Vielä kerran oikein hyvää alkanutta, uutta vuotta 2019 teille kaikille ♥ Meillä vuosi vaihtui flunssan kourissa. Kerroinkin käyneeni loppuviikosta auttamassa kuopusta muutossa, kun hän oli kuumeessa. Itsekin olin silloin jo vähän kipeän oloinen, mutta aatonaattona alkoi sitten vielä kunnon nuha, joka oli pahimmillaan juuri uudenvuodenaattona. Meillä on siis sairastettu oikein kunnolla ja tuntuu, että tauti kiertää meidät kaikki läpi vuoron perään. 

Lastenlasten piti tulla ensin meille uudeksivuodeksi, mutta suunnitelmat muuttuivat ja olimmekin sitten miehen kanssa kahdestaan kotona niinkuin monena vuonna aikaisemminkin. Emme ole mitään suuria uudenvuoden juhlijoita ja nyt kipeänä ei oikein suuremmin ollut muutenkaan mitenkään juhlatuulella. Ostimme kuitenkin kaupasta tortillatarpeet ja perinteiset nakit ja perunasalaatin. Uudenvuoden aattona söimme pitkästä aikaa tortilloja ja uudenvuodenpäivänä sitten nakkeja. 

Raketteja emme ole ostaneet enää moneen vuoteen emmekä siis ostaneet niitä tälläkään kertaa. Jos olisin ollut terveenä, olisimme varmasti menneet keskustaan katsomaan kaupungin ilotulitusta, joka on kuulemani mukaan ollut tälläkin kertaa hieno. Ilma alkoi myös muuttumaan entistä tuulisemmaksi, joten jäimme suosiolla kotiin ja katselimme raketteja, joita lähialueen asukkaat ammuskelivat pitkin iltaa. 

Tinan valaminen uutenavuotena on monille perinne, josta halutaan pitää kiinni. Lapsuudessa muistan valaneeni tinaa ainakin mammani kanssa. Tinoja sitten tutkittiin tarkasti ja pohdittiin, mitä niiden muodot oikein tarkoittivat ja kertoivat tulevasta vuodesta. Vuosi sitten uutisoitiin, että tinan valaminen loppuu tinojen sisältämän suuren lyijymäärän vuoksi. Onneksemme näin ei kuitenkaan ole käynyt, koska tuttuja hevosenkengän mallisia tinoja sai kuin saikin ostettua tänäkin vuonna. Tinakengän ulkonäkö on pysynyt samana, mutta niiden sisältämä terveydelle ja myös ympäristölle vaarallinen lyijy on nyt korvattu tinalla. Itse emme tänä vuonna valaneet tinaa lainkaan, mutta kuulemani mukaan uusi tinakenkä käyttäytyi ihan samallalailla kuin vanhakin "lyijykenkä". 

Ulkona on tällä hetkellä aikamoinen lumimyrsky. Lunta on meillä tullut viime päivien aikana ihan reilusti. Eilen lämpötila oli ihan nollassa ja vesi tippui räystäistä. Yön aikana lämpötila on kuitenkin painunut pakkasen puolelle. Mies lähti juuri ulos tekemään hiukan lumitöitä, että pääsemme päivällä auton kanssa pois pihasta. Minulla on nimittäin loppuviikko/-loma töitä ja liikkeelle olisi siis pakko päästä. Onneksi minulla on tänään kuitenkin iltavuoro, niin ei tarvinut olla liikkeellä vielä heti aamusta. Toivotaan myös, että vointini antaa myöden ja jaksan olla töissä. Enköhän, kun nenä ei enää vuoda yhtenään, kuten pari päivää sitten.

Lumimyrskyn jatkuessa on pakko pistää lisää puita uuniin ja uloslähtiessä on hyvä pukeutua kunnolla. Muistetaan myös varata automatkoille riittävästi kaikille lämmintä vaatetta mukaan, jos matka jostain syystä vaikka katkeaa niin ei kukaan sitten palellu tuolla tien päällä apua odotellessa. Toivotaan, ettei näin kuitenkaan kenellekään käy. Itse lähden nyt valmistautumaan iltavuoroon. Vähän taas kyllä jännittää, kun en ole vähään aikaan ollut tuolla töissä. Toivotaan, että jännitys osoittautuu illan aikana turhaksi. 

Miten teidän vuodenvaihde sujui? Ammuitteko raketteja vai kävittekö katsomassa ilotulitusta kaupungilla? Valoitteko tinaa vai onko se teille perinne uutena vuotena? 

Kivaa tammikuun alkua kaikille!

Kaikki postauksen kuvat on lainattu netistä.

Itsenäinen Suomi ei ole itsestäänselvyys

Tänään saamme viettää itsenäisen Suomemme 101-vuotista itsenäisyyspäivää. Suuri kiitos siitä kuuluu kaikille sotiemme sankareille, jotka taistelivat sodissa aikanaan maamme puolesta ja mahdollistivat sen, että saamme tänään elää itsenäisessä Suomessa. Merkkinä tästä saamme tänään vetää siniristilippumme salkoon juhlapäivämme kunniaksi. Tänä vuonna vietetään myös Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlavuotta. Merkkivuotta juhlistetaan juhlavuoden aikana yli 120 tapahtumassa ympäri Suomea. Puolustusvoimilla on ollut tärkeä tehtävä Suomen itsenäisyyden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamisessa läpi historian sekä rauhan että sotien aikana. 

Maanpuolustus kuuluu kaikille. Suomen puolustuksen perusta on olosuhteisiimme ja tarpeisiimme rakennettu Suomen malli. Sen kulmakivinä ovat asevelvollisuus, uskottava, koko maan kattava puolustus ja sotilasliittoihin kuulumattomuus. Taustalla on kansalaisten luja maanpuolustustahto. Puolustuskyky koostuu Maavoimien, Merivoimien ja Ilmavoimien suorituskyvyistä sekä yhteisistä suorituskyvyistä. Puolustuskykyä ylläpidetään ja osoitetaan vuoden jokaisena päivänä ja hetkenä.

Kolmisen viikkoa sitten miehelleni tuli kirje Kaakkois-Suomen aluetoimistosta. Se oli ilmoitus, että Tasavallan presidenttimme on tänään 6.12.2018 ylentänyt mieheni reservin sotilasarvoa. Ahkera ja tiivis osallistuminen kertausharjoituksiin ja siellä aktiivinen mukanaolo on huomattu ja saa nyt tänään arvoisensa tunnustuksen. Tämän vuoksi meidät oli eilen kutsuttu Haminaan Kaakkois-Suomen Aluetoimiston ylentämis- ja palkitsemistilaisuuteen. Minullakin oli onneksi mahdollisuus irrottautua koulusta niin, että pääsin lähtemään mieheni mukaan. 

Olen kyllä tosi iloinen, että lähdin mukaan, koska tilaisuus oli todella vaikuttava kokemus, jollaista en ollut koskaan aiemmin vielä kokenut. Puolustusvoimien majurin antama ilmoitus everstiluutnantille sekä käsky ylennettävien seisoa asennossa, sai kyllä omankin selkäruodon aika suoraksi. Ilmoituksen jälkeen ilmoille kajahtanut sotilassoittokunnan soittama porilaisten marssi oli kerrassaan upeaa kuultavaa. Bassorummun kumina sai kylmät väreet kulkemaan pitkin käsivarsia. Itse tilaisuus ei ollut pitkä, mutta arvokas. Ylentämisten ja palkitsemisten jälkeen meille oli vielä kahvitilaisuus, jossa miehet pöydässä naureskelivatkin, että tänään sotkun munkki on vaihtunut kakkuun.

Tänä vuonna itsenäisyyspäivän valtakunnallinenparaati järjestetään Mikkelissä. Paraati alkaa klo 12 Mikkelin torilla pidettävällä paraatikatselmuksella ja klo.13 suoritetaan ohimarssi Maaherrankadulla. Itsenäisyyspäivän paraati nähdään myös televisiosta TV1:ssä klo.13 alkaen. Itse olen lapsesta asti seurannut paraatia ja sen vuoksi se kuuluukin oleellisena osana minun itsenäisyyspäivääni aivan kuten tuntemattoman sotilaankin katsominen. 

Hyvää itsenäisyyspäivää meille kaikille!

Syksyinen metsäretki

Saimme viikonloppuna lapsenlapset meille yökylään ja koska sää oli mitä parhain, päätimme lähteä heti lauantaina retkelle läheiselle laavulle. Niinpä pakkasimme eväät reppuun ja lähdimme matkaan. Otimme tietenkin mukaan myös sienikorit, koska miehenihän on tunnetusti ihan sienifriikki eikä sieniä vaan voi koskaan olla säilöttynä liikaa. Lapsenlapsemme ovat tottuneita liikkumaan luonnossa, joten niin itse retki kuin sienestäminenkin oli heille mieluista puuhaa. 

Laavulle saavuttuamme lapset keksivät heti itselleen tekemistä eikä mennyt aikaakaan, kun heillä oli laavun nurkalla jo leikit pystyssä. Risuja, käpyjä, puun lehtiä ja hyvä leikkikaveri. Siinä kaikki, mitä tarvittiin hyvään leikkiin. Mies teki tulen nuotioon ja pian savu tuoksuikin jo nenässä. Itse voisin vain istua nuotiolla ja tuijottaa tulta. Jotenkin se vaan on niin rauhoittavaa. Se on muuten aivan totta, että metsään mennessä stressi ja pulssi laskevat. Menkää siis ihmiset metsään aina kun vain voitte.

Tällaisen metsäretken yksi tärkeimmistä asioista on tietenkin eväät. Tein kotona meille mukaan kolmioleipiä, joita syötiinkin melkein heti laavulle päästyämme. Myös makkaran paistaminen nuotiolla on ihan huippu juttu. Kunnon hiillosta odotellessa mies kävi lastenlasten kanssa kävelemässä metsässä pienen lenkin ja katsastamassa josko niitä sieniä löytyisi. Nyt taitaa olla suppilovahvero aika ihan parhaimmillaan ja niitähän sinne koriin sitten löytyikin. Mustia torvisieniäkin löytyi, mutta ikävä kyllä muutamana yönä olleet yöpakkaset olivat jo palelluttaneet ne. Mies rakastaa mustia torvisieniä ja oli kyllä vähän harmissaan asiasta. Miehen ja lasten saavuttua takaisin laavulle pääsimme sitten makkaranpaistoon ja kylläpä nuotiomakkara maistuikin hyvälle pitkästä aikaa.

Metsäretkemme oli kaikin puolin onnistunut. Aika kului metsässä kuin siivillä eikä lapsenlapset kertaakaan valittaneet, että olisi tylsää tai ei olisi mitään tekemistä. Nyt on myös otollinen aika kerätä metsästä materiaaleja syysaskarteluja varten. Itse löysin läheltä laavua keloittuneen puun oksan, jonka toin mukanani kotiin. Minulla on ollut jo monta vuotta haaveena saada oksa roikkumaan katosta. Siihen olen ajatellut laittaa valot ja joitain koristeita roikkumaan. Nyt oksa on kuivumassa ja kun se on kuivunut, ajattelin suhauttaa sen spraymaalilla valkoiseksi. En meinaa malttaa odottaa, että pääsen koristelemaan sitä. 

Käytkö sinä usein metsässä? Oletko sienestäjä tyyppiä vai tykkäätkö kulkea metsäpolkuja muutenvain? 

Pilkanmaa Vintage-tapahtuma hurmasi entisaikojen estetiikalla ja ihanalla miljööllään

Eilen järjestettiin tässä meidän lähistöllä vintagetapahtuma kauniissa maalaismaisemissa. Kyseessä oli ensimmäistä kertaa järjestetty Pilkanmaa Vintage-tapahtuma. Hyvän markkinoinnin ansiosta tapahtuma tavoitti myös minut ja lähdimme miehen kanssa käymään tapahtumassa ennen minun iltavuoroani. 

Kuva @katja juurikko, Kouvolan Sanomat

Marttilan tilan navetan vintti oli mitä parhain paikka tällaisen vintagetapahtuman järjestämiselle. Navetan on rakentanut 1930-luvulla tilan nykyisen isännän isoisoisä. Se on osa Marttilan tilaa ja sen nykyinen isäntäpari on remontoinut navetan joitakin vuosia sitten omia häitään varten. Nykyisin he vuokraavat tilaa kesäaikaan juhla- ja kokoontumistilaksi. Eilen navetan yliset oli somistettu yhdeksi suureksi kaupaksi, jossa oli myynnissä paljon erilaista vintege-tyylistä vanhaa tavaraa menneiltä vuosikymmeniltä. Myynnissä oli monenlaista tavaraa aina vaatteista huonekaluihin. Tapahtumassa pääsi halutessaan myös meikattavaksi ja tehtiinpä siellä myös pikakampauksia vintagetyyliin. 

Kuva @katja juurikko, Kouvolan Sanomat

Navetan ylisiltä löytyi myös makeispuoti ja kahvila. Kahvilat ovat yksi heikkouksistani. Niinpä joimmekin miehen kanssa kahvit kauniista ruusukupeista. Mies ei perusta makeista herkuista, joten hän valitsi kahvin kanssa suolaisenpiirakan ja minä tyylilleni uskollisena mahtavan suuren palan mokkahyydykekakkua. Meistä oli todella mukavaa istuskella kahvikupin ääressä, jutella muiden kahvittelijoiden kanssa ja seurailla siinä samalla paikalle saapuneita ihmisiä. Tapahtumalle oli selkeästi kysyntää täällä Kouvolassa ja sen saama suosio varmasti myös yllätti tapahtuman järjestäjät. Ihmiset saapuivat nimittäin tapahtumaan sankoin joukoin ja tien pientareetkin täyttyivät autoista monien kymmenien metrien matkalta. 

Mietin myös siinä kahvipöydässä istuessani, miten ihanaa tuolla navetan ylisillä olisi viettää häitä ♥ Pidin tapahtumasta ja sen tunnelmasta tosi paljon. Olimme miehen kanssa paikan päällä heti ensimmäisten joukossa, joka oli kyllä toisaalta tosi hyvä juttu. Ehdimme kiertää navettapuodin läpi kertaalleen ennenkuin navetan yliset alkoivat täyttyä ihmisistä. Toivottavasti tapahtuma saa jatkoa ja joku taisikin jo vinkata, että josko joulun aikaan jo järjestettäisiin seuraava tapahtuma. Jään mielenkiinnolla odottamaan toteutuuko tämä toive.

Pieniä vieraita ja auringon paahdetta

Kesä on antanut meille taas parastaan ja olemme saaneet nauttia huikeista kesäsäistä. Täksi viikoksikin on luvattu vielä helteitä ja ilma taitaa vain lämmetä. Näin upeilla kesäsäillä tuntuu hiukan rikolliselta olla sisällä. Ilma oli kuitenkin viikonloppunakin niin paahtava, että välillä oli pakko hakeutua sisätiloihin. Minulla oli viikonloppuna lapsenlapset kylässä ja yritin siis parhaani mukaan suojella heitä liialliselta auringonpaisteelta. Lastenlasten vierailu meillä mummolassa oli ensimmäinen kerta tänä kesänä. Kyllä, luit ihan oikein. Hyvähän se on, että on kesätöitä, mutta kun ei ole lomaa ja on paljon viikkovapaita sekä pitkiä työputkia, en ole pystynyt ottamaan pieniä tänne mummolaan niin usein kuin olisin halunnut. 

Nyt on kuitenkin takana ihana viikonloppu noiden pienten kanssa. Olimme lasten kanssa kolmestaan kotona, kun ukki oli töissä. Koskaan aiemmin ei olekaan ollut tälläistä tilannetta, että olisin ollut yön yli yksin lasten kanssa meillä, mutta hyvinhän minä lasten kanssa pärjäsin. Tosin nuorin tyttäristäni kävi meillä lauantaina ja auttoi minua mm. ruoan laitossa. Iso apu, josta olen todella kiitollinen. 

Lauantaina lähdettiin heti hitaan aamiaisen ja aamupiirrettyjen jälkeen keskustaan. Olin kuullut, että keskuspuistossa on paljon erilaisia telineitä lapsille, joissa voi kiipeillä, pomppia ja kiikkua. Kuulemani piti paikkansa ja puistosta löytyi niin kiipeilytelineitä, liukumakiä, kiipeilyseinä, hämähäkkikeinuja, maatramboliineja sekä tasapainoilulle ihan oma paikkansa. Lapsenlapseni ovat kovia kiipeilemään ja liikkumaan, joten kaikki telineet pääsivät kyllä testiin. Itse korkeapaikankammoisena en voinut edes katsoa, kun vanhempi lapsista kiipesi kuutiomaisen kiipeilytelineen huipulle. Huh, on ne taitavia. 

Puistoilun jälkeen kävelimme vielä kävelykadulle katsomaan sinne kävelykadun remontin yhteydessä rakennettuja vesisuihkuja. Helteisen kuuma sää oli saanut lapset juoksentelemaan vesisuihkujen seassa ihan villeinä. Itse olin tylsä mummo enkä antanut lastenlasteni kastella vaatteitaan suihkuissa. Kotona täällä mummolassa suihkuttelimme sitten nuorimmaisen tyttäreni kanssa puutarhaletkulla vettä suihkuna lapsille ja he saivat juosta vesisuihkussa uikkarit päällä. Kävelykadulla kävimme kuitenkin jätskikiskalla ja lapset saivat valita itselleen mieluisat jäätelöt.

Kaupunkireissun lisäksi viikonloppuumme kuului niitä perinteisiä asioita, mitä yleensäkin teemme yhdessä; leikkiä, lukemista, piirtämistä, kahvittelua leikkimökillä, hiekkakakkujen tekoa ja saunomista. Ihana viikonloppu takana omien rakkaiden lastenlasten kanssa. Tämän voimalla jaksaa taas painaa töitä muutaman viikon yhdellä vapaapäivällä per viikko. Sitten alkaakin jo seuraavalla viikolla koulu. Koulun aloituksen jälkeen saammekin taas viettää yhteisen viikonlopun pikkuisten kanssa. Toivottavasti silloin ukkikin on kotona ♥

Yksin juhannuksena

Niin alkaa taas yksi juhannus olemaan loppusuoralla. Lämpimän ja jopa helteisen toukokuun ja alkukesän jälkeen juhannuksen sääksi ilmaantui kuin ihmeen kaupalla tuulta, sadetta ja kylmää ilmaa. Noh, pitäähän sitä perinteitä kunnioittaa ja tälläisiin ilmoihinhan sitä ollaan täällä suomessa juhannuksena totuttu. Pauliina-myrsky riepotteli suomea ja moni sai viettää pitkiäkin aikoja ilman sähköjä. Meillä sähkökatkoksilta vältyttiin, mutta kyllä välillä tuntui, että talosta lähtee katto, kun tuuli oikein kovassa puuskassa osui kohdalle. Toivottavasti teillä kaikilla on ollut kiva juhannus ja olette saaneet viettää sitä juuri niinkuin olette halunneetkin. 

Itse olen ollut töissä koko juhannuksen. Tämä oli odotettavissakin, koska kesäsijaisena nakki napsahtaa melko todennäköisesti juuri viikonlopuksi ja juhannukseksi. Onneksi minulla on ollut kiva kesätyöpaikka ja työkaverit siellä, joten aika töissä on mennyt kuin iltamissa. Meillä myös mies on ollut juhannuksen töissä ja koska hän tekee tällä hetkellä reissutöitä, olen ollut työvuorojen välissä sitten ihan yksikseni kotona. Yksin olo kotona ei ole minulle ongelma. Tässä iässä, kun lapset ovat jo lentäneet pesästä, osaan nauttia omasta ajastani enkä vietä sitä moppi kourassa, vaan annan aikaa itselleni ja myös ystävilleni. 

Juhannus on minun mielestäni kalenterivuotemme toiseksi suurin juhla heti joulun jälkeen. Silloin ihmiset kokoontuvat yhteen perheiden, ystävien ja tuttavien kanssa, kuten joulunakin. Syödään hyvin ja juodaan, mutta ennenkaikkea vietetään aikaa yhdessä. Ihmiset hakeutuvat veden äärelle mökeille ihastelemaan yöttömän yön kauneutta. Minusta mökkijuhannus olisi ihana, kun saisi uida ja saunoa sielunsa kyllyydestä ja kenties yön viimeisinä tunteina katsella vastarannalla palavaa kokkoa. Empä muista olenko koskaan tuollaista juhannusta viettänyt, mutta jotenkin se vain mielestäni kuuluisi juhannukseen kaikista parhaiten. 

Juhannus on vähän kuin joulu. Kenenkään ei pitäisi viettää sitä yksin. En olisi rehellinen, jos sanoisin, että olen nauttinut juhannuksestani yksin kotona. Rehellisesti sanottuna olen hiukan kateellisena katsellut somesta toisten juhannuskuvia notkuvista ruokapöydistä, mökkimaisemista ja yhteisistä hetkistä läheisten kanssa. Olen tässä työvuorojen välillä ollut aika väsynyt, joten en ole jaksanut hakeutua muiden ihmisten seuraan eikä minusta juhannuksena olisi edes sopivaa kutsua itseään kylään esimerkiksi jonkun mökille tai grillin ääreen. Minusta kutsu pitää tulla ihan toisesta suunnasta. Kaikesta väsymyksestä huolimatta olen siis kaivannut mökkielämää, muiden ihmisten ja ennenkaikkea läheisteni seuraa sekä ihania juhannusruokia. Toki olisin voinut koristaa kotia juhannukseksi koivuilla ja kukkakimpuilla sekä nauttia grilliherkuista, mutta jotenkin en vain halunnut tehdä sitä yksin minulle. Onneksi leffat ja tv-sarjat on keksitty eli olen sitten kääriytynyt  työvuorojen välissä viltin sisään ja katsellut telkkaria. Hyvän ohjelman sattuessa kohdalle olen hetkeksi unohtanut yksinäisyyteni ja saanut aikani kulumaan. Nyt haen vielä yhden kupillisen kahvia ja sen jälkeen alankin sitten taas jo valmistautumaan tulevaan iltavuoroon, jonka jälkeen koittaa jälleen ihana, tavallinen arki.

Mukavaa toista juhannuspäivää teille kaikille!

Juhlan aika

Eilen monissa kodeissa juhlittiin koulun päättäjäisiä, ammattiin valmistuneita ja tuoreita ylioppilaita. Hurjasti onnea teille kaikille. Olette jokainen juhlanne ansainneet. Meillä juhlia oli siis tuplasti, kun oma tyttäreni valmistui koulutetuksi hierojaksi ja miehen tytär pääsi ylioppilaaksi. Aluksi keväällä meinasi iskeä paniikki, miten juhlakuviot hoidetaan, mutta rauhallisen mietinnän ja järkevän ajattelun tuloksena päätimme jakautua omiemme juhliin. Tyttäreni asuu lahdessa ja minä meninkin sinne jo torstaina auttelemaan juhlavalmisteluissa. Olin ensimmäistä kertaa tyttären luona yökylässä, mutta niin mukavaa oli, että ei ollut kyllä viimeinen kerta. Torstaina pääsin osallistumaan myös lastenlasteni päiväkodin kevätjuhlaan. Ihana juhla, jossa ei kyyneliltä vältytty. Vanhempi lapsista siirtyy syksyllä eskariin ja nuorempi siirtyy isompien eli senioreiden ryhmään. Miten nämä vuodet voivatkaan kulua näin vauhdilla. Lapsenlapseni ovat siis Lahden englanninkielisessä leikkikoulussa, joten kevätjuhlan lopussa oli juhlallinen Seniors Graduation.

Tasan kymmenen vuotta sitten juhlimme esikoistyttäreni ylioppilasjuhlia. Päädyimme perjantai-iltana katselemaan valokuvia noista juhlista. Ihanaa, kun otetaan valokuvia. Oli nimittäin ihanaa katsella valokuvia ja muistella noita juhlia ja niiden valmisteluja ja miten paljon lapset ovat kasvaneet. Tämän kymmenen vuoden aikana tyttäreni on valmistunut kolmeen ammattiin. Ensin restonomiksi ammattikorkeakoulusta, sitten baarimestariksi ja nyt koulutetuksi hierojaksi. En voi kuin nostaa hattua tyttärelleni, joka on jaksanut ja ennenkaikkea halunnut kouluttaa itseään näiden vuosien aikana. Koulutus ei mene koskaan hukkaan. Äitinä olen tietenkin todella ylpeä tyttäreni suorituksista. Lisäarvoa kaikelle opiskelulle tuo se, että hän on suurimmaksi osaksi tehnyt tämän kaiken työn ja perheen ohella. Meillä oli siis todellakin eilen aihetta juhlaan.

Juhlat pidettiin siis tyttäreni omassa kodissa. Juhliin oli kutsuttu vain ne kaikista rakkaimmat ja lähimmät sukulaiset ja ystävät. Muutamia peruuntumisia tuli ihan viime hetkillä sairastumisien vuoksi, mutta niille ei koskaan voi mitään. Väkimäärällä ei kuitenkaan ole juhlissa merkitystä, vaan tärkeintä on tunnelma. Näissä juhlissa tunnelma oli aito ja vapautunut. Ei mitään turhaa pönötystä, vaan mukavaa yhdessä oloa ja seurustelua kahvikupposen äärellä. Tässäkin kohdassa laatu korvaa määrän. 

Juhlat on nyt juhlittu ja edessä on työntäyteinen arki. Minulla alkaa huomenna kesätyöt, joita kestääkin aina koulun alkuun asti eli elokuun viimeiselle viikolle. Lomat on siis pidetty, mutta kuten aiemmassakin postauksessani jo sanoin kesä on meillä kaikilla ja myös minä aion nauttia siitä töistä huolimatta. Rennolla otteella ja hyvällä fiiliksellä kesästä voi nauttia kesätöistä huolimatta. Miten teidän viikonloppunne on mennyt? Oliko teillä itsellä juhlia vai kävittekö muiden juhlissa? Ihanaa sunnuntaita kaikille ja oikein mukavaa alkanutta kesäkuuta ♥