Lomalla viimeinkin voin ottaa iisimmin

Olen ollut nyt kaksi päivää kotona ja viettänyt vapaapäiviä. Olo on jotenkin todella epätodellinen. Keskiviikkona oli nimittäin viimeisen työssäoppimisjakson arviointikeskustelu, joka meni hyväksytysti läpi ihan huipulla arvosanalla. Tämähän siis tarkoittaa, että nyt olen suorittanut kaikki opintoni ja olen valmis lähihoitaja. 

Tuntuu ihan uskomattomalta, että nyt ei enää tarvitse miettiä mitään esseitä, referaatteja eikä osaamiskansioita. Puolentoista vuoden tiivis opiskelu on nyt päättynyt. Koko opiskeluajan olin todella sitoutunut opiskeluun ja luonnollisestikin se oli tärkein asia tuon ajan elämässäni. Vielä muutama vuosi sitten en uskonut koskaan voivani opiskella lähihoitajaksi ihan pelkästään jo taloudellisista syistä, mutta kyllä sitä ihminen pystyy mihin vaan, kun on pakko. Välillä elämä sanoittaa meidän elämänkulkua niin, että on vaan oltava rohkea ja astuttava kohti tuntematonta. Uskon, että en olisi koskaan rohjennut irrottautua vakituisesta työstäni ja lähteä opiskelemaan täysipäiväisesti ellei minua olisi irtisanottu työstäni kuudentoista muun kolleegan kanssa. Näin jälkikäteen täytyy kyllä todeta, että tuo irtisanominen oli minulle paljon parempi kuin hyvä vaihtoehto. 

Olen täysin vakuuttunut siitä, että lähihoitajan ammatin valitseminen oli minulle täysin oikea valinta. Olin pitkään jo miettinyt tälle alalle siirtymistä ja tunnustellut, että se olisi työtä, jota haluaisin tehdä. Haave oli aina vain jäänyt toteutumatta juurikin sen vuoksi, että en nähnyt sen olevan taloudellisesti mahdollista. Nyt olen valmis lähihoitaja ja pääsen tekemään työtä, mikä on opintojeni aikana osoittautunut minulle oikeaksi ammatiksi. Lähihoitajan tutkinto avaa mahdollisuudet työskennellä monella eri sektorilla ja se tekeekin tästä entistä paremman ja kiinnostavamman ammatin.

Nyt edessä on kuitenkin viikon mittainen hengähdystauko ja loma ennen töiden alkamista. Nyt viimeinkin voin ottaa vähän iisimmin ja rennommin, jos vain osaisin. Se ei nimittäin tämän tiivin opiskeluajan jälkeen ole ihan helppoa. Päässä pitäisi oikeasti saada joku nappula nyt käännettyä toiseen asentoon, että ymmärtäisin, että ihan oikeasti nyt voin vain olla, katsella telkkua, neuloa, treffata kavereita tai vaikka siivota tuntematta huonoa omaa tuntoa siitä, että en tee koulutehtäviä. No, ehkäpä mä jonain päivänä hoksaan sen! Nämä pari ensimmäistä vapaapäivää ovat ainakin vain menneet enkä ole osannut oikein tehdä mitään. 

Mites teillä? Onko teillä hiihtoloma vai onko se jo pidetty? Millaisia lomasuunnitelmia teillä on, jos olette vasta aloittelemassa lomaa, kuten minä vai menettekö loman ilman aikatauluja ja suurempia suunnitelmia? Ihanaa lomaa kaikille hiihtolomalaisille ja tsemppiä töihin niille, joilla loma on jo ohi tai sitä ei ole ollenkaan ♥