Huhtikuu on alkanut aurinkoisena ja ilmeisesti myös jatkuu sellaisena. Iltalehtien otsikot lupaavat aurinkoista ja normaalia lämpimämpää huhtikuuta ainakin tänne eteläisempään suomeen. Öisin ollaan vielä pikkupakkasilla, mutta päivisin lämpötila kohoaa kymmenen asteen tienoille. Loppuviikolla idän korkeapaine yhdistyy pohjoisen korkeapaineen kanssa ja luvassa on sateeton, poutainen jakso. Tämä sopii hyvin ainakin minulle.

Aurinkoiset kevätsäät ovat saaneet minut kaivamaan lenkkarit naftaliinista ja lähtemään lenkille. Lenkkeillessä auringon säteet lämmittävät kasvoja, kauniit maisevat hivelevät silmää ja hyvä olo valtaa mielen. Valolla ja auringolla on suuri vaikutus meihin ihmisiin. Auringon salainen ase on UVB-säteily, joka saa iholla aikaan D-vitamiinin tuotannon. Lisääntynyt valon määrä yhdistettynä liikuntaan kohottaa mielialaa ja auttaa jaksamaan. 

Viimeisen viiden vuoden aikana oma peruskuntoni ja terveyteni on romahtanut ihan täysin enkä ole koskaan ollut näin huonossa kunnossa. En tiedä tarkalleen, mistä se johtuu enkä oikeastaan näin jälkikäteen halua sitä suuremmin edes spekuloida, koska se on aivan turhaa. Tämän viiden vuoden aikana minulle on diagnosioitu kaksi pitkäaikaissairautta, jotka tulevat kulkemaan mukanani koko loppuelämäni. Ensin sain diagnoosin kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja reilu puoli vuotta sitten minulla todettiin olevan myös endometrioosi.

Kilpirauhanen on kaulan alaosassa sijaitseva tyroksiinihormonia tuottava rauhanen. Kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy, kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormonia, tyroksiinia. Yleisin vajaatoiminnan syy on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jossa elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita kohtaan. Tällöin sairaus kehittyy hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Minun kohdallani on tapahtunut juurikin tämä. 

Kilpirauhashormonin puute hidastaa aineenvaihduntaa, mistä seuraa väsymystä, paleluherkkyyttä, painonnousua, ummetusta, sydämen sykkeen hidastumista ja ihon kuivumista. Usein esiintyy turvotusta silmissä, kasvoissa ja säärissä. Oireet alkavat hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana. Vaikeaan kilpirauhasen vajaatoimintaan voi liittyä mielentilan muutoksia ja muistihäiriöitä. Itse tunnistan näistä oireista melkeinpä kaikki.

Endometrioosi on yksi yleisimmistä naistentaudeista. Endometrioosia sairastaa jopa 10-15 % hedelmällisessä iässä olevista naisista, eli Suomessa jopa 200 000 naista. Endometrioosi on kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti, jossa kohdun limakalvon (endometrium) kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella esimerkiksi munasarjoihin, munanjohtimiin sekä kohdun, suolen ja virtsarakon pinnoille.

Endometrioosi aiheuttaa kroonista kipua, heikentää sitä sairastavan elämänlaatua ja aiheuttaa lapsettomuutta. Endometrioosi on uusiutuva, krooninen sairaus. Lopullista parantavaa hoitoa ei sairauteen ole vielä löytynyt, mutta oireita voidaan hoitaa muun muassa tulehduskipulääkkeillä, hormonilääkkeillä tai leikkauksella. Lapsettomuus ei ole enää kohdallani ongelma, mutta krooninen väsymys ja sen aiheuttama elämänlaadun heikkeneminen ovat kuitenkin asioita, jotka tunnistan endometrioosin oireiksi omalla kohdallani kipujen lisäksi. Minulla hoitomuotona on hormonilääkitys, joka vaikuttaa ainakin näin alkuun ihan hyvältä vaihtoehdolta ja on poistanut jo hankalaksi muodostuneet, todella runsaat kuukautisvuodot.

Edellisessä postauksessani mainitsin ohimennen miettineeni ajan kulumista ja sitä kautta omaa ikääntymistäni hiukan pelon sekaisin tuntein. Samassa yhteydessä olen miettinyt myös omaa terveyttäni ja jaksamistani niin töissä kuin vapaa-ajallakin sekä sitä, kuinka suuri merkitys omilla valinnoilla on elämässä. Minulla on vielä paljon työvuosia jäljellä ja huonokuntoisena en jaksa tehdä nykyistä työtäni. Niinpä aion juurikin noilla omilla valinnoillani pyrkiä parantamaan omaa elämänlaatuani ja peruskuntoani noista pitkäaikaissairauksista huolimatta. 

Reipasta torstaita kaikille!

Ps. Menen tänään ensimmäistä kertaa mammografiaan. Toivottavasti tältä reissulta tulee puhtaat paperit ja säästyn uusilta diagnooseilta. 

Talven parhaimmat kengät

Olen aina ollut huono hankkimaan itselleni mitään vaatteita tai kenkiä muutoin kuin pakon edessä. Omat tarpeet ovat aina jääneet taka-alalle  ja perheet muut hankinnat ja tietenkin myös laskut ovat menneet omien tarpeideni edelle. Omistan aina vain yhdet farkut, yhdet kengät jne. Niitä sitten pidän niinkauan, kunnes ne suurinpiirtein hajoavat päälleni. Niin kävi nytkin talvikenkien kanssa. Olen jopa hiukan kateellisena lukenut kavereiden shoppailupäivityksiä ja salaa mielessäni toivonut, että olisipa minullakin tai löytäisimpä minäkin kaupoista noin kivoja vaatteita ja kenkiä.

Olen vuosia ihastellut ihanan lämpöisen näköisiä Uggeja, mutten ole niitä koskaan kuitenkaan itselleni hankkinut. Aidot Uggit ovat minulle aivan liian kalliita, mutta onneksi markkinoille on viime vuosien aikana tuollut myös hyviä ja kivoja ns. halppisversioita. Loppuvuodesta talvikenkäni sanoivat siis sopimuksen kanssani irti ja kun eräänä kouluaamuna päädyin koululle sukat märkinä, päätin vihdoin ostaa itselleni uudet kengät. Talvikengät ovat aika kalliita tai ainakin minulla oli sellainen mielikuva. Niinpä päätin hankkia itselleni lämpöiset "halppisuggit", koska ne olisivat hyvät myös ulkoillessa esimerkiksi tulevassa harjoittelussani.

Niinpä lähdin sitten joulun jälkeen vähän shoppailemaan aikomuksenani ostaa itselleni ne uudet talvikengät. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Kauppojen kenkähyllyt ammottivat tyhjyyttään eikä hakemiani kenkiä löytynyt enää mistään. Ilmeisesti kukaan ei enää tähän aikaan talvea osta uusia talvikenkiä tai sitten pitää osata jo syksyllä ennakoida asia ja ostaa tarvitsemansa talvikamppeet silloin tietämättä tuleeko kunnon talvea sinä vuonna vai ei. Minä olin kuitenkin päättänyt, että juuri tuollaiset kengät haluan enkä sitten edes sovittanut muunlaisia kenkiä. Niinpä palasin kotiin tyhjin käsin. Olin melkein luovuttanut tämän kenkäasian suhteen, kunnes päädyin lukemaan Pinkit korkokengät blogin Maijun postausta Rohkeutta on olla erilainen. Huutoni oli kuultu. Tästä postauksesta löytyi apu ongelmaani. Maijun postaus oli tehty yhteistyössä Fashion at Home-myymälän kanssa. Postauksessa Maijulla on jalassaan ihan supersöpöt talvikengät. Klikkailin pikinmiten itseni Fashion at Homen verkkokauppaan ja da daaa...siellä ne olivat, minun tulevat talvikenkäni. 

Minulla ei kai ole koskaan ollut tämän värisiä kenkiä, ei ainakaan aikuisena, mutta nyt on. Roosat rusetti kengät sulattivat sydämeni heti ensinäkemältä. Nämä olivat juuri sellaiset kuin mistä olin haaveillutkin. Juuri sopivan mittainen varsi, ei liian pitkä eikä liian lyhytkään ja lämmin karvavuori. Sivuilla olevat kauniit rusetit ovat sitten jo ihan extraa. Hintaa kengillä oli 39e eikä se siinä kohdassa, kun näin kengät, tuntunut yhtään pahalta. Niinpä klikkasin kengät ostoskoriin ja laitoin tilauksen menemään. Ilokseni vielä huomasin, että tilaukseen ei tullut lainkaan toimituskuluja. Positiiviset ylläykset jatkuivat vielä kenkien tultua, sillä Fashion at Homen toimitus oli todella nopea. Tilasin kengät perjantaina illan edellä ja jo seuraavana tiistaina kengät olivat minulla. Loistavaa palvelua. Ainut miinus, jos sitä nyt edes siksi voi kutsua, on se, että kengät on hiukan hankalat laittaa jalkaan ilman kenkälusikkaan. Niinkuin Maijukin omassa postauksessaan kertoi, kenkälusikalla kengät sujahtavat kuitenkin helposti jalkaan.

Kengät Fashion at Home / Farkut Zizzi / Huppari Zalondo / Tumput Cubus / 

Tässä kuussa olen tehnyt harvinaisen paljon vaatehankintoja itselleni. Kenkien lisäksi olen ostanut itselleni uudet farkut, hupparin, collegemekon, t-paitoja ja alkkareita. Farkut olivat myös pakko-osto, kuten taisin viime viikolla jo kertoakin. Nuorena collegepaidat ja -hupparit olivat ihan lempparivaatteitani ja niitä oli monenlaisia. Jossain vaiheessa niiden käyttö loppui ja viime aikoina olen kuvitellut, ettei sellaisia enää edes tälläiselle pluskokoiselle löydy tai jos löytyy, niistä pitää pulittaa huokea summa rahaa. Olin kuitenkin väärässä, koska löysin kuin löysinkin itselleni kivan perushupparin Zalondon valikoimasta. Olen niin iloinen, kun voin jälleen pukeutua haluamallani rennolla tyylillä vaatteisiin, joissa viihdyn ja missä on mukava olla. Collegemekon löysin puolestaan Zizzin ale-rekistä, kuten ostamani uudet t-paidatkin. 

Oletteko te käyneet alennusmyynneissä? Oletteko tehneet löytöjä? Käyttekö ylipäätään usein vaateostoksilla vai teettekö mieluummin ostoksia verkkokaupoissa?

Uudet, ihanat korvikset Coruu Designelta ♥ + arvonta

Coruu on suomalaisten naisten perustama yritys

joka sai alkunsa rohkeudesta ja vimmasta kulkea omaa tietä. Coruu korut syntyvät luonnon aiheista ja graafisista muodoista, korusuunnittelijoiden muotoilemana. Jokaisella korulla on oma ainutlaatuinen tarinansa. Materiaali on kevyt, puhdas, se kestää arjen iskut pehmeydellä, ei kovuudella. Se muuttuu, mutta palaa aina takaisin omaan muotoonsa, kuten saariston luonto ja sen neljä vuodenaikaa. Coruu designkorut ovat naisille, jotka eivät kysele lupaa toteuttaa itseään. Jokainen koru valmistetaan ja pakataan Suomessa käsityönä. Coruu korut valmistuvat monen naisen yhteistyönä ja lopullinen tuote kulkee useiden käsien kautta, tarjoten työtä monille eri ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville naisille. Coruu Designen naiset kannustavat meitä naisia olemaan omia itsejämme - korut eivät kuulu vain juhlaan, vaan myös arkeen, jokaiseen päivään!

Olen monissa blogeissa ja muuallakin somessa ihastellut Coruu koruja, mutta en kuitenkaan koskaan niitä ole jostain syystä hankkinut itselleni. Katjan blogissa Optimismia ja energiaa oli joulun aikaan arvonta, jossa oli mahdollisuus voittaa Coruu lahjakortti. Aivan arvonnan viime metreillä osallistuin arvontaan ja onnekseni arpaonni suosi minua ja voitin tuon lahjakortin ♥ Niinpä pääsin sitten valitsemaan Coruun valikoimasta itselleni ensimmäiset silikonikorut. Kaikki Coruun korut on siis valmistettu kevyestä silikonista. Näyttävät ja isotkin korvikset painavat vain pari grammaa. Silikonimateriaali on allergiavapaa, korvakorujen koukut ovat hopeoidut ja 100% nikkelivapaat. 

Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin näihin monissa Katjankin ihanissa asukuvissa näkyneisiin Double Feather korvakoruihin. Väriksi valitsin mustan ja roosan yhdistelmän. Mietin myös mustan ja harmaan sekä mustan ja valkoisen yhdistelmiä, mutta onneksi olin rohkea ja valitsin nämä. Olen nyt pitänyt päivän näitä korviksia ja olen aivan myyty näille. Ensinnäkin korvikset ovat ihanan kevyt ja huomaamattomat. Mietin tilausta tehdessäni olisivatko korvikset liian isot minulle, mutta e-hei. Korvikset ovat ihan täydelliset ja juuri tuon keveytensä vuoksi täysin huomaamattomat. Ja tarkoitan tässä kohden huomaamattomalla sitä, että niiden olemassaolon vain unohtaa. Niin kevyet ne ovat ♥ Toiseksi korvikset ovat todella kauniit ja näyttävät. 

Laitetaan hyvä kiertämään

Sain tilaamieni korvakorujen mukana viiden euron lahjakortin Ystävälleni, joka tekee tilauken Coruu verkkokaupasta. Alennus on käytettävissä yli 20e tilauksiin, mutta ei koske Muumi-koruja. Päätin  nyt arpoa tuon lahjakortin blogini seuraajien kesken. Jos olet siis kiinnostunut Coruu koruista ja hankkimassa niitä itsellesi, kerro siitä minulle kommentilla. Arvon lahjakortin halukkaiden kesken heti uudenvuoden jälkeen 3.1.2018 klo.18. Siihen asti voi siis jättää kommenttia ja osallistua arvontaan. Voittajalle ilmoitan alennuskoodin sähköisesti ja tilaamasi korut toimitetaan sinulle ilman toimituskuluja kirjepostilla haluamaasi osoitteeseen. En voi kuin kehuaa tuota Coruun nopeaa toimitusta. Sain nimittäin omat korvakoruni jo tilausta seuraaavana päivänä. Itseäni jäi vielä vähän himottamaan nuo Muumi-korvakorut. Nyt kun tiedän kuinka mukavia nämä silikonikorvakorut ovat pitää, taidan tehdä vielä uuden tilauksen ja tilata sellaiset itselleni.

Onko Coruu korut sinulle tuttuja? Onko sinulla kokemusta näistä koruista?

Tähän on tultu

Ruuhkavuodet ovat osaltani taaksejäänyttä elämää ja arjesta löytyy nyt entistä enemmän aikaa ihan itselle. Viidenkympin rajapyykki lähenee ja on kai pakko myöntää itselle, että eletään vuosia, joita myös keski-iäksi kutsutaan. En olekaan enää mikään teinityttö, vaikka mieleltäni sellainen olenkin kai hamaan loppuun asti. Kun lapset olivat pieniä, elämä oli hyvinkin hektistä ja äiti-ihmisenä kaikkien muiden tarpeet menivät oman edun edelle. Kuulostaako tutulta? Uskon, että monella muullakin on tai on ollut näin. Nyt olisi viimeinkin aikaa huomioida myös itseään. Tehdä asioita, joista pitää ja ennen kaikkea pitää itsestään hyvää huolta.

Miten sitten hyödyntää tuo kaikki oma aika, mitä minullakin nykyisin on entistä enemmän? Minun täytyy tunnustaa, että itse en ole osannut hyödyntää sitä kovinkaan hyvin. Iltaisin töiden jälkeen notkun koneella sen sijaan, kun voisin vaikka lähteä ulos pienelle kävelylenkille. En siis saa oikein mitään hyödyllistä aikaiseksi, kun nojatuoli vetää minua puoleensa ilta toisensa jälkeen. Kukaan ei ainakaan estä minua liikkumasta tai pitämästä itsestäni parempaa huolta. Päinvastoin. Kaikki on siis kiinni täysin minusta itsestäni.

Minäkö keski-ikäinen?-blogin Tiian postaus ja video hänen lempparimeikeistään sai minut pysähtymään ja ajattelemaan omaa ulkonäköäni. Olen aina meikannut (jos ripsivärin laittoa voi kutsua meikkaamiseksi) enkä juurikaan koskaan poistu kotoa ilman meikkiä. Nyt vaan on tultu siihen tilanteeseen, että on aika päivittää oma meikkipussi ja ottaa huomioon iän mukanaan tuomat merkit ihossa ja kasvoissa. Nuorena riitti kun vetäisi vähän meikkivoidetta poskeen ja ripsiväriä silmiin, mutta vuosien karttuessa tilanne on muuttunut eikä tämä enää riitäkään. Näissä meikki ja meikkaushommissa aika on ajanut minusta täysin ohi. Arki ja juhlameikkini eivät poikkea toisistaan millään lailla. Samalla kaavalla mennään päivästä ja tilaisuudesta toiseen.

No niin, siinä ne nyt sitten ovat! Minun meikkini. Nämä ovat siis ne kosmetiikkatuotteeni, joita käytän päivittäin. Näillä loihdin "meikin" niin arkeen kuin juhlaankin. Hirmusti ei ole tuota valinnan varaa, mutta näillä on tosiaan menty. Ensin BB-voidetta mustille silmänalusille ja kasvojen punakoihin kohtiin ja sitten varsinainen meikkivoide koko kasvojen alueelle. Huiskulla sitten puuteria nassuun, niin ei kiillä. Sitten eyelinerillä piirrän yläripsien rajaan mustan viivan (olen tehnyt näin nyt viikon verran). Seuraavaksi vähän vaaleaa luomiväriä koko luomelle. Tummempaa luomiväriä laitan siveltimellä kulmakarvoihin, niin näyttävät vähän tummemmilta. Lopuksi vielä ripsiväriä ja meikki on valmis. Ai niin, huulipuna vielä! Mieluummin käytän kuitenkin huulikiiltoa, jos jotain muistan ylipäätään laittaa. 

Kuten kuvasta näkyy ihan ei toimi mun BB-voiteet mustiin silmänalusiin. Olenkin nyt siis päättänyt hiukan päivittää meikkipussini sisältöä ja hankkia itselleni uusia tuotteita, joilla tälläinen jo keski-iän saavuttanutkin nainen saisi tehtyä ihan kivan meikin. Haluan olla niin työsäni kuin vapaa-ajallakin huolitellun ja siistin näköinen. Ei meikkaamisen tarvitse olla minkään hurjan "sotamaalauksen" tekemistä. Ei tosiaankaan! Kiva meikki kasvoilla on varmasti mukavampi ollakin vai mitä mieltä olette? Hyviä meikkivinkkejä ja -suosituksia otetaan vastaan ja olen niistä enemmän kuin kiitollinen ♥