Suunnitelmien muutos

Terveiset (taas) täältä sairasvuoteelta! Mulla meni viikonlopun ja oikeestaan koko loppukuunkin suunnitelmat kerralla uusiksi, kun päädyin torstai-iltana vuorokauden kestäneiden kovien vatsakipujen vuoksi umpparileikkaukseen. Kovasti yritin sinnitellä noiden kipujen kanssa ja olla töissä särkylääkkeen voimalla, mutta jotenkin sitä kai sitten lopulta itse tietää ja vaistoaa, milloin on vain lähdettävä hakemaan apua. Viisi tuntia odottelin päivystyksen aulassa, kunnes alkoi sitten tapahtumaan. Kävin mä siis tuon viiden tunnin aikana hoitajan ja lääkärin luona ja mua tutkittiin, mutta vasta viiden tunnin jälkeen saatiin varmasti selville, mistä mun kivut johtui.

Kun varmuus asiasta saatiin, päädyin leikkuriin aika nopealla sykkeellä. Mua ei ole koskaan aiemmin leikattu, joten kyyneleet silmissä vaivuin uneen leikkausta varten. Mieskään ei ehtinyt töistä mun tueksi ennen leikkausta, joten olo oli aika yksinäinen ja jotenkin turvaton. Leikkaus meni hyvin, mutta kyllähän ihmisestä tulee tosi avuton sen jälkeen. Leikkauksen jälkeen tutuksi tulivat niin alusastia kuin nokkamukikin. Nyt olen jo onneksi kotona toipumassa, mutta kyllähän tässä ollaan vielä ihan toisten avun varassa pitkään. Sen haluan kuitenkin teille kaikille sanoa rakkaat blogini seuraajat, että menkää aina lääkäriin ja selvittäkää syy, jos teillä on kovia vatsakipuja, jotka vain jatkuvat ja jatkuvat. Minullakin umpilisäke oli tulehduksen lisäksi jo mennyt osittain kuolioon. Onnekseni se ei ollut kuitenkaan päässyt vielä puhkeamaan. Se olisikin sitten ollut jo vaarallisempi juttu. Tälläinen umpparileikaus on tosi yleinen ja kirurgeille ihan rutiinihomma, mutta onhan leikkauksessa aina ne omat riskinsä.

Tälläistä siis täällä. Pitäkää itsestänne hyvää huolta ja voikaa hyvin. Kivaa viikonloppua kaikille!