Kevät on edennyt taas suuren harppauksen eteenpäin ja sunnuntaina käännetäänkin jo kelloja kohti kesää. Lumipenkat ovat vajonneet huomaamatta ja pihalla on jo useita ihan suliakin kohtia. Ah, minä niin rakastan tätä kevättä. Kevät on lupaus jostain ihan uudesta ja se antaa myös toivoa. Päivät ovat pidentyneet jo ihan hurjasti. Lapsetkin ihmettelivät yksi päivä töissä, että miten ulkona voi illalla olla vielä kuudenkin aikaan niin valoisaa. Samaa ihmettelin minä eräänä aamuna, kun  ajelin ennen kuutta töihin. Valoisa aika on lisääntynyt merkittävästi. 

Viikonloppuna meillä juhlitaan kuopukseni synttäreitä ja niitä silmälläpitäen ostin tiistaina töihin mennessä kimpun ihan nupullaan olevia narsisseja. Ajattelin, että ehtivät sitten varmasti aueta sunnuntaiksi, kun vieraita tulee. Mitäs kävikään? Heti ensimmäisenä yönä narsissit aukesivat täyteen kukkaan. Eihän se haittaa, mutta nyt pitää vain toivoa, että ne kestävät yhtä kauniina viikonlopun yli. Minun on ollut tarkoitus hakea niiden joukkoon muutama koivun oksa, mutta se on jäänyt tällä kertaa haaveeksi.

Treffasin viime viikolla opiskelukaverini kanssa pitkästä aikaa. Aiemmin olemme kahvitelleet jomman kumman kotona, mutta nyt sovimme tapaamisen Kouvolan keskustaan. Sinne on Kahviputiikki Papulaarin yhteyteen avattu jokin aika sitten kiva vanhojen tavaroiden myymälä, Korentotori. Olemme ystäväni kanssa molemmat suuria vanhojen huonekalujen ja tavaroiden ystäviä, joten ensiksi suuntasimmekin tarkistamaan Korentotorin tarjonnan. Itse en ollutkaan siellä vielä käynyt koskaan aiemmin, mutta tulen varmasti käymään siellä jatkossakin. Itse en tällä kertaa löytänyt sieltä mitään ostettavaa,mutta ystäväni osti suloisen lapsitaulun. Korentotorin puolelta siirryimmekin sitten kahvikupposten äärelle Papulaarin puolelle. Aika kului kuulumisia vaihdellessa kuin siivillä. Pidän tuon Papulaarin tunnelmasta ja rentoudesta. Lisää kuvia ja tunnelmia löytyy viime syksyisestä postauksestani Syksyn merkkejä ilmassa.

Vaikken tuolta Korentotorilta tosiaan onnistunutkaan tällä kertaa löytämään mitään ostettavaa, niin ei viime viikko ollut huono uusien hankintojen suhteen. Onnistuin nimittäin ostamaan paikalliselta nettikirppikseltä edullisesti kauniin kulmakaapin tuonne alakerran pikkuhuoneeseen. Ostin kaapin saamallani lahjarahalla, joten kaapista jää minulle kiva muisto siitä, kun täytin 50. Kaapin lisäksi vaihdoimme viime viikolla meidän olohuoneen sohvan. Olen vuosia haaveillut Ikean Ektorp sohvasta ja nimenomaan valkoisesta sohvasta. Sohva oli jo haaveissa neljä vuotta sitten, kun ostimme nyt poismyymämme sohvan, mutta silloin päädyimme miehen kanssa kuitenkin vielä vähän perinteisempään ja ei niin arkaan sohvan väriin. 

Nyt tilaisuuteni kuitenkin koitti, kun Sydämellä tehtyä blogin Katja oli myymässä heille muutossa ylimääräiseksi jäänyttä sohvaa pois. Niinpä laitoin hihat heilumaan ja myin ensin vanhan sohvan pois ja kun se oli noudettu ja olohuone siivottu, haimme sunnuntaina miehen kanssa meille uuden sohvan kotiin. Olohuone valostui entisestään ja tilaakin tuli lisää, kun uudessa sohvassa ei ole divaaniosaa niinkuin vanhassa sohvassamme oli. Harvoin saa muuten ostettua niin puhtaalle tuoksuvaa sohvaa käytettynä, kun me saimme. Katja oli pessyt omaa muuttoa silmälläpitäen juuri sohvan päälliset, joten saimme aivan vitivalkoisen ja puhtaan sohvan. Kiitos siitä, Katja ♥

Tänään minulla onkin myöhäinen iltavuoro, huomenna päivävuoro ja sitten viikonloppu on vapaata. Viime lauantaina olin myös töissä, mutta tällä viikolla pääsen siis taas järjestämään ja valmistelemaan juhlia. Mukavaa puuhaa pitkästä aikaa ja ihanaa nähdä kaikkia läheisiä, jotka pääsevät tulemaan juhlimaan tyttären pyöreitä vuosia kanssamme. 

Onko teillä jo viikonlopun suunnitelmat valmiina vai menettekö Carpe diem-periaatteella? Oletteko töissä viikonloppuna vai saatko nauttia vapaasta viikonlopusta? 

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille ♥

Kehukeskiviikko - Laitetaan hyvä kiertämään

Ihanaa keskiviikkoa kaikille! Noin kuukauden ajan Kaunismäessä blogin Virpi on kerran viikossa, aina näin keskiviikkoisin, esittellyt blogissaan kivan blogin ja haastanut sen kirjoittajan mukaan Kehukeskiviikko-haasteeseen. Näin voimme kaikki löytää lisää luettavaa ja tutustua uusiin blogeihin. Kaksi viikkoa sitten oma blogini sai kunnian olla kehuttuna. Olen äärettömän onnellinen ja iloinen siitä ja kiitollinen Virpille kauniista sanoista. Juuri tuolloin minulla oli hiukan netin ja läppärin kanssa ongelmia, joten en päässyt heti vastaamaan haasteeseen. Nyt taas koneet toimii ja on aika laittaa hyvä kiertämään.

Itse haluan esitellä teille itsellenikin melko uuden blogituttavuuden, Tuumasta toimeen-blogin. Blogia kirjoittaa  kolmen nuoren aikuisen tyttären äiti ja kotipalveluyrittäjänä toimiva, Leena. Leena on ihanan energinen, toimelias ja liikunnallinen aikuinen nainen. Lapset ovat lentäneet jo pesästä ja Leena asustelee nyt kahden miehensä kanssa. 

Leena on aina tykännyt leipoa ja laittaa ruokaa. Hän on myös kokenut juhlien järjestäjä ja laittaja. Blogista löytyykin paljon reseptejä erilaisiin ruokiin ja postauksia erityyppisistä juhlista aina rapujuhlista ja syntymäpäivistä ylioppilasjuhliin ja monenlaista siltä väliltä. Uskon, että syy, miksi jäin seuraamaan tätä blogia on se, että sen postausten aiheet ovat suoraan Leenan elämästä ja arjesta, jota hän elää. Blogi on aito, rehellinen ja elämänmyönteinen ja sen ansiosta myös mielenkiintoinen. 

Pidän myös blogin visuaalisesta ilmeestä. Blogissa on isot, selkeät ja kauniit kuvat, jotka ovat minulle todella tärkeitä niin omassa kuin seuraamissanikin blogeissa. Tämän postauksen kuvat on Leenan luvalla lainattu hänen blogistaan. Kuvat on ottanut Leenan tytär. Kuten kuvista näkyy Leena on myös taitava kattausten tekijä ja tuo ruokapöytä on niin kutsuva. Voisin vaikka heti istahtaa sen äärelle syömään. 

Onko Leenan blogi sinulle ennestään tuttu vai ihan uusi tuttavuus? Kannattaa ottaa blogi haltuun ja käydä tutustumassa siihen. Ja tästä lähtee samalla haaste Leenalle, esittele joku kiva blogi Kehukeskiviikkona ja pistä haaste eteenpäin.

Kivaa keskiviikkoa kaikille ♥

Viime viikon kirppislöydöt

Ihanaa uutta viikkoa teille kaikille! Viikonloppu on takana ja uusi työviikko aluillaan. Tällä viikolla minulla onkin viikkovapaa, kun menen lauantaina töihin. Viikkovapaa on ihan tervetullut, koska saan silloin hoideltua asioita, joita ei normaalisti arkena ehdi tekemään työpäivän jälkeen. Lisäksi aion pyörähtää kirppiksellä. Nyt kun opiskelujen loppuminen on vapauttanut lisää aikaa päiviini, olen taas ehtinyt käymään kirppiksillä ja viime viikolla varasin myös pöydän itsellekin. Viime viikko olikin tosi hyvä kirppisviikko, sillä tein muutaman todella hyvän kirppislöydön.

Olen huomannut muutoksia omissa mieltymyksissäni ja alkanut pitämään entistä enemmän väreistä. Tämän myötä suloiset maatuskat ovat saaneet oman pienen paikkansa sydämestäni. Katselin maatuskoja jo Toristakin, mutta onnekseni löysin viime viikolla kirppikseltä jopa kaksi maatuskaa. Nappasin maatuskat heti koriini, kun hintakaan ei päätä huimannut. Ihan tarkkaa hintaa en enää muista, mutta olivat jotain 2-4e/kpl. Toisen maatuskan sisältä löytyy vielä kolme pienempää maatuskaa. Tuon keltaisen Fazerin kukkopeltipurkin löysin jo viime kesänä, kun kävimme ystäväni Katin kanssa yhdessä kirpparilla. Silloin nopeus oli valttia ja ehdin nappaamaan purkin ennen Katia. Meillä on aina vähän pientä kisaa, kumpi ehtii, kun pidämme aikalailla samanlaisista asioista ja esineistä. Tuosta super kivasta elokuisesta päivästä voit lukea postauksestani Ihan super kiva päivä, jonka voimalla jaksaa pitkään.

Mutta kaikista paras kirppislöytö viime viikolla oli tuo toinen keltainen, Kesko Oy:n Lady coffee peltipurkki. Olen aina keräillyt ja pitänyt peltipurkeista, mutta viime vuosina kiinnostus on kohdistunut varsinkin näihin oikeasti vanhoihin peltipurkkeihin. Tätä Keskon kahvipurkkia olen netissä ihastellut vuosia, mutta koskaan en ole törmännyt siihen millään kirpputorilla. Käsittääkseni tämä kyseinen peltipurkki on aika suosittu keräilijöiden keskuudessa ja ilmeisesti juuri siksi sen hinta usein onkin kirppiksillä aika korkea. Minua kuitenkin onnisti, koska sain oman, siistissä kunnossa olevan kahvipurkkini 18e hintaan. Kyllä ihmisen mieli on outo tai ainakin keräilijän, koska tämän purkin löydettyäni olin niin onnellinen ja hymyilin varmasti koko kirppiskierrokseni ajan kuin Hangon keksi. Vielä kun joku kerta löytäisin sen oranssin Hangon Lakritsin vanhan peltipurkin niin olisin ikionnellinen. 

Facebook on pullollaan erilaisia kirppisryhmiä. Itsekin kuulun useampaan ja paikallisen ryhmän kautta onnistuin nappaamaan itselleni puoli tusinaa Arabian Kuusamo munakuppeja. Meillä ei ollut lainkaan munakuppeja ja mies on niitä aina välillä kaivannut, joten tämä löytö menee suoraan käyttöön. Kummastelin kovasti myyjälle munakuppien halpaa hintaa ja tarkistinkin, että kyseessä oli varmasti koko setin eikä yhden munakupin hinta. Olin lukenut ja ymmärtänyt ihan oikein ja sain koko puolen tusinan setin ehjiä ja hyväkuntoisia Kuusamo munakuppeja viidellä eurolla. Tälläisiä löytöjä voisi tehdä lisää. Niinhän sitä sanotaan, että toisen romu on toisen aarre. Myyjä kertoi hintaa tarkistaessani, että haluaa vain päästä niistä eroon ja siksi hinta oli niin alhainen. 

Käytkö sinä kirpputoreilla vai kierrätkö ne kaukaa ja ostat kaiken uutena? Jos käyt, oletko tehnyt hyviä löytöjä viime aikoina? Teetkö itse vain ostoksia kirpputoreilla vai myytkö välillä ylimääräisiä tavaroita pois? Mitä mieltä olet ylipäätään kierrättämisestä? Koetko sen vastuulliseksi teoksi?

Kivaa uutta viikkoa kaikille!

Villasukkarakkautta - Jonna Nordströmin JonSukat koukuttavat

Villasukkarakkautta on varmasti monenlaista. Toiset rakastavat pitää villasukkia läpi vuoden, koska ne tuntuvat jalassa ihanilta, lämmittävät ja ovat vielä kauniitakin. Neuloosiin sairastuneet rakastavat tämän lisäksi vielä neuloakin niitä. Niin on käynyt myös näiden ihanien JonSukkien luojalle Jonnalle.  Jonna on porilainen kolleegani eli lähihoitaja, joka työskentelee vanhusten parissa. Jonna sai siskoltaan 40-vuotislahjaksi pussillisen sukkalankoja. Pitkään langat olivat käyttämättöminä, kunnes Jonna otti langat esille ja mietti, mitä niistä voisi neuloa. Hetken mietinnän jälkeen langoista muodostui kauniit kirjoneulesukat, joista tuli heti hänen lempisukkansa. 

Jonna jakoi neulomiensa villasukkien kuvan pariin villasukkaryhmään facebookiin, jossa ne saivat heti paljon ihastelua osakseen. Monet kyselivät sukkien ohjetta, mutta sitä ei ollut. Jonna kertoo antaneen luovuutensa tulla puikoille ja neuloneensa hittisukiksi nousseet villasukat ilman ohjetta. Pari vuotta sitten Jonna perusti oman blogin Villasukkarakkautta, jotta saisi jaettua johonkin neulomiensa villasukkien kuvia. Villasukkarakkautta-blogin jälkeen syntyi vielä Facebook-ryhmä, Villasukkarakkautta ohjeet JonSukkiin.  Ryhmä on saanut hurjan suosion ja vuodessa ryhmässä oli jo yli 23 000 jäsentä. Tällä hetkellä ryhmässä on jo liki 30 000 jäsentä. Tästä ryhmästä minäkin olen saanut innostukseni näihin ihaniin ja kauniisiin JonSukkiin. Ryhmästä löytyy JonSukkien ohjeet ja ne ovat maksutta ryhmäläisten käytössä. 

JonSukista on tullut ilmiö. Jonna on luonut ensimmäisten JonSukkien rinnalle paljon uusia ohjeita meidän kaikkien neulojien iloksi. Jonna ensimmäiset kirjoneulesukat olivat polvisukat, mutta nyt ohjeita löytyy myös naisten lyhyisiin sukkiin, miesten sukkiin, vanttuisiin, Marimekkokuvioisiin polvisukkiin, lasten sukkiin, pitkän muotoiseen hiippalakkiin ja vauvojen oma malli Suomi 100-teemalla. Kaikki ohjeet ovat siis ilmaiseksi kaikkien ryhmään kuuluvien neulojien käytössä, mutta ei kaupallisessa mielessä. Voit neuloa ohjeilla kauniita villasukkia itsellesi ja läheisillesi, mutta niiden myyminen ei ole luvallista. Monet JonSukkien neulojat ovat keksineen myös omia, uusia malleja JonSukka-tyylisesti. Itse en siihen taivu jonka vuoksi olenkin aivan äärettömän iloinen ja onnellinen, että löytyy tälläisiä ihania ihmisiä, jotka haluavat jakaa neulomisen iloa myös muille. 

JonSukat ovat tosi kauniita ja niiden kirjoneuleet ovat suhteellisen helppoja neuloa. Moni neuloja, kuten minä, on neulonut ensimmäiset kirjoneulesukat juuri näiden villasukkien mallilla. Voin kertoa, että oli aivan huikea tunne, kun huomasi osaavansa neuloa jotain näin kaunista. Neuloessa JonSukkien varren kuvioita pääsee jo ihastelemaan oman käden jälkeä ja siinä vaiheessa jää viimeistään koukkuun neulomiseen, koska haluaa neuloa aina vain lisää ja lisää. Villasukkarakkautta ohjeet JonSukkiin-ryhmän motoksi onkin noussut ekat, muttei vikat. Tuo on niin totta ja pätee siis minuunkin.

Näissä sukissa voi myös leikitellä väreillä. Olen nyt neulonut kolmet JonSukat; yhden polvisukat ja kahdet naisten lyhyemmät sukat. Polvisukat ja toiset lyhyemmät sukat olen neulonut itselleni ja yhdet lyhyemmän sukat päätyivät lahjapussiin. Kaikki sukat olen neulonut eri väreillä. Valkoinen on ainut väri, joka on mukana kaikissa sukissa, mutta kaksi muuta väriä vaihtuvat mielen mukaan. Kunhan omat taitoni neulojana kasvavat ja vahvistuvat tai ehkäpä eniten luottamus omiin taitohin, aion itsekin lähteä kokeilemaan uusien, aivan omien mallien luomista. Aion laitella kuvioita hiukan eri järjestykseen ja päästää luovuuteni valloilleen. 

Villasukkien neulominen on siis tullut jäädäkseen osaksi elämääni. Vietän päivät töissä lasten parissa ja päiväni ovat tosi hektisiä. Sen vuoksi on ihanaa iltasella istahtaa nojatuoliin ja ottaa kudin käteen ja alkaa neuloa. Neulon joka päivä ainakin vähän. Jonain päivänä en ehdi tai jaksa neuloa kuin muutaman kerroksen, mutta joskus viikonloppuisin olen neulonut monta tuntia aamusta iltaan asti. Neulominen siis todellakin koukuttaa. 

Jos innostuit näistä kauniista sukista ja haluaisit neuloa niitä, voit liittyä Facessa Villasukkarakkautta ohjeet JonSukkiin-ryhmään, josta löydät ohjeet ja pääset itsekin koukuttumaan näistä ihanuuksista. 

Neulomisen iloa kaikille ♥

Salakuljettaja Algoth Niskan jalanjäljillä Helsingin Kanavanrannassa - Ravintola Niska Helsinki

Ollessani pari viikkoa sitten Helsingissä Kädentaitomessuilla kävimme ystäväni Katin kanssa syömässä Kanavanrannassa sijaitsevassa uudessa ja hiukan erilaisessa pizzaravintolassa. Kyseessä oli siis viime joulun alla Helsinkiin rantautunut ravintola Niska Helsinki. Jos olet käynyt joskus Ahvenanmaalla, olet saattanut vierailla Maarianhaminassa Niska ravintoloiden ensimmäisessä pizzaravintolassa. Niska-konsepti on siis lähtöisin sieltä, kun tv-ohjelma Strömsössäkin kokkina esiintyneen Michael Björklundin mielessä syntyi ajatus perustaa uudenlainen pizzaravintola, jossa pizzat valmistettaisiin hieman erilaisella tavalla.  Myös Turussa on mahdollista päästä herkuttelemaan ahvenanmaalaisilla pizzoilla eli peltileivillä, jotka muodostavat Niska ravintoloiden ytimen. 

Niska ravintoloissa panostetaan korkealaatuisiin raaka-aineisiin, joista suurinosa tulee Ahvenanmaalta. Peltileivissä käytetään Ålands Mejeriet:in juustosekoitusta ja itsetehtyä tomaattikastiketta. Suurin osa käytetystä lihasta tulee myös Ahvenanmaalta. Niska ravintoloinen menu on konstailematon, mutta erittäin makurikas. Ravintoloiden ytimen muodostavat siis pizzat eli ahvenanmaalaiset peltileivät, mutta tarjontaa täydentää listalta löytyvät salaatit sekä hauska jälkiruokapeltileipä, Karolina. Siinä maukkaan pizzapohjan päältä löytyy vanilja créme fraichea, ruokosokeria, tuoreita marjoja, hunajaa sekä mintua ja sitruunamelissaa. Tätä olisi kiva päästä joskus maistamaan. Annos sopii hyvin jaettavaksi useamman ruokailijan kesken. 

Itse valitsin listalta Björklundin, jossa on tomaattikastiketta, ÅCA:n juustosekoitusta, ylikypsää naudanlihaa, punasipulia, bearnaisekastiketta & rucolaa. Kati valitsi merellisen vaihtoehdon eli Merikapteenin. Tässä peltileivässä oli tomaattikastiketta, ÅCA:n juustosekoitusta, kylmäsavulohta, tomaattia, punasipulia, mustapippuria, piparjuurikastiketta & rucolaa. Peltileivät olivat todellakin erittäin maukkaita ja molemmat pidimme niistä todella paljon. Juomalistalta valitsimme lasiin talon Rieslingiä, joka oli hyvä valinta minullekin, joka en pidä kuivista valkoviineistä.

Ravintolan sisustus on rakennettu tunnetun salakuljettaja, Algoth Niskan hengen mukaisesti. Niska tuli kuuluisaksi Suomessa ja Ruotsissa kieltolain aikaisena pirtun salakuljettajana. Tätä tunnelmaa on haettu sisustukseen hauskoilla yksityiskohdilla, kuten istuimina toimivilla rahtilaatikoilla sekä muilla merellisyyttä ja teemaa tukevilla valinnoilla. Pidin ravintolan sisustuksesta ja tyylistä todella paljon. Se oli selkeä ja ihanan rouheinen. Oikea tiiliseinä miellyttää aina silmääni. 

Ravintola Niska Helsiki saa siis minulta vahvan suosituksen ja tiedän, että tulen jatkossakin ruokailemaan Niska ravintoloissa. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja ammattitaitoista. Olisi mukava päästä ruokailemaan myös Turun ja Maarianhaminan ravintoloissa. Niska tarjoaa arkisin myös lounasta tiistaista perjantaihin klo. 11-15. Maanantaisin ravintola on siis kiinni. 

Ovatko nämä ahvenanmaalaiset peltileivät sinulle tuttuja? Oletko ehtinyt jo ruokailemaan Ravintola Niska Helsingissä vai oletko kenties vieraillut jossain muussa Niska Ravintolassa?

Niska Helsinki

Kanavaranta 3-7 D 19

00160

HELSINKI

Aukioloajat Niska Helsinki

Ma SULJETTU
Ti-To 11–21 (Keittiö sulkeutuu 20:30)
Pe 11–22 (Keittiö sulkeutuu 21:30)
La 12–22 (Keittiö sulkeutuu 21:30)
Su 13–20 (Keittiö sulkeutuu 19:30

Uudelle vuosikymmenelle

En ole pitkiin aikoihin yllättynyt niin positiivisesti kuin viime perjantaina. Olin aamupäivän yksin kotona, koska menin vasta iltavuoroon töihin. Vietin hidasta aamua, askartelin itselleni avainnauhan, kun messuilta löysin nauhaakin sitä varten. Olin juuri kuvaamassa uutta avainnauhaani kuistilla, kun kuulin auton ajavan pihaan. Samassa näinkin jo kuistin ikkunasta pihalla miehen suuren kukkapaketin kanssa. Siinä hetkessä unohdin täysin, mitä minulla oli päällä ja oliko hiukset kammattu vai ei. Koputuksen kuultuani avasin oven ja otin kukkalähetyksen vastaan. Minut oli todellakin yllätetty täysin. Hetken mietin, kuka lähetyksen takana mahtoi olla ja mielessäni pyöri parikin vaihtoehtoa. Vapisevin sormin avasin kuoren, jossa oli kortti ja siinä teksti:" Kävi mielessä juttu jo aamuvarhain. Tänään onnittelut saa siskoista parhain. Syntymäpäivän viettäjää kukat ilolla tervehtää. Paljon onnea Krisse! Terveisin M ". No, itkuhan minulta pääsi, kun tuon luin. Olin niin onnellinen ja otettu noista kukista. Siskoni oli lähettänyt minulle ihanan synttärikimpun. Kukat tulivat päivää ennen virallista syntymäpäivääni, mutta se ei haitannut minua yhtään. Miten kaunis ele tuo olikaan. Kiitos vielä kerran siskoni ♥

Perjantaina minut yllätettiin vielä toisenkin kerran. Menin sitten iltapäivällä töihin ja siellä työkaverit olivat järjestäneet minulle pikku yllärin. Yksi työkavereistani haki minut kesken työtehtäväni ja houkutteli minut mukaansa, kun eräs asia vaati mukamas hiukan selvittelyä. Marssin työkaverini perässä pitkin käytävää ja astuessani kahvihuoneen ovesta sisälle kajahti ilmoille moniääninen onnittelulaulu. Voi ei, olen vähän huono olemaan keskipisteenä, mutta selvisin. Ihanan ruukkuruusunkin olivat minulle ostaneet ja askarrelleet onnittelukortin. En odottanut mitään muistamista heiltä, koska olinhan vasta viidettä päivää virallisesti töissä uudessa työpaikassani. 

Viikonloppuna siirryin siis uudelle vuosikymmenelle. En viettänyt vielä viikonloppuna syntymäpäiviäni, mutta miehen kanssa hiukan juhlistettiin sitä hyvän ruoan ja leffassa käymisen merkeissä. Juhlin sitten keväämmällä syntymäpäiviäni samalla, kun juhlistan opiskelujeni päättymistä ja ammattiinvalmistumistani. Sain tuon ihanan omalla nimelläni varustetun Marianne-pussin kälyltäni pari viikkoa sitten juurikin valmistumiseni johdosta. Elämässä on niin paljon aihetta juhlaan. 

Nyt makustelen hiukan tuota uutta vuosikymmentä, koska en ole asiaa juurikaan miettinyt ennen syntymäpäivääni. Työkaverini muistuttivat minua siitä, että nuo vuodet ovat vain numeroilta ja sitähän ne tosiaankin vain ovat. Kiitos kaikille lukuisista onnitteluista, korteista, puheluista ja jo saamistani lahjoista ♥ Yhdessä saamassani onnittelukortissa on paljon viisautta ja toivon, että pystyisin itsekin olemaan juuri tuon kortin mukainen aikuinen nainen.

Kivaa uutta viikkoa kaikille ♥

Kotimaisia kädentaitoja ihastelemassa Kädentaitomessuilla

Viime viikonloppuna järjestettiin Helsingin Wanhassa satamassa Kädentaitomessut. Wanha Satama on tunnelmallinen tapahtumapaikka Helsingin Katajanokalla. Wanhan Sataman makasiinit ovat toimineet 1900-luvun alkupuolella suurten kauppahuoneiden tullimakasiineina, jolloin rakennusten välissä kulki Töölön ratapihalta Katajanokalle ulottuva Satamarata, jota pitkin kuljetettiin muun muassa mausteita ja kahvia. Suuri remontti pelasti makasiinit 1980-luvulla ja nykyisin Wanha Satama toimii erilaisten juhlien, seminaarien ja messujen tapahtumapaikkana. 

Lähdin messuille ystäväni, Katin, kanssa. Katin kanssa olimme syksyllä yhdessä myös Tampereella, jossa järjestettiin silloin Euroopan suurimmat Kädentaitomessut. Syksyn messutunnelmista voit lukea postauksestani Kädentaidot lisäävät hyvinvointia - Suomen Kädentaidot 2018. Tampereella kärsimme hiukan siitä, että ihmisiä oli ihan valtavan paljon ja messuhallin käytävillä liikkuminen oli hankalaa. Olimme Wanhassa Satamassa juuri sopivasti messujen auettua kymmeneltä, jolloin messuvieraita ei ollut paikalla vielä tungokseen asti. Tulimme Helsinkiin junalla ja keskustasta pääsimme helposti nelosratikalla Sokoksen edestä ihan Wanhan Sataman lähelle. 

Tapasimme messuilla melkein heti Katin opiskelukaverin ihanine tuotteineen. Minnan Bellamiinadesignin tuotteet sulattivat sydämeni heti ensi näkemältä. Minna valmistaa sisustustuotteita erilaisista luonnonmateriaaleista. Esillä oli ihania pellavatekstiilejä, pellavahuovasta valmistettuja sisustustuotteita, kuten sydämiä ja pääsiäistipuja ja rouheita kransseja niin sammaleesta kuin ihan rautalangastakin. Yksi ihan loistava idea oli vanhoihin kahvikuppeihin askarrellut pääsiäispupun pesät ♥  Bellamiinan tuotteisiin voi tutustua tarkemmin hänen facebook sivuillaan sekä instagramissa. 

Messuilla riitti paljon kaunista katseltavaa ja hypisteltävää. Kahteen erilliseen halliin sijoittuneet messut olivat juuri sopivan kokoiset kierrellä ja katsella. Messuilta löytyi niin valmiita tuotteita kuin erilaisia tarvikkeita ja materiaaleja omien käsitöiden tekemiseen. Meidän suurimpia mielenkiinnonkohteita olivat langat, kankaat ja askartelutarvikkeet. Itse löysin esimerkiksi avainnauhan tekoon sopivaa lankaa. Ystävälliseltä myyjältä sain myös hyvät ohjeet avainnauhan tekoon. 

Neuloosiin sairastuneina oli ilo tavata messuilla myös ihanista neulekirjoista, Villasukkien vuosi ja Satumaiset Silmukat, tunnettu neulesuunnittelija, Niina Lahtinen. Niina on 35-vuotias kolmen lapsen äiti ja itseoppinut neuloja. Niinan neulemallit ovat todellakin satumaisen kauniita ja niistä löytyy niin pitsiä, palmikkoa kuin pinta- ja kuvioneulettakin. Niinan neulemallit on tarkoitettu yksityiseenkäyttöön ja löydät ne hänen nettisivujensa kautta.

Tapasimme messuilla myös Köyliöltä kotoisin olevan pariskunnan, joka valmistaa koivuvanerista ekologisia ja käytännöllisiä säilytyslaatikoita, Vanerikkoja. Vanerikko-tuoteperheestä löytyy eri käyttötarkoituksiin sopivia laatikoita. Tuoteperheen uusin tuote on Vanerikko-lankavahti, jonka avulla neulominen on entistä mukavampaa, kun lankakerät pysyvät hyvin hallinnassa ja mikä parasta voit säilyttää Vanerikossa niin itse neuletyön kuin lankakerätkin silloin, kun et neulo. Tämä tuote jäi vähän kyllä kaivelemaan, mutta onneksi näitä voi tilata helposti sähköpostiviestillä, jos haluaa hankkia itselleen oman lankavahdin.

Makrameet tuntuvat olevan yksi tämän hetken hittituotteista sisustusrintamalla. Kauniita käsintehtyjä makramee töitä oli saatavilla myös messuilla. Pintansa pitävät myös erilaiset unisiepparit, kepparit ja viirinauhat. Yksi käsityöläinen, jonka halusin ehdottomasti myös tavata messuilla oli lohjalainen karkkikorukauppa, Silvart. Silvart valmistaa polymeerimassasta mm. koruja, avainnauhoja ja avaimenperiä. Olen instagramissa ihastellut noita syötävän suloisia koruja jo pitkään. Itsekin koulussa kokeilimme tuon polymeerimassan työstämistä ja voin sanoa, että se ei ole ihan helppoa. Silvartin korujen pinta oli ihan uskomattoman sileää ja en voi kuin ihailla sitä taitoa, mikä näiden korujen valmistajalta löytyy.

Messut olivat ehdottomasti käymisenarvoiset ja Wanha Satama toimi mielestäni todella hyvin messupaikkana. Luin netistä, että siellä on järjestetty joulun alla myös joulumarkkinat, jotka ovat varmasti olleet todella tunnelmalliset. Kädentaitomessuja järjestetään kuluvan kevään aikana vielä Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Tarkemmat tiedot messuista löydät Mediapro Messujen nettisivuilta. Kiitos Sari ja  Mediapro Messut messulipuista!

Kävikö teistä kukaan Helsingin Kädentaitomessuilla vai oletko kenties menossa Kädentaitomessuille vielä tämän kevään aikana Turkuun, Jyväskylään tai Rovaniemelle?

*pääsyliput saatu pr-lahjana