan ystävystytty heidän kanssaan ja monet naurut yhdessä naurettu, vaikka kyllä me välillä jutellaan vähän vakavimmistakin aiheista.

Tällä viikolla miehellä onkin sitten aamuviikko eli se tietää koko perheelle aikaisia, liian aikaisia, herätyksiä. Onneksi tällä viikolla on vain neljä työpäivää ja perjantaina on luvassa sitten laatuaikaa miehen kanssa, kun mennään yhdessä Hedbergin ja Kivelän stand up-keikalle. Kivaa viikon jatkoa kaikille! Seuraavana blogissa varmaankin luvassa postausta pääsiäisen kirppislöydöistä.

Makumatkalla Karibian auringon alla

Sain viikolla Buzzadorilta postia ja testiin uusia Santa Marian street food herkkuja. Paketti sisälsi ohuita minitortilloja, Jamaican Jerk mausteseoksen ja mangokastikkeen, joten eikun testiin.

Paketissa tulleiden tarpeiden lisäksi tarvitsimme vielä broileria, avocadoa, punasipulia, vihanneksia ja ranskankermaa. Tälläinen sormiruoka on tosi nopeaa ja helppoa tehdä, joten lapsetkin voi hyvin ottaa mukaan vaikkapa pilkkomaan vihenneksia. Broilersuikaleet maustettiin Jamaican mausteseoksella, joka sisältää maustepippuria, juustokuminaa ja chiliä.  Onneksi chiliä ei ollut liikaa, koska itse en ole vielä oppinut syömään kovin tulista ruokaa. Itse ruoassa tulisuus oli minullekin juuri sopiva, mutta joka tykkää voimakkaasti tulisesta ruoasta voi lisätä täytteeseen lisää chiliä tai laittaa kasausvaiheessa vaikkapa jalopenoja tortillan väliin, kuten meidän mies teki. Yksi pussillinen mausteseosta riittää puoleen kiloon broileria. Me lisäsimme vielä maustettujen broilersuikaleiden sekaan hiukan valko- ja punasipulia. Broileri kypsyy kätevästi uunissa silläaikaa, kun laittaa kaiken muun valmiiksi ja sitten vaan kasailemaan omaa tortillaa.

Itse en ollut koskaan aiemmin käyttänyt tortilloissa tuollaisia minitortilloja. Tytär erityisesti tykkäsi niiden koosta, koska pystyi syömään nyt useamman tortillan ilman hirveää loppuähkyä. Näissä minitortilloissa oli pähkinäinen kookospähkinän maku ja lisäksi niitä on maustettu hiukan maustepippurilla. Maku tosiaan poikkesi normaalista tortillasta, mutta ei missään nimessä ollut huono. 

Testipaketin mukana tullut mangokastike on valmistettu auringon kypsyttämistä, makeista mangoista. Mangokastike on maustettu inkiväärillä, kanelilla ja maustepippurilla ja se tasapainoitti mukavasti noita muita Jamaican Jerk makuja. Me kyllä tykättiin kaikki näistä streetfoodeista ja voidaan suositella niitä kaikille. Tee sinäkin oma makumatka Karibialle ja kokkaile perheen tai ystävien kanssa karibialaisilla mauilla maustettua, mehukasta broileria jossa maistuu maustepippuri ja juustokumina. Lisää vain suosikkivihanneksesi ja tarjoile kookoksella ja mustapippurilla maustetulta tortillalta. Viimeistele Mango Sauce -kastikkeella. Ya man!

*tuotteet saatu arvosteltavaksi*

Vähän pääsiäisestä

Hyvää pitkäperjantain aamua kaikille! Pääsiäinen on muodostunut vuosien mittaan itselle entistä tärkeämmäksi juhlaksi, vaikkei se ehkä niin hirveästi näy meillä esimerkiksi koristelujen suhteen. Kevät on yksi lempivuodenajoistani ja siksi varmasti myös pääsiäisestä on tullut minulle entistä tärkeämpi juhla. Meillä ei juurikaan käy palmusunnuntaina virpojia, mikä on mielestäni vähän harmillista. Itse olen lapsena tottunut tähän perinteeseen ja omat lapsetkin aikanaan kävivät aina virpomassa. Nyt kun omat lapset eivät enää virvo olisi kiva saada kylän ja naapureiden lapsia ovelle kauniiden vitsojen kanssa.

Vaikka pääsiäisestä pidänkin ei meillä ole kummempia perinteitä. Ainoat niistä taitavat olla suklaamunat ja pääsiäisruoho. Pääsiäisruohon kanssa meinasi tänä vuonna tulla kiire, mutta onnekseni kylvökseni ehti kuin ehtikin juuri parahiksi. Eilen töiden jälkeen kävin ruokakaupassa ja täytyy kyllä sanoa, että oli aikalailla maailmanlopun meininki ainakin tuolla prismassa. Ostoskärrit kukkurallaan olevat ihmiset parveilivat hyllyjen välissä ja olivat silminnähden aika tuskastuneita. Tottahan se on, että ei siellä kovin kiva ollut ostoksia tehdä, kun hyllyjen välissä ei meinannut mahtua kulkemaan. Ostokset tuli kuitenkin pääosin tehtyä ja mies voi paikata puutteita, kun kuitenkin on parina päivänä pääsiäisen aikaan töissä. 

Palmusunnuntaina kaivoin kellarista esille vanhan maitokannun ja mies haki minulle siihen ison kimpun pajunkissoja. Pajunkissat ovat myös yksi joka vuotinen perinne pääsiäisenä. Nyt kun pääsiäinen sijoittuu kalenterivuodessa huhtikuun loppupuolelle ovat kissatkin ehtineet jo puhkeamaan. Tuo maitokannu on minulle tosi tärkeä, sillä tuolla kannulla haimme naapurista maitoa, kun olin pieni. Minäkin muistan, kuinka siskoni kanssa olemme kävelleet maantien laitaa kannu keikkuen naapuriin maidon hakuun. Se se oli vasta jännää. Tuo vanha kahvipannu on myös peräisin lapsuudenkodistani ja varmasti todella vanha. Äiti taisi käyttää sitä kukkien kastelukannuna ja me lapset ja minunkin lapseni olemme pitäneet sitä mukana virpomareissuillamme.

Minulla itselläni on koko pääsiäinen vapaata ja voin sanoa, että neljän päivän miniloma tulee enemmän kuin tarpeeseen. Töissä on menossa henkisesti todella raskas kausi ja pieni huili on nyt paikallaan. Olen ajatellut viettää rennon ja mukavan pääsiäisen. En ota mistään paineita ja teen, mitä mieleen juolahtaa ja mikä hyvältä tuntuu. Niinhän sen pitäisi aina mennäkin. Nyt alan tästä hiukan kaunistautumaan, koska saan tänään rakkaan kälyni meille kylään. Palaan varmasti tänne blogin puolelle vielä kuluvan pääsiäisen aikana, joten pysykäähän kuulolla. Hugs ♥

Kevätmessut 2017

Tänä viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa on samaan aikaan viidet eri messut. Kyseessä on siis Kevätmessut 2017. Messut pitävät sisällään Kevätpuutarha, OmaMökki, Lähiruoka&Luomu, OmaKoti ja Sisustusmessut. Messuhallissa on paikalla lukuisia ammattilaisia opastamassa ja neuvomassa monissa kotiin, puutarhaan ja mökkeilyyn liittyvissä asioissa sekä esittelemässä kevään uusimpia trendejä ja tuotteita sekä antamassa hyviä käytännön vinkkejä meille messuvieraille.

Kevätmessuilla on paljon nähtävää. OmaKoti osaston lavalle nousevat mm. Duudsoneista tutut HP ja Jarppi kertomaan omista rakennusprojekteistaan, hmm...mielenkiintoista. Lauantaina messuilla palkitaan myös vuoden mökkiläiset, Aku Hirviniemi ja Niina Lahtinen. Sonja Lumme kertoo messuilla vinkit maailman makeimpien tomaattien kasvattamiseen. Myös lapset on huomioitu messuilla ja lapsille löytyykin Mökkipihalta OmaSkidi-leikkialue, jossa on mm. pihakaruselli, pihakeinu, pomppulinnoja ja säkkituoleja huilauspaikoiksi.

Itse kävin viime keväänä ensimmäistä kertaa Kevätmessuilla ja tykkäsin tosi paljon. Minusta oli ihanaa kierrellä varsinkin tuolla Piha ja Puutarhaosastolla katselemassa toinen toistaan huikeampia puutarhaideoita. Suosittelen erityisesti käyntiä tuolla yleiskoristelualueella ♥ Tänä vuonna siellä on teemana Täällä pohjantähden alla. Kuulin muuten, että yleiskoristelualueella on tänä vuonna noin 200 m2:n kokoinen lampi. Voin vain kuvitella kuinka kaunis tuo lampi on...

Erittäin kiinnostavalta kuullostaaa myös Kevätpuutarhasta löytyvä grotto eli luola. Grotto on rakennettu paviljonkikukkulan alle  ja se mahdollistaa messuympäristössä pimeyden, jota on muuten vaikea toteuttaa. Grottossa kävijä voi aistia ympäristöään kolmiulotteisesti eri korkeuksilta ja pinnoilta lattiasta kattoon. Luolaan on luotu tila, jossa tuoksujen maailma on korostetusti läsnä.

Jos yhtään kiinnostuit ja sinulla on loppuviikon aikana vapaata, kannattaa ehdottomasti suunnata Kevätmessuille. Yhdellä lipulla pääset tutustumaan kaikkiin messuosastoihin. Tarkemmat tiedot messuohjelmasta löydät osoitteesta http://kevatmessut.messukeskus.com/messuilla/  

Lisää messuista voit lukea osoitteista kevatmessut.fi ja facebook.com/kevatmessut

Ystäväkirja bloggaajan versio

Olen useammassa blogissa törmännyt hiljattain tähän bloggaajille suunnattuun Ystäväkirja-haasteeseen. Näitä on ollut niin kiva lukea, että ajattelin itsekin vastata tähän haasteeseen. Toivottavasti ette kyllästy näihin haasteisiin ja listauksiin, kun niitä olen viimeaikoina rustaillut useammankin tänne blogiini. No niin, mennäänpä asiaan...

Nimeni on...

Minna Kristiina

Jotkut kutsuvat minua...

Krisse on ollut lempinimeni jo lapsesta asti. Muistan, kun menin kouluun ensimmäiselle luokalle ja ensimmäisenä koulupäivänäni minulla oli päälläni vaaleanvihreä t-paita, jossa luki isoin, valkoisin painokirjaimin KRISSE. Ei ainakaan jäänyt kenellekään epäselväksi, kuka olen. Mies kutsuu minua muruksi, lapset tietenkin äidiksi tai mammaksi/mamiksi ja lapsenlapset mummoksi.

Olen syntynyt...

Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Vanhempani asuivat tuolloin isosiskoni kanssa Nastolassa tai tarkemmin sanottuna Uudessakylässä, mutta pian syntymäni jälkeen muutimme äitini synnyinkotiin Iittiin, jota itse pidän syntymäkotinani ja Iittiä syntymäkotikuntanani.

Pienenä olin ihan varma, että minusta tulee...

agronomi ja jatkan vanhempieni jälkeen sukutilan pitoa.

Mutta minusta tulikin...

kaupan täti. Suurimman osan elämästäni olen työskennellyt kaupan alalla monissa erilaisissa tehtävissä. Aikanaan ajauduin olosuhteiden pakosta tälle alalle. Viime aikojen tapahtumat ovat kuitenkin pakottaneet minut miettimään, mitä oikeasti haluankaan tehdä isona? Mikä minusta oikeasti tulee isona?

Kolme parasta piirrettä minussa...

...huumorintajuinen, vahva ja toiset huomioonottava

Kaupunki...

Rooma, Budabest, Wien...joku hurmaava kaupunki Euroopassa, jossa en vielä koskaan ole käynyt. Sinne haluaisin matkustaa mieheni kanssa. Kävelemään pitkin kapeita kujia, nauttimaan  hyvästä ruoasta ja istumaan kahviloihin ja terasseille seuraamaan ohikulkevia ihmisiä ja heidän liikkeitään. Tästä haaveilen, että tämä toteutuisi vielä jonain  päivänä,..

Biisi

Se on ehdottomasti Jenni Vartiaisen biisi Missä muruseni on. Tämä biisi juontaa juurensa seurusteluaikaan nykyisen mieheni kanssa. Hän soitti kyseistä kappaletta työmatkoillaan ja muisteli minua, huoh... ♥ Nykyisin kun kuulen biisin, mies tulee aina mieleeni ja muistan, kuinka paljon häntä loppujen lopuksi rakastankaan ♥

Juoma

Kahvi. Olen kahviholisti. Juon päivittäin tosi paljon kahvia. Joka aamu laitan aina ensimmäisenä kahvin valumaan. Päivä alkaa parilla muumimukillisella kahvia ja päivän mittaan sitä tulee juotua monta mukillista lisää... Kahvilassa käydessäni hemmottelen itseäni sitten erikoiskahvilla. Cappuccino ja cafe latte ovat suosikkini ♥ Meillä on kotonakin kyllä erikoiskahvikone, mutta emme ole pitkään aikaan ostaneet siihen kapseleita (kalliita).

 

Sarja

Emmerdale. Olen jäänyt ihan koukkuun tähän sarjaan. Perhekin tietää, että kuuden ja seitsemän välillä minua on turha pyytää vaikkapa saunaan tai syömään. Silloin olen linnoittautunut nojatuoliini enkä kuule tai näe mitään muuta. Jos jostain syystä en voi katsoa päivän jaksoja telkusta, katson ne aina sitten Katsomosta. Kaikki jaksot on pakko nähdä.

Kosmetiikkatuote

No, ripsiväri tietenkin! Olen ripsivärien suurkuluttaja. Ensimmäiset ripsivärit laitettiin äidiltä salaa ala-asteen viimeisillä luokilla ennen koulukuvausta koulun eteisaulan ison peilin edessä. Yläasteelle siirtymisen jälkeen ripsiväri on ollut elämässäni mukana päivittäin. Se on luottomeikkini, jota ilman en ehkä pystyisi elämään. En lähde edes kauppaan ilman sitä. Muistan yhden kerran, kun illalla töiden jälkeen olen alkanut vessan peilin edessä poistamaan meikkejä ja olenkin huomannut, että minulla ei ole ollut koko päivänä lainkaan ripsiväriä. IIIIIKKKK!!! Meikkaamiseni on ennen töihin lähtöä jostain syystä keskeytynyt ja olen sitten vain unohtanut hoitaa homman loppuun. Kukaan tuskin on edes huomannut ripsarin puuttumista päivän aikana, mutta minulle sen asian paljastuminen on ollut melkeinpä maailman loppu. Jäin kuitenkin henkiin :))

Sovellus

WhatsAppia tulee käytettyä päivittäin. Tämän sovelluksen avulla on helppo pitää yhteyttä muihin ihmisiin. WhatsApp ryhmät ovat käteviä keskustelukanavia. Itsellä on esimerkiksi omien lasten kanssa ryhmä, jolla vaihdamme kuulumisia, tsemppaamme toisiamme elämän eri tilanteissa ja olemme yhteydessä toisiimme. Loistava keksintö.

Instagrammaaja

Olen käyttänyt Instagramia melkeinpä päivälleen kaksi vuotta. Rakastan valokuvia ♥ Niiden katseleminen on ihanaa. Voin selailla kuvia puhelimeltani vaikka kuinka kauan väsymättä. Olen sanonut monesti aiemminkin, kuinka ihailen toisten kuvissa hienoja kuvakulmia ja kuvien kekseliäisyyttä. Itse opettelen vielä kuvaamista, mutta pyrin päivittämään profiiliani mahdollisimman usein. Ongelmanani on vain se, että ajattelen asiat liian vaikeasti. Se hankaloittaa kuvien ottamista ja nostaa riman liian ylös. Tässäkin kohden voisin hiukan höllätä.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen...

...päivittäisin blogiani useammin. Usein iltaisin töiden jälkeen olen liian väsynyt alkaakseni kirjoittamaan. Aamuisin olen voimissani ja ajatus kulkee paremmin. Blogipäivityksen tekeminen ei tapahdu ihan hetkessä. Hommaan saa helposti kulumaan tunnin, jos toisenkin. Tähän liittyen harrastaisin myös valokuvaamista aktiivisemmin. Tarvitseehan kunnon blogipäivityskin kunnon kuvat.

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä...

En käytä Spotifytä enkä kyllä edes osaa käyttää koko sovellusta. Tyttö on kyllä pari kertaa näyttänyt sen toiminnan, mutta... Rakastan hiljaisuutta ja kuuntelen sitä paljon mieluummin kuin musiikkia. Autossakin suljen aina radion, kun olen yksin liikenteessä ja voin tehdä tämän päätöksen. En myöskään juo perjantai-iltaisin niitä paria lasillista. Korkeintaan yhden tai kaksi saunaolutta, jos sattuu olemaan saunapäivä tai ylipäätään rahaa ostaa niitä saunaoluita.

Pakkaan mukaan matkalle...

...suoristusraudan. Hiukset pitää olla hyvin, muuten en liiku hotellihuoneesta mihinkään. Laitan aina hiukset ja meikkaan ennenkuin lähden edes aamupalalle. Tästä asiasta ei edes neuvotella ja mieskin sen jo tietää. Kello vaan soimaan riittävän ajoissa, että ehdin valmistautumaan. Onhan tämä vähän rasittavaa, mutta minkäs tällekään mahtaa. Pakko, mikä pakko!!

Mitä teet kotona, kun kukaan ei näe

Valloitan olohuoneen sohvan nurkan, avaan läppärin ja uppoudun esimerkiksi blogien ihmeelliseen maailmaan. Otan aikaa itselleni ja rentoudun. Toinen mitä en koskaan tee muiden nähden on puhesnäpin lataaminen oman snäpchatin profiiliin. En vain pysty siihen silloin, kun joku kuuntelee.

Viimeisin sisustusostokseni

Viime aikoina suunta on ollut kyllä ihan toinen eli olen myynyt pois nettikirppiksellä suuren määrän sisustustavaraa ja homma jatkuu edelleen. Kävin kuitenkin jokinaika sitten kirppiksellä ja ostin sieltä vihreän (luit oikein, vihreän) Riihimäen Lasin Kotipurkin. Vanhat esineet ja tavarat ovat tulleet minulle entistä tärkeimmiksi ♥ Siksi on ollut helppo luopua noista sisustustavaroistakin, kun haluaa saada tilaa ihan toisenlaisille esineille.

Paras tapa tuhlata 50e

...on käyttää raha itseeni. Käyttötarkoituksia on lukemattomia. Vaatevarastoni kaipaa aina täydennystä ja meikkipussi päivitystä, mutta helpoiten ja useinmiten käytän rahaa kampaajalla käyntiin.

Ohjenuorani elämässäni

Mottoni jo pitkään on ollut "Onni löytyy arjesta". Kumpa aina muistaisimme olla kiitollisia siitä, mitä meillä on emmekä haikailisi vain lisää sellaista, mitä meiltä vielä puuttuu. Tämä meinaa välillä itseltäkin unohtua. Kiitollisuuspäiväkirja on tässä hyvä apukeino. Pysähymällä hetkeksi miettimään kiitollisuuden aiheita huomaa pian, kuinka paljon meillä onkaan elämässämme niitä hyviä asioita. Kaiken ei tarvitse olla suurta ja mahtavaa. Monesti ne elämän parhaimmat asiat ovatkin niitä ihan tavallisia arjen juttuja ♥

Tässä oli minun vastaukseni Ystäväkirjaan. En haasta taaskaan varsinaisesti ketään, mutta kaikki halukkaat voivat napata haasteen matkaansa. Heitä kommentilla niin tulen lukemaan mielelläni Sinun vastauksesi.