Kirjoittelin tuossa heinäkuun loppupuolella eräässä postauksessani puutarhaunelmistani ja kerroin, että olen pikku hiljaa aloittanut oman kierrätyspuutarhan rakentamisen. Tarkoituksena on siis rakentaa tätä puutarhan osaa mahdollisimman pitkälti kierrätystavaroilla. Roskalavalta löytää vaikka mitä kierrätyspuutarhaan sopivaa niin materiaaleja kuin taimiakin.

Meillä oli ennestään varastossa jo yksi lavakaulus, joka muutama viikko sitten miehen avustuksella löysi paikkansa kierrätyspuutarhasta. Siinä vaiheessa en vielä ollut oikein varma, mitä lavaan laittaisin, mutta kun sain apuja ja hyviä neuvoja mieheltäni, niin päätin, että lavan voi asentaa valmiiksi ja sen jälkeen voi sitten pähkäillä, mitä siihen laitetaan. Minulla on tarkoitus ensi keväänä hommata pari lavaa lisää, joten miehen kanssa yhdessä tuumailtiin, mihin tuo ensimmäinen lava olisi järkevintä laittaa. Kun paikka sitten löytyi ja mies hiukan lapion kanssa teki sille paikkaa, asettui lava hyvin paikalleen perennapenkin edustalle. Kun lava oli paikoillaan, levitin lavan pohjalle suojakankaan. Suojakangas on hyvä laittaa muuten niin, että se ylettää lavan reunoille asti. Kun suojakangas oli aseteltu paikoilleen, naputtelin sen nitojalla kiinni lavan reunoihin. Toinen hyvä kateaine on märät sanomalehdet. Niitä vain lavan pohjalle reilu kerros ja mullat päälle. Minulla oli viime kesältä pakka tuota suojakangasta, joten käytin sitä. Multaa tuohon lavaan menikin sitten useampi säkki. Puutarhamyymälästä ostettu kalkittu ja peruslannoitettu puutarhamulta on hyvä valinta. 

Muutaman ystäväni luona olen nähnyt, että kasvulavoissa on ollut mansikoita, joten siitä se ajatus sitten lähti. Aluksi mietin kylväisinkö vielä retiisiä, salaattia tms lavaan, mutta sitten uppouduin hetkeksi internetin ihmeelliseen maailmaan ja ajatus mansikkamaan perustamisesta kasvulavaan sai vahvistuksen. Paras aika mansikkamaan perustamiselle on joko kevät (toukokuusta juhannukseen) tai sitten elokuun alusta aina syyskuun puoliväliin asti eli vielä ehtii. Aluksi olin aikeissa ostaa lavaan mansikan taimet puutarhamyymälästä, mutta kun en niitä sieltä enää saanut, asia jäi hetkeksi junnaamaan paikoilleen, kun en vain saanut sitten mentyä etsimään taimia toisesta myymälästä. Ehkä oli ihan hyvä, etten mennyt, koska tänään sain mansikan taimet roskalavaryhmän kautta ilmaiseksi. Kävin siis napsimasta erään eläkeläisrouvan mansikkalavasta pussillisen rönsyjä, jotka sitten istutin omaan lavaani. Tämä on kierrätyspuutarhan perustamista parhaimmillaan.

Mansikkamaan voi siis perustaa mansikan rönsyistäkin eikä aina tarvita kaupan astiataimia. Mansikkamaa pitää vain kastella tosi hyvin ja huolehtia aluksi riittävästä kastelusta muutenkin, että rönsytaimet lähtevät hyvin kasvamaan. Meillä satoi tänään hiukan joten ajattelin alkukosteuden tulleen taivaalta, mutta mitä vielä. Vain mullan pinta oli hiukan kastunut ja kaikki muu multa oli ihan kuivaa. Niinpä pääsin heti kasteluhommiin. Mullan päälle olisi tietenkin ollut hyvä laittaa mansikkakangas, musta muovi tai vaikkapa olkia suojaamaan rikkakasveilta ja pitämään kosteuden hyvin lavassa, mutta kun mitään edellämainituista ei minulla ollut, on mansikkalavan pinta vielä paljaana. Oljet on helppo levittää taimien juurelle vielä jälkeenkin päin. Ehkäpä saan niitä vaikkapa veljeltäni, kun vaan muistan kysyä ja pyytää. 

Illalla täytyy kyllä vielä käydä kippaamassa lisää vettä taimien niskaan. Olisi niin kiva, kun mansikat lähtisivät nyt hyvin kasvamaan ja jos en vielä ensi kesänä, niin vaikka sitten seuraavana kesänä saisin poimia kakkumansikat omasta maasta.

Onko sinulla kasvulavoja puutarhassassi? Mitä olet niissä kasvattanut? Onko sinulla kenties mansikkalava tai oletko lisännyt mansikkamaatasi rönsyistä?

Mukavaa alkavaa, uutta viikkoa kaikille ♥

Puutarhatumpelon kylvökset ja Palstalta parempaa-kirjan arvostelu

Kuten varmasti monessa yhteydessä on tullut selväksi, en ole puutarhaihmisiä. Kuitenkin välillä kevään kynnyksellä minutkin valtaa joku outo hullaantuminen. Niinpä eräänä maaliskuisena päivänä tulin kaupasta kotiin minikasvari kainalossa ja multapussi toisessa. Intoa puhkuen levitin mullat kasvualustalle ja kylvin pienen pienet petunian siemenet multaan. Noin viikon verran jaksoin kastella kylvöksiäni säännöllisesti ja sitten kerta toisensa jälkeen kastelujen välit pitenivät. Jotain vihreää sieltä kuitenkin pilkotti ja tunsin suurta onnistumisen riemua, mutta kuinkas sitten kävikään? Nyt en ole kuin ohimennen vilkaissut kasvaria ja siellä yhä hyvin hentovartisia petunian alkuja miettien samalla "onkohan ne vielä hengissä? "Ei mennyt siis ihan niinkuin strömsössä ja mä kun niin näin silmissäni ne lukemattomat kukkapönikät terassilla ja rapuilla täynnä upeita ja runsaskukkaisia petunioita.

Hitsi, miten tässä näin kävi? Olenhan mä ennenkin kasvattanut kesäkukkia, ainakin kerran. En tosin näitä petunioita, vaan samettikukkia. Ehkä näissä on sitten lajikohtaisia eroja?! Nyt täytyy kyllä tunnustaa ihan rehellisesti, että tässä kohdassa into meni taitojen edelle ja nyt tarvitsisin kipeästi hyviä neuvoja, miten tästä eteenpäin? Pitääkö nuo hennot ja hyvin hyvin ohutvartiset taimen alut siirtää johonkin isompiin purkkeihin yksi toisensa jälkeen vai mitä ihmettä niille pitää tehdä? Mä jotenkin niin kuvittelin, että kun tuossa kasvarissa oli jo tuollaiset pikku ruukut, että näitä ei enää tarvitsisi siirtää kuin sitten sinne lopulliseen ruukkuun, mutta taisin erehtyä?! Nuo petunian siemet olivatkin niin tuhottoman pieniä, että tästä johtuen pikkuruukuissa kasvaa nyt epämääräinen määrä taimen alkuja eli ihan liikaa yhdessä purkissa.

Ehkä mun pitäisi vaan luovuttaa, mutta hitsi, kun en oikein ole mikään luovuttaja-tyyppi. Ehkä mä yritän vielä pelastaa nuo ja pliiis...antakaa mulle vinkkejä ja neuvoja. Kaikki otetaan ilolla vastaan ♥

Sitten seuraa ehkä huonoin aasinsilta ikinä, mutta kukkien esikasvatuksesta voimmekin siirtyä suoraan jo astetta vaativampaan viljelyyn eli vihannesten viljelyyn. Jokin aika sitten sain nimittäin postin mukana arvosteltavaksi Arno Kasvin uuden kirjan Palstalta parempaa. Vitsi, miten hyvä kirja eikä sen selaaminen ainakaan yhtään vähennä intoani kasvattaa itse. Kirjassa keskitytään avomaaviljelyn saloihin. Ilokseni tähän kuuluvat myös kasvihuone- ja lavaviljely. Vaikka meillä on hurjan iso tontti, ei sieltä löydy kunnollista kasvimaan paikkaa, vaikka kuinka etsisi. Savimaasta, kun ei saa hyvää kasvualustaa tekemälläkään. Nyt ehkä joku pro-puutarhuri voi olla erimieltä, mutta me emme ainakaan saa. Niinpä kasvihuone tai lavaviljely ovat ne meille sopivat viljelymuodot. En kuitenkaan nyt lähde vielä kasvihuoneostoksille, vaan yritän malttaa. Tunnetustihan innostukseni loppuu yhtä nopeasti kuin on alkanutkin.





Arno Kasvi on legendaarinen suomalainen ylipuutarhuri, joka toimi Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan pitkäaikaisena ylipuutarhurina. Puolet työurastaan hän on tehnyt Ruotsissa, työskennellen muun muassa Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa. Kasvi työskenteli myös Naantalin Kultarannassa Suomen tasavallan presidentin kesäasunnolla.

Kesällä 2009 puutarhaneuvoksen arvonimen saanut Kasvi on tullut tunnetuksi kasvitieteellisen puutarhan kehittämisestä, puutarha-alan opaskirjoistaan, tutkimustyöstään sekä muun muassa Ylen Viherpeukalo-televisio-ohjelmasta ja radio-ohjelmista.

Arno Kasvi kertoo kirjassaan hyvin kattavasti avomaaviljelystä ja innostaa kaikkia kokeilemaan. “Syötävän kasvattaminen on ehkä arkista ja tavallista puuhaa, mutta jos aikaa on käytettävissä, onnistuu homma yhtä hyvin kuin kokeneelta viljelijältä. Valitsemalla helpompia lajikkeita aluksi välttyy pettymyksiltä, mutta saa kuitenkin satoa palkaksi vaivoistaan", summaa Kasvi. Hitsi, mun pitää siis sittenkin siirtyä kukista vihanneksiin!

Vaikka vihannesten viljely olisi tuttua, viljelytavoissa on aina uutta opittavaa. Niinpä kirja soveltuu hyvin myös kaikille kokeneemmillekin puutarhureille. Suosittelen siis tutustumaan. Palstalta parempaa -kirjan kustantaa Readme.fi.

*Arno Kasvin Palstalta parempaa- puutarhakirja on pyydetty kustantajalta arvostelukappaleena*

Kuormalavasta kukkalava ja ihanainen kesävieras ♥

 

Sain hommattua pari kuormalavaa, joista toisesta mies teki äidilleni kukkalavan. Helppo ja melko nopea tehdä. Kuormalavan lisäksi tarvitaan vain maalia ja muutama laudan pätkä noihin kukka-"altaisiin" pohjalle. Torstaina vietiin sitten kukkalava äidille. Mies kiinnitti sen terassin kaiteeseen ja minä istutin siihen kukat. Kaunis ♥ Meilläkin on tälläinen ja siitähän se äitikin sai idean pyytää sellaista itselleen. Tokihan se hänelle hommattiin/tehtiin heti, kun lava löytyi.

Meillä tuo kukkalava on tuolla kesähuoneen ulkoseinällä. Kuvat ovat viime kesältä. Tänä kesänä en vielä ole siihen kukkia laittanut, kun ei oikein ole ollut varaa, mutta ehkäpä tuossa puolen kuun maissa saan nekin hommattua. Tykkään kuitenkin tosi paljon tuosta kukkalavasta ja olisi kurjaa pitää sitä koko kesä ihan tyhjillään.

 

Perjantai-iltana olimme anoppilassa kutsuttuina syömässä, kun appiukko oli saanut suuren korvasienisaaliin mökkireissulla. Meille tarjottiin siis perunamuusia, lihapullia ja korvasienikastiketta, mums mums...niin hyvää! Perjantaina saimme myös ihanaisen kesävieraan. Esikoiseni toi tyttärensä meille yökyläilemään. Yhdessä olemmekin viettäneet mukavaa viikonloppua ulkoillen ja nauttien alkavasta kesästä. Aamuisin heräämme tytön kanssa hiukan eri tahtiin. Saattaa nimittäin olla, että mummolla herääminen ei tapahdu ihan yhtä nopealla temmolla kuin tuolla pikku-neidillä, hih...

 

Huomenna minulla alkaa kolmen viikon kesäloma. Ihan en vielä ole sisäistänyt asiaa, mutta ehkäpä se lomafiiliskin pian löytyy. Mukavaa kesäkuun jatkoa kaikille teille ihanaisille lukijoilleni!

DIY: Kasvulava yrteille

Pieni puutarhaihminen yrittää nostaa päätään minussa. Vielä se ei ole saanut päätään kovin korkealle, mutta jotain on kuitenkin tapahtunut.

 

Mies rakensi meille täysin nurkista löytyvistä kierrätysmateriaaleista kasvulavan yrteille. Yrteille siksi, että meiltä löytyi ennestään ruohosipulin ja valkosipuliruohosipulin "taimet"/pehkot, joille piti löytää uudet sijoituspaikat. Muutenkin yrttien viljely/kasvatus tuntui tässä kohden järkevimmältä.
 

Mies teki vanhoista, purkutuomion saaneen autotallin seinälaudoista, kasvulavan. Valkoista maalia pintaan ja kasaus. Lavan pohjalle hän leikkasi vanhasta vesisäiliöstä pohjan ja laittoi vielä vähän muovia reunoille lavan sisäpuolelle. Pohjaan tehtiin reikä ja sen päälle laitettiin tiilimuskaa, ettei mullat ajan mittaan karkaa siitä pois.



Seuraavaksi lavan pohjalle laitettiin kerros hiekkaa ja sen päälle hevosen lantaa. Meillä on rajanaapurina hevostalli, josta saadaan hakea lannoitetta niin paljon kuin tarvitaan.
 

Sitten vielä multaa vajaa kolme säkillistä ja yrttien kasvualusta on valmis.



Ruohosipulit näkyvät rehevinä tuossa etulaidassa. Lisäksi laitettiin kaksi basilikan tainta. Toinen ihan heviosastolta ostettu ja jo kertaalleen loppuun käytetty ja uudelleen kasvatettu ruukkubasilika ja toinen sitten ihan puutarhamyymälästä ostettu taimi. Puutarhamyymälästä ostin myös persiljan, oreganon, villimintun, rakuunan ja muistaakseni rosmariinin taimet. Taimet maksoivat n.2,50/kpl. Eivät onneksi olleet hirmu kalliita ja toivottavasti tulevat menestymään ja tuottavat meille paljon satoa ja sitä kautta maustavat meidän elämäämme ja ruokiamme.