Olen ollut nyt melkein kaksi viikkoa flunssassa. Tytön synttäreistä selvittyäni alkoi nokka vuotamaan ja siitä se tauti sitten lähtikin etenemään. Minulla on ollut muutaman kerran aiemminkin poskiontelotulehdus, joten tunnistan oireet kyllä heti. Onnekseni minulla oli kotona viime elokuulta syömättä jäänyt antibioottikuuri kaapissa, joten sain heti otettua sitä, kun aloin tuntea ensimmäiset poskiontelotulehduksen oireet. Viime viikolla jouduin olemaan jo neljä päivää sairaslomalla, kun minulle nousi kuume ja loppuviikosta alkoi sitten tämä yskäkin. Olen sairastanut mutama vuosi sitten rajun keuhkokuumeen ja sen jälkeen olen saanut olla tosi varovainen yskän ja flunssan kanssa, ettei keuhkokuume uusisi. Minulla pitää aina olla kaapissa ytyä yskänlääkettä, ettei flunssan iskiessä tauti pääse pesimään mun keuhkoihin. Eilen kävin työterveyslääkärin luona kuunteluttamassa keuhkoni, kun yskä ei ota laantuakseen. Sain uuden yskänlääkereseptin ja passituksen loppuviikoksi kotilepoon, huoh...
Ymmärrän toki, että keuhkokuumetaustani vuoksi pitää olla varovainen ja vain levätä, mutta onhan se jotenkin niin tosi turhauttavaa. Ulkona paistaa kevätaurinko kauniisti ja minä vain nyhjötän kotona sohvan nurkassa. Toki tuo flunssa on kyllä vienyt voimia ja kotona ollessani olen joka päivä joutunut ottamaan pieniä nokosia sohvalla. Toivon, että tästä noustaa sitten entistä ehompana ihanaan kevääseen.
Vaikka tuo aurinko onkin niin ihana, on se myös aika kurja kaveri. Se nimittäin paljastaan kaikki pölyt huoneissa ja kurat ikkunoissa. Auringonpaisteen myötä on tullut hirmuinen tarve tehdä oikein kunnon suursiivous, kun tuntuu, että jokainen paikka on ihan kauhean likainen ja kurainen ja pölyinen jajajajaja.... Sormet siis syyhyävät täällä sohvan nurkassa, että pääsisi siivoamaan kaikki liat pois. Meillä ei tällä hetkellä ole olohuoneessa edes mattoa eikä verhoja. Jouduin palauttamaan Ellokselta tilaamani karvalankamaton, kun se alkoi vain yksinkertaisesti purkautumaan toiselta sivulta. Ihan normaalikäytössä siitä irtosi jatkuvasti niitä "nukkalankoja" ja kun tutkin asiaa huomasin, että reunan kanttaus oli epäonnistunut ja myös loimilankoja oli alkanut irtoamaan. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin pistää matto rullalle ja pakata se palautusta varten. Verhot myin suoraan ikkunasta facebookin nettikirpparilla samoin kuin edellisetkin verhot, mitkä mulla oli olohuoneessa useamman vuoden. Ne eivät vaan enää miellyttäneet, joten joutivat pois.
Nyt ei sitten ole vähään aikaan mattoa (eikä verhoja) ollenkaan. Samanlaista mattoa en enää tilalle halua, joten tilasin sitten ihan tavallisen puuvillamaton tähän olkkariin. Tosin sen väri on sellainen, että ei ole ennen meillä nähty. Jännityksellä siis odotan uuden maton saapumista. Toivottavasti on niin kiva kuin kuvittelen ♥ Mä olen nyt mennyt jotenkin ihan sekaisin kaikista väreistä. Minä, joka aina olen liputtanut valkoisen kodin puolesta, olenkin alkanut pitää väreistä. Ehkä tätä samaa on ollut parina aiempanakin vuotena ilmassa, mutta aiemmin tämä hullaantuminen on mennyt ohi. Nyt niin ei ole käynyt, vaan lopullinen hurahtaminen taisi tapahtua, kun kävin jokin aika sitten ensimmäistä kertaa erään ystäväni uudessa kodissa. Koti oli ihanasti remontoidussa rintsikassa, jonka sisustuksessa oli käytetty taidokkaasti värejä. Tässä kodissa oli osattu myös hyvin yhdistellä uutta ja vanhaa. I ♥ it.
No, nythän mulla on aikaa suunnitella ja haaveilla omaan kotiin uutta sisustusta, kun en saa tehdä mitään. Kuten eräs ystäväni eilen sanoi: "Suunnitelmat pitävät kiinni elämässä ja antavat uskoa tulevaan". Kivaa torstaita Teille kaikille ♥