Kiitokset ja Uuden Vuoden toivotukset ♥

31.12.2015


Kiitos kuluneesta vuodesta 2015 teille kaikille rakkaille ja minulle niin tärkeille lukijoilleni ja Rakkaudentäyteistä ja Onnellista Uutta Vuotta 2016!

Viettäkäähän mukava vuoden vaihde. Minäkin aion räkätaudista huolimatta vähän kilistellä telkun äärellä miehen kanssa jotain pientä hyvää napostellen :))

♥ ♥ ♥

Vuosi 2015: tammi - huhtikuu

 Muutamissa blogeissa on luotu jo katsaus menneeseen vuoteen. Itse en ole aiemmin näitä yhteenvetoja tehnyt, mutta nyt ajattelin palata ajassa taaksepäin ja tehdä teille kolme erillistä postausta tänään päättyvästä vuodesta 2015. Tässä osa yksi: tammi-huhtikuu

TAMMIKUU:




- hakeuduin työterveyteen lääkärin puheille, koska olin huolissani omasta jaksamisestani ja mielialastani

- ensimmäiset kilpirauhaskokeet otettiin

- arjen lomassa vietettiin neljättä hääpäiväämme

- vanha puusohvani löysi vihdoinkin paikkansa kodistamme

HELMIKUU:







- muisteltiin yhtä elämämme ihaninta päivää, hääjuhlaamme ♥

- vietettiin päivä esikoisen luona. Mies auttoi tapetoinnissa ja minä vietin laatuaikaa pikkuisten kanssa ♥

- hyvästelin pelonsekaisin tuntein keskimmäiseni viiden viikon reppureissulle Malesiaan

MAALISKUU:














-sairastettiin koko perheen voimin flunssaa ja vatsatautia :(

- odotettiin jo pääsiäistä

- ensimmäiset blogitreffit blogiystävän kotona

- kaupunkiloma miehen kanssa kahden Helsingissä

-kotimatkalla kävimme (minä ensimmäisen kerran) Vanhassa Porvoossa

- käytiin laavuretkellä pojan ja vanhemman lapsenlapsemme kanssa

- katselin ensimmäisen kerran elämässäni auringonpimennystä

-keskimmäinen kotiutui ehjin nahoin reppureissulta

- vietettiin tytön 16v.-synttäreitä

HUHTIKUU:





- olin ystävän kanssa Zizzin stailaustilaisuudessa

- viikonlopunviettoa lastenlasten kanssa

- kävin syömässä yhdessä blogiystävien kanssa

- sain ensimmäiset Happy Lights-pallovaloni lahjaksi äidiltäni ♥

- vietettiin vappua yhdessä naapuripariskunnan kanssa :)

Tässä siis oli ensimmäinen osa vuosikatsauksestani. Kuvien valitseminen oli vähän vaikeaa, kun tuntui ettei postauksissa olleet kuvat oikein sopineetkaan aiheisiin, jotka valitsin kuukausilistalleni. Noh, toivottavasti jaksoitte kuitenkin lukea tänne asti! Lupaan olla ensi vuonna tarkempi kuvien kanssa ja yrittää ainakin parantaa niiden laatua ja sopivuutta postauksiini :)

Nyt lähden käymään työterveydessä, kun ei tämä tauti nyt meinaa helpottaa. Palaan vielä illalla toivottamaan teille hyvät uudet vuodet. Pus!


Terveiset sairastuvalta...

30.12.2015


Ihan ensin kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille kauniista sanoistanne ja kommenteistanne ♥ Kommentit piristävät aina ja niitä on ihana saada ja lukea. Nyt varsinkin, kun olo on ollut mitä on, niillä on todella suuri merkitys. Tiia kirjoitti maanantaina blogissaan erittäin hyvän päivityksen kommenteista ja erityisesti niistä negatiivisista kommenteista. Päivitys aiheutti mielettömän kommenttitulvan Tiian blogiin. Hyvä niin, koska minusta on hyvä, että asioista keskustellaan suoraan ja kuten omassa kommentissani hänelle kirjoitinkin, toivon, että Tiian päivitys selkeyttää joidenkin lukijoiden ajatuksia. 

Itsekin jäin päivityksen luettuani miettimään aihetta tarkemmin ja poimin Tiian tekstistä muutaman kohdan, jotka haluan nyt mainita. Itse en nimittäin aina pysty syystä tai toisesta olemaan kovinkaan positiivinen ja silloin korostuu selkeästi se tosiseikka, että ymmärrämme asioita monin eri tavoin. Huomaan omassa elämässäni ja perheessäni esimerkiksi miehen kanssa keskustellessa, että puhumme samasta asiasta, mutta aivan eri sanoin. Olenkin sanonut, että minä jos kuka osaan valita sanani aina niin väärin. Leikkisästi olenkin sanonut, että kun tarkoitan koiraa, sanonkin kissa eli Tiian sanoja lainatakseni minunkin omassa sisimmässäni asuu hieman kömpelö ja epävarma Jaska Jokunen. Näissä tilanteissa tulee väistämättä eteen väärinymmärryksiä ja sen johdosta turhaa mielipahaa. 

Itse en ole suoranaisesti joutunut negatiivisten kommenttien kohteeksi ainakaan vielä, välillisesti kuitenkin. Olen nimittäin huomannut erästä tiettyä (nimeltä nyt mainitsematonta) blogia lukiessani, että hänen blogipäiviyksissään viitataan mm. minun blogini päivityksiin hiukan ivalliseen sävyyn. Näissä päivityksissä syyllistyn kiiltokuvamaisuuteen. Tämä on "syyte", josta varsinkin sisustusbloggareita usein syyllistetään. Meille ihmisille on eri asiat tärkeitä, mutta en ymmärrä, miksi blogissa ei saisi esitellä kauniita asioita ja esineitä, jos niistä on itselle iloa. Minun uudet kimaltevat peurajoulukuusenkoristeeni olivat nyt tälle bloggaajalle liikaa. Se, että uudet koristeet tuottivat minulle paljon iloa, muuten niin harmaan arkeni keskellä, ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö myös minulle olisi jouluna ollut tärkeää, että kaikki rakkaat olivat yhdessä. Vaikka joulukuusessani roikkuikin (ja roikkuu vieläkin) tänä vuonna uudet kimaltelevat peurakoristeet, ei meidänkään tarvinut pönöttää eikä stressata joulua. 

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun tätä blogia lukiessani törmäsin tällaiseen tilanteeseen. Olen hiukan surullinen tästä sen vuoksi, että luulin oikeasti blogin kirjoittajan olevan yksi monista nettiystävistäni. Erehdyin. En tarkoita, että ystävien tarvitsisi olla aina kaikista asioista samaa mieltä tai tykätä samoista asioista, mutta se, että ivataan toisten blogipäivityksiä julkisesti loukkaa minua. Eikä loukkaa vain siksi, että se koskettaa myös minun päivityksiäni, vaan siksi, että se ei ole minusta netikeitin mukaista. Minusta jokaisella on oikeus kirjoittaa omassa blogissaan juuri niistä itselleen tärkeistä aiheista, jotka kiinnostavat ja tuovat iloa blogin ylläpitäjälle, oli se sitten vaikka niitä hienosti aseteltuja muotikuppeja tai servettirenkaita.

Vaikka pidänkin paljon sisustamisesta ja kauniista esineistä, en pidä itseäni sisustusbloggarina. Minulla on paljon erilaisia asioita, jotka kiinnostavat minua ja joista teen päivityksiä blogiini. Toisinaan tykkään kirjoittaa blogissani myös niistä oikeasti hyvinkin henkilökohtaisista aiheista, koska kirjoittaminen on minusta äärimmäisen terapeuttista. Siksi luokittelenkin blogini lifestyleblogiksi. Enkä todellakaan halua käyttää blogistani lifestyleblogi nimitystä sen vuoksi, että se on hieno nimi, vaan siksi että lifestyle sanan alle voi surutta kätkeä monia eri aihealueita ja se vain sopii minulle parhaiten.

Noh, tästä päivityksestä tuli nyt aivan erilainen kuin olin suunnitellut, mutta minkäs teet, kun se sanainen arkku aukeaa, niin silloin on vain annettava mennä! Hih... mähän siis tulin tänne vain kertomaan, että mulla on ihan hirveä räkätauti ja taitaa loppuvuosi mennä saikulla...juu, että silleen! Aikani kuluksi loin minäkin itselleni Tenavaattorilla oman hanhmoni, kun oli niin hauskoja nuo Tiian Tenava kuvat hänen blogissaan. Tuo uusi Tenavat elokuva voisi olla sellainen, minkä minäkin voisin mennä leffaan katsomaan. Kukahan lähtisi mun mukaan? ....kunhan ensin paranen...

28.12.2015


Niin ne joulunpyhät taas menivät ja arki alkaa. Meillä joulu meni ihan hyvin...kotoillen, sukulaisia tapaillen ja rentoillen. Minun kohdallani varsinkin rentoillen, koska olin joulunakin hyvin väsynyt. Joka päivä tuli nukuttua myös päikkärit, kun uni vain vei minusta voiton.

Mua alkaa kyllä jo pikku hiljaa niin tympiä tämä jatkuva väsymys. Kun sain viime heinäkuussa diagnoosin, että sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa, olin äärimmäisen helpottunut ja iloinen. Kuvittelin, että oloni korjaantuu heti tai ainakin todella pian, kun kerta sain lääkkeetkin. Niin ei ole kuitenkaan käynyt, vieläkään. En osannut kuvitellakaan kuinka pitkä prosessi minulla olisi edessä ennekuin vointini paranisi.

Kun muutosta parempaan ei ole tapahtunut, olen ollut todella maissa. Mikään ei kiinnosta, en oikein jaksa innostua mistää ja vaikka aamulla suunnitelisin tekeväni jotain töiden jälkeen, niin palatessani kotiin olen niin väsynyt, että en vain pysty tekemään mitään. Ajatus ei oikein meinaa kulkea, muisti pätkii (teen paljon muistiinpanoja), silmät painuvat väkisin kiinni ja lopulta uni vie jälleen kerran voiton. Otan iltapäikkärit olohuoneen sohvalla, että jaksan hilata itseni yläkertaan yöunille.

 Huomaan joutuvani selittelemään lähipiirilleni sitä, mistä aikaansaamattomuuteni ja väsymykseni johtuu. Itsekään en osaa mieltää tätä kaikkea vielä sairautena, vaan ajattelen tätä laiskuutena. Tämä väsymys kun ei kuitenkaan nukkumalla vähene. Se vain jatkuu, vaikka nukkuisin kellon ympäri joka yö. Väsymykseni ei välttämättä näy päällepäin. Ainut asia, miten tämä näkyy päällepäin on se, etten vain jaksa olla kokoajan positiivinen. Väsymys tekee ärtyiseksi, kun mikään ei onnistu.

Ette voi úskoa, kuinka paljon mä haluaisin tehdä kaikkea, mutta kun mä en töiden jälkeen pysty mihinkään muuhun kuin nukkumiseen. Välillä kuvittelen, millaista elämä olisi ilman jatkuvaa väsymystä. Voin vain kuvitella sen olevan ihan mielettömän ihanaa. Tuntuu, että elämäni lipuu ohi, kun pystyn keskittymään vain olemaan elossa. Eniten minua ärsyttää se, että en jaksa harrastaa enää liikuntaa ja se näkyy. Tällä hetkellä painoni on korkeammalla kuin koskaan. Kolme vuotta sitten pudottamani 20 kiloa ovat tulleet kaikki takaisin korkojen kera ja se ärsyttää. Tunnen kuinka ihmiset katsovat minua ja kuvittelen ainakin heidän ajattelevan, kuinka olen laiskuuttani antanut itseni taas lihoa entisiin mittoihini. Olen ylipainoinen, reilusti ja tiedän sen, mutta tällä hetkellä en vain pysty käymään kuntosalilla enkä harrastamaan säännöllistä liikuntaa.

Tänä aamuna nostin itse tyroksiini annostani, koska seuraava kilpirauhaskontrolli on vasta maaliskuussa. Näin ei varmasti saisi tehdä, mutta en vain voi odottaa maaliskuulle. Aion itse hakea itselleni sopivan annostuksen. Tästä tänään ottamastani määrästä puhuttiin jo heinäkuussa lääkärin kanssa, joten tiedän, ettei se minua tapa. Annostuksen lisääminen on minulle pienen pieni toivon kipinä. Uusi alku, joka toisi minulle paremman olon ja muuttaisi elämän laatuni paremmaksi tai ainakin toivon niin!




Perinteitä ja kaunis joulukoti ♥

26.12.2015

Meillä on ollut aina perinteenä kokoontua sukuni kanssa joulupäivänä yhteiselle joululounaalle. Useinmiten olemme kokoontuneet nykyisin veljeni isännöimään lapsuudenkotiini niinkuin tänäkin vuonna. Aikanaan isäni aloitti tämän perinteen, josta on muodostunut vuosien kuluessa meille kaikille tärkeä jouluperinne, josta ei luovuta. Syömme yhdessä perinteisen joululounaan laatikkoineen ja kinkkuineen sekä muine lisukkeineen. Jälkkäriksi juomme yleensä kakkukahvit. Tälläkin jouluaterialla tärkeässä roolissa on kiireettömyys ja läheisten kanssa yhdessäoleminen. Nykyaikana toisten luona vierailu on vähentynyt merkittävästi ja siksi ainakin itse pidän tästä joulupäivän perinteestä erittäin paljon. Kuviksi tähän postaukseen valitsin veljeni luvalla kuvia veljeni avovaimon kauniisti sisustamasta lapsuudenkodistani ♥ 









Näiden kauniiden kuvien myötä haluan toivottaa Teille kaikille oikein tunnelmallista Tapaninpäivän iltaa ♥

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki...

25.12.2015

Hyvää Jouluaamua kaikille :))
Jouluaatto on ohi, mutta joulu jatkuu vielä. Meillä aatto sujui rauhallisesti, ilman kiirettä ja hyvinkin rennosti. Minä tosiaan kuuntelin joululauluja, katselin telkkaria ja vain olin ilman kiirettä. Kiireettömyys on yksi asia, josta nautin joulussa todella paljon. Silloin tuntuu, että pystyy rentoutumaan ja lepäämään kaikista parhaiten, kun ei ole aikatauluja eikä kiire mihinkään.


 Puolilta päivin kuuntelimme Joulurauhan julistuksen Turusta. Muistan kuinka lapsuudessa sitä aina kotonakin kuunneltiin Isän kanssa ♥ Päivällä syötiin joulupuuroa. Riisipuuro on suurta herkkuani ja mä pärjäisin kyllä jouluni pelkällä puurollakin, hih... Puuron jälkeen nukahdin sohvalle uuden tähtitorkkupeittoni alle ja heräsin vasta, kun mies alkoi jo suunnitella jouluruokien laittoa. Mies oli paistanut aatonaattona kinkun, kun minä olin vielä töissä ja aattona teki sitten lisäksi karjalanpaistia, tytön suurinta herkkua. Joululaatikoita meillä ei ollut kuin pieni rasia maksalaatikkoa ja sekin tytön suurta herkkua (omituinen lapsi ♥). Mä olen yleensä aina tehnyt jouluksi tuuvinkia eli imellytettyä perunalaatikkoa ja vienyt sitä veljenikin luo joulupäivänä, mutta tänä vuonna sekin jäi tekemättä. Laatikkoperunat ovat edelleen jääkaapissa, huoh... Mä keskityin tänä vuonna jouluaterialla kaloihin. Ostamamme kirjolohen mäti oli mielettömän hyvää punasipulin ja smetanan kanssa. 



 Syötiin siinä kuuden maissa, juotiin ruoan kanssa vähän punaviiniä, rupateltiin ja oltiin yhdessä. (Tänä vuonna siis pienellä porukalla, kun miehen lapset olivat tämän joulun äitinsä luona) Minä en siis saanut syötyäni itseäni ähkyyn joulupöydässä, mutta hyvä niin. Jaksoinpa sitten syödä enemmän suklaata, ha haa.... 



Jouluruokailun jälkeen tytön poikakaveri liittyi seuraamme ja oli lahjojen vuoro. Ilmeisesti oltiin oltu kilttejä, (niin ihmeelliseltä kuin se tuntuukin), kun kuusen alle kertyi paketti poikineen. Saimme kaikki hyviä ja mieluisia lahjoja ♥ Omat ihanuuteni haluan esitellä teille ihan omassa lahjapostauksessaan ♥ Tänään mennään sitten käymään haudoilla ja sieltä ajellaan veljeni luo tapaamaan mun sukulaisia. Se on sellainen yks mukava jouluperinne, mutta siitäkin lisää sitten myöhemmin...

Tänään... ♥

24.12.2015

... se päivä sitten on. Jouluaatto. Tämä joulu on minulle erilainen. Heräsin joulun odotukseen jo varhain, mutta ajattelin, että en tee vielä mitään, onhan tässä aikaa. Päivät, viikot ja jopa kuukaudet kuluivat. Joulu läheni. Työt töissä lisääntyivät ja sen myötä voimat hiipuivat. Enää en jaksanutkaan töiden jälkeen valmistella kotona joulua. Tänä vuonna minulle on tärkeintä siisti ja jouluun koristeltu koti. Koristelun hoidin itse, mies pesi saunan ja tytär imuroi. Kaunis kiitos teille rakkaat ♥ Tämän joulun makeat leipomukset on vielä tekemättä. Kova paikka minulle, joka olen aina leiponut paljon. Mutta kun ei ole voimia, ei voi tehdä. Tänä vuonna syödään kaupan ässä pipareita ja vaikka sitten vähän enemmän sitä suklaata, hih... Tytär onneksi teki eilen joulutorttuja iltakahville, kun keskimmäiseni kävi lahjojen hakureissulla. Kiitos Ihana ♥ Olet taitava. Kaikesta huolimatta aion nauttia joulusta ja sen tunnelmasta. Kuunnella joululauluja ja viettää aikaa minulle rakkaiden ihmisten kanssa ♥ Tehkää tekin samoin! Hyvää Joulua ♥






Ps. Kuvissa olevat koristeet ovat tämän joulun hankintoja RM:ltä, Lyhtytaloilta, Amanda B:ltä ja Finnmarilta ♥ ♥

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan