Niin alkaa taas yksi juhannus olemaan loppusuoralla. Lämpimän ja jopa helteisen toukokuun ja alkukesän jälkeen juhannuksen sääksi ilmaantui kuin ihmeen kaupalla tuulta, sadetta ja kylmää ilmaa. Noh, pitäähän sitä perinteitä kunnioittaa ja tälläisiin ilmoihinhan sitä ollaan täällä suomessa juhannuksena totuttu. Pauliina-myrsky riepotteli suomea ja moni sai viettää pitkiäkin aikoja ilman sähköjä. Meillä sähkökatkoksilta vältyttiin, mutta kyllä välillä tuntui, että talosta lähtee katto, kun tuuli oikein kovassa puuskassa osui kohdalle. Toivottavasti teillä kaikilla on ollut kiva juhannus ja olette saaneet viettää sitä juuri niinkuin olette halunneetkin. 

Itse olen ollut töissä koko juhannuksen. Tämä oli odotettavissakin, koska kesäsijaisena nakki napsahtaa melko todennäköisesti juuri viikonlopuksi ja juhannukseksi. Onneksi minulla on ollut kiva kesätyöpaikka ja työkaverit siellä, joten aika töissä on mennyt kuin iltamissa. Meillä myös mies on ollut juhannuksen töissä ja koska hän tekee tällä hetkellä reissutöitä, olen ollut työvuorojen välissä sitten ihan yksikseni kotona. Yksin olo kotona ei ole minulle ongelma. Tässä iässä, kun lapset ovat jo lentäneet pesästä, osaan nauttia omasta ajastani enkä vietä sitä moppi kourassa, vaan annan aikaa itselleni ja myös ystävilleni. 

Juhannus on minun mielestäni kalenterivuotemme toiseksi suurin juhla heti joulun jälkeen. Silloin ihmiset kokoontuvat yhteen perheiden, ystävien ja tuttavien kanssa, kuten joulunakin. Syödään hyvin ja juodaan, mutta ennenkaikkea vietetään aikaa yhdessä. Ihmiset hakeutuvat veden äärelle mökeille ihastelemaan yöttömän yön kauneutta. Minusta mökkijuhannus olisi ihana, kun saisi uida ja saunoa sielunsa kyllyydestä ja kenties yön viimeisinä tunteina katsella vastarannalla palavaa kokkoa. Empä muista olenko koskaan tuollaista juhannusta viettänyt, mutta jotenkin se vain mielestäni kuuluisi juhannukseen kaikista parhaiten. 

Juhannus on vähän kuin joulu. Kenenkään ei pitäisi viettää sitä yksin. En olisi rehellinen, jos sanoisin, että olen nauttinut juhannuksestani yksin kotona. Rehellisesti sanottuna olen hiukan kateellisena katsellut somesta toisten juhannuskuvia notkuvista ruokapöydistä, mökkimaisemista ja yhteisistä hetkistä läheisten kanssa. Olen tässä työvuorojen välillä ollut aika väsynyt, joten en ole jaksanut hakeutua muiden ihmisten seuraan eikä minusta juhannuksena olisi edes sopivaa kutsua itseään kylään esimerkiksi jonkun mökille tai grillin ääreen. Minusta kutsu pitää tulla ihan toisesta suunnasta. Kaikesta väsymyksestä huolimatta olen siis kaivannut mökkielämää, muiden ihmisten ja ennenkaikkea läheisteni seuraa sekä ihania juhannusruokia. Toki olisin voinut koristaa kotia juhannukseksi koivuilla ja kukkakimpuilla sekä nauttia grilliherkuista, mutta jotenkin en vain halunnut tehdä sitä yksin minulle. Onneksi leffat ja tv-sarjat on keksitty eli olen sitten kääriytynyt  työvuorojen välissä viltin sisään ja katsellut telkkaria. Hyvän ohjelman sattuessa kohdalle olen hetkeksi unohtanut yksinäisyyteni ja saanut aikani kulumaan. Nyt haen vielä yhden kupillisen kahvia ja sen jälkeen alankin sitten taas jo valmistautumaan tulevaan iltavuoroon, jonka jälkeen koittaa jälleen ihana, tavallinen arki.

Mukavaa toista juhannuspäivää teille kaikille!

Juhannus ♥

Juhannus alkaa olla pikku hiljaa lopuillaan. Sääennusteet veikkasivat aika kehnoa juhannussäätä, mutta ainakin täällä meillä Kymenlaaksossa saimme viettää juhannusta täysin poutaisessa säässä aina juhannuspäivän iltaan asti. Aurinkokin pilkahteli välillä pilvien takaa ja silloin oli kyllä ihan lämmintä. Me vietimme keskikesän juhlaa ihan kotosalla, koska mies oli töistä vapaalla ainoastaan aattona. Itse tykkäisin viettää juhannusta veden äärellä jollain mökillä, josta saattaisi sitten juhannusyönä nähdä juhannuskokonkin. Tämä on ainut asia, mitä kaipasin meidän juhannukseen. Meillä ei siis ole omaa mökkiä eikä mies erityisemmin pidä mökkeilystä, joten siksi emme hakeutuneet mihinkään mökille juhannukseksi. 

Meidän juhannustamme piristivät kuitenkin nämä kaksi suloista mummon ja ukin murusta ♥ ♥ Lapsenlapset tulivat siis juhannusaaton viettoon tänne mummolaan, niin vanhempansa pääsivät sitten viettämään heille perinteikästä mökkijuhannusta ystäväpariskuntiensa kanssa. Onneksi sää tosiaan pysyi poutaisena koko pikkuisten vierailun ajan, joten pystyimme olemaan mahdollisimman paljon ulkona. Lapset ovat jo niin isoja (ja tottelevaisia), että pärjäävät pihalla jo kahdestaankin. Meidän ei siis tarvitse enää olla ihan kokoajan "käsi kädessä" lasten kanssa, vaan omien kotiaskareiden tekeminen onnistuu hyvin silläaikaa, kun lapset temuavat pihalla. Onneksi meillä on iso piha, jossa on tilaa juosta ja leikkiä. Mutta kyllä me yhdessäkin tehtiin kaikenlaista, kuten keräsimme juhannuskukkia, joimme juhannuskahvit leikkimökissä, käytiin kävelyllä ja katsomassa naapurin heppoja. 

Ruoka näyttelee hyvinkin merkittävää roolia juhannuksen vietossa. Itse hoidin juhannuksen ruokaostokset jo hyvissä ajoin ennen pahimpia ruuhkia. Ruokaa ostaessani yritin pitää myös järjen mukana hommassa enkä haalinut ostoskärriin ihan kaikkea, mitä juhannuksena "pitäisi" olla tarjolla. Siitä huolimatta meillä on syöty hyvin eikä kenenkään ole tarvinut olla nälässä. Kesällä on muutenkin kiva valmistaa ruokaa grillaamalla ja syödä sitten tuolla meidän kesähuoneessa. Juhannusaattona ruokailun jälkeen lämmitimme vielä juhannussaunan, jonne mies teki ihan oikean sauna vihdan, kuten minä sitä kutsun. Mieheni taas puhuu vastasta ja vastomisesta. Nämä ovat niitä alueellisia murre-eroja. Lapsenlapset eivät olleet koskaan aiemmin vihtoneet saunassa. Niinpä se tuntuikin heistä ehkä vähän pelottavaltakin, kun saunaan tuodaan koivun oksista tehty viuhka, jolla hakataan ihmisiä. Jotteivat lapset ihan saaneet kauheita traumoja tällä saunareissulla, kerroimme heille saunavihdan tarkoituksesta. Minusta ehdottomasti parasta tuossa vihdassa oli sen tuoksu. Olin oikeastaan jo täysin unohtanut, kuinka ihana tuoksu vihdasta tulee saunaan ♥

Oma siniristilippummehan kuuluu tietenkin myös juhannukseen. Nostimme aattoiltana kuudelta lipun yhdessä salkoon ja siellä se sitten saikin liehua läpi yöttömän yön aina juhannuspäivän iltaan asti. Juhannus on ainut kerta vuodesta, kun lippu saa olla salossa näin pitkään yhtäjaksoisesti. Lapsista lipun nostaminen oli aika jännä juttu ja minusta hulmuava suomen lippu on niin kaunis ♥

Eilen sitten illan edellä lähdin pienten kanssa juhannusajelulle. Vein lapset nimittäin heidän toiseen mummolaan, jossa he jatkoivat juhannuksen viettoa yhdessä vanhempiensa ja toisten isovanhempiensa kanssa. Kotimatkalla pysähdyin Kymijoen rantaan ihastelemaan kotikuntani kauniita maisemia ja tuijottelemaan sitä vettä, jota olin juhannukseeni kaivannut. Harmikseni illan tuleva sade antoi jo merkkejä itsestään, joten ilma oli melko pilvinen siinä kohden. En antanut sen kuitenkaan pilata fiilistelyäni. Illalla grillattiin miehen kanssa ihan kahden, kun tyttö oli kutsuttu syömään poikaystävänsä perheen mökille. Ruoka oli jälleen hyvää ja sitä oli riittävästi. Päivän päätteeksi kävimme vielä saunassa. Tänään mies on koko päivän töissä, joten minä olen ajatellut vain kotoilla ja ottaa päivän ihan levon kannalta. Miten teidän juhannus on mennyt? Olitteko mökillä vai vietittekö juhannusta kotona, kuten me? 

Himahiiren kituviikko

Niin se juhannus meni ja arki alkoi taas. Mukava kolmen päivän vapaa oli tervetullut ja sujui paremmin kuin hyvin. Me ollaan kyllä aikamoisia himahiiriä ja viihdytään tosi hyvin ihan vain kotona. Se on ehkä vähän olosuhteidenkin pakottama juttu, kun ei ole varaa matkustella. Meillä ei siis oteta tosta vaan äkkilähtöä etelään, jos aamulla ikkunasta uloskatsoessa sää ei miellytä eikä me muutenkaan hirveemmin reissata. Kai sitä vaan on vuosien mittaan tyytynyt osaansa ja alkanut viihtymään entistä paremmin vaan kotona, vaikka kyllä mä olen aina valmis myös lähtemään johonkin reissuun, jos sellaiseen tilaisuus tarjoutuu.

Mies varsinkin on kiintynyt meidän paikkaan ihan erityisesti ja ymmärrän sen kyllä erittäin hyvin. Ostaessaan talon 16 vuotta sitten sen ja pihan kunto on ollut ihan jotain muuta kuin se on nyt. Remppaa ja raivausta on tehty niin sisällä kuin ulkonakin. Pitkää heinää kasvanut niitty on muuttunut siistiksi nurmikoksi, talo on vaihtanut väriä ja sisällä on sitten tehty "pientä" pintaremonttia melkeinpä joka huoneessa ainakin kertaalleen. Joissain huoneissa mennään jo toista kierrosta. Oma kädenjälki siis näkyy kodissamme ja se on se syy, miksi kodista on tullut meille erityisen tärkeä. Itse olen asunut tuossa kodissa nyt kuusi vuotta ja täytyy tunnustaa, että minulla vei kyllä aikansa ennenkuin kotiuduin. Voin kertoa, että toisen valmiiseen kotiin muuttaminen ei ole ihan helppoa eikä varsinkaan, kun koti on ollut vuosia miehen ja hänen perheensä koti myös hänen entisen avioliitonsa aikana. Omia huonekaluja en juurikaan mukanani tuonnut, vain vaatteeni, astiat ja jotain pientä. Jopa osa lapseni leluista asusteli pitkään varastossa, kun ei niille alkuun ollut mitään paikkaa. Jälkeenpäin ajateltuna tuntuu kyllä aika julmalta. Onneksi mies jatkoi talon remontointia sitten minun kanssani ja sain esittää omia toiveitani sen suhteen. Remontoinnin myötä kodista on tullut meidän näköisemme ja nyt jopa minä tunnen sen oikeasti omakseni ♥

Mutta nyt siis juhannuksen miniloma on takana ja menossa on mun kituviikko. Mulla nimittäin alkaa tämän työviikon jälkeen kesäloma, JEEEE!! Tänä vuonna pidänkin kaikki neljä kesälomaviikkoa yhteen putkeen, kun se kerran työnantajan puolesta on mahdollista. Neljä viikkoa. Koko heinäkuu. Unelma. Tuntuu kyllä jotenkin niin hyvältä. Vaikka olen hurjan hyvin jaksanut olla töissä sen alkuvuoden pitkän sairasloman jälkeen, tällä viikolla on alkanut tuntua, että loma tulee tarpeeseen. Uskon kuitenkin, että jokaisen työssakäyvän ihmisen loma tulee aina tarpeeseen. Välillä pitää vaan saada olla poissa niistä työkuvioista ilman aikatauluja ja saada tehdä jotain ihan muuta. Meillä miehellähän ei ole lainkaan kesälomaa, koska on pätkätyöläinen. Minä vietän siis lomani periaatteessa yksin. Miehen ainut kesäloma/-reissu alkaa tänään, kun hän lähtee iltapäivällä Pärnuuseen rata-autokisoihin. Yhdelle viikolle pyydetty pitkä vapaa tietää hänelle pitkiä työputkia ja yhden vapaapäivän työviikkoja, joten yhteinen aina lomani aika on todellakin kortilla. Olen kuitenkin iloinen, että mies pääsee irrottautumaan hetkeksi arjesta ja sen oravanpyörästä, vaikka kieltämättä olisihan se ollut ihanaa viettää puolikas viikko miehen kanssa jollain yhteiselläkin reissulla... Itselläni ei ole tulevalle lomalleni mitään muita suunnitelmia kuin yhteinen viikonloppu lastenlasten kanssa lomani puolivälissä. Muun ajan ajattelin elää hetkessä ja tehdä, mitä mieleen juolahtaa. Saa nähdä, mitä saan aikaiseksi vai saanko mitään?!



Meidän juhannus ♥

Toisen juhannuspäivän aamu on valjennut ja aurinko paistaa...taas. Tänä vuonna olemme kyllä saaneet nauttia todella hyvistä juhannusilmoista, vaikka joku sadekuurokin taisi osua ainakin tähän meidän kohdalle. Me ollaan oltu juhannus ihan kotona. Meillä ei ole omaa mökkiä emmekä näe mitään syytä, miksi meidän pitäisi lähteä johonkin vuokramökille juhannuksen viettoon. Asumme kuitenkin maalla, meillä on iso piha ja jokikin ihan vieressä. Me nautimme siitä, että saamme olla kotona ja tärkeintä on yhdessä vietetty aika, hyvä ruoka ja stressittömyys. Juuri tälläinen on meidän juhannuksemme ollut tänä vuonna. Mieskin on malttanut olla suuremmin ahertamatta kokoajan ja ollaan nukuttu jopa päikkärit kumpanakin päivänä, niin aattona kuin juhannuspäivänäkin. Ihan mahtavaa! Itsekin olen pystynyt ottamaan hiukan rennommin ja nauttinut tästä kaikesta, mitä meillä on ♥

 Tänä juhannuksena lapsista kotona oli vain kuopukseni poikakaverinsa kanssa. Aattona grillattiin yhdessä nuorten kanssa. Olin tosi iloinen siitä, että nuoret malttoivat

 grillata ja syödä meidän kanssa ennenkuin lähtivät tapaamaan kavereita ja viettämään iltaa heidän kanssaan. Vaikka pyrin välttämään turhaa ruoan hamstraamista juhannukseksi, ruokaa oli yllin kyllin ja kaikki saivat syötyä vatsansa täyteen. Kyllä tuo grilliruoka ja uudet perunat vaan ovat niin herkkua ja kuuluvat ehdottomasti kesään ♥

 Eilen lähdettiin sitten miehen kanssa pikkuiselle juhannusajelulle. Muistan kuinka lapsena aina äidin ja isän kanssa käytiin juhannusajelulla. Ajeltiin pitkin maakuntaa ja käytiin katsomassa kokkoa. Nyt ei kokkoa tietenkään nähty, kun juhannusajelumme ajoittui juhannuspäivään, mutta ihanaa se silti oli ja toi mieleen paljon mukavia lapsuusmuistoja ♥ Ensimmäiseksi ajelimme ihan meidän lähellä olevalle Kettumäelle katsastamaan, kuinka tätä kotiseutumuseo aluetta oli alettu kehittämään. Ihania vanhoja talojahan sieltä löytyikin. Talot ovat ilmeisesti vanhoja asuinrakennuksia, joita on nyt alettu kunnostaa. Yhteen rakennukseen oli avattu kesäkahvila. Pihapiiristä löytyi vielä kotieläinpihakin. Tosi kivanoloinen paikka ja erittäin mukava kohde kaikille lapsiperheille. Suosittelen!

Kettumäellä emme kuitenkaan juoneet kahveja, vaan miehen ajatuksesta päätimme ajella vielä johonkin muualle kahville. Niinpä matkamme jatkui Kuusankoskelta Kotkan suuntaan. Hurukselassa ihan Kymijoen rannassa on ihanalla paikalla Susikosken kahvila ja kun minä en siellä ollut koskaan aiemmin käynyt, ajeltiin sinne. Paikka on varsinkin monien moottoripyöräilijöiden suosima paikka enkä ihmettele kyllä yhtään. Aivan mahtava paikka juoda kahvia ulkona jokitörmällä ja katsella samalla Susikosken kuohuja ♥ Sieltä sitten ajeltiin hiljakseen kaunista rantatietä pitkin takaisin kotiin grillailemaan yhdessä kuopuksen kanssa ♥

Tänään miehellä onkin jo työpäivä ja iltapäivällä pääsemme juhlimaan rakkaiden lastenlastemme yhteissynttäreitä. Tällä kertaa juhlat pidetäänkin toisessa mummolassa, johon lähden kohta kuopuksen ja hänen poikaystävänsä kyydillä. Mies tulee sitten perässä, kun pääsee töistä.

Mukavaa juhannuksen jatkoa Teille kaikille!

Krisse

Juhannus ♥

Hyvää Juhannuspäivää teille kaikille! Eilen illalla grillasimme oman perheen kesken tuolla meidän kesähuoneella. Ruoat onnistuivat hyvin ja kaikki saivat vatsansa täyteen. Ruokailun jälkeen pelattiin vielä trivial pursuittia joukkuina aikuiset vastaan lapset ja niinhän siinä kävi, että lapset päihitti meidät aikuiset niukasti. Ilma oli melko kostea eli meillä ei aurinkoa eilen nähty ja sadettakin saatiin. Yöllä sää kuitenkin poutaantui ja niinpä istuimme miehen kanssa vielä puolen yön jälkeen maakuopalla tulilla. Tuo tuleen tuijottaminen on kyllä niin ihanan rauhoittavaa puuhaa. Hyttysiä oli aika paljon, mutta hyvän suojautumisen (vaatetus) ansiosta niiden kanssa pärjäsi. Yön tunteina sumu alkoi laskeutua, mutta oli kuitenkin niin valoisan hämyistä. Ha haa, olipa hienosti sanottu....

Miten teidän juhannusaattonne sujui? Toivottavasti hyvin ♥