En ole oikein koskaan pitänyt itseäni minkäänlaisena käsityöihmisenä. Miksi olisin, koska en koskaan tehnyt mitään käsitöitä?! En ommellut, kutonut enkä neulonut. Monilla on varmasti omat muistonsa koulun käsityötunneilta, niin minullakin. Tein kyllä kaikki vaaditut käsityöt sitkeästi loppuun asti oli niiden lopputulos sitten millainen tahansa, mutta kaikki tuli tehtyä. Sukat tuli neulottua ja paitapusero ommeltua, mutta jotenkin näistä tunneista jäi tunne, että käsityöt eivät ole minua varten.
Sain aika nuorena ensimmäiset lapseni ja heidän ollessaan pieniä tein paluun käsitöiden ihmeelliseen maailmaan. Muistan ommelleeni lapsille helppoja collagevaatteita, jotka naurattavat nyt jo aikuisia lapsiani vielä tänäkin päivänä. Muistan myös neuloneeni heille parit villasukat ja tumputkin. Sitten homma jäi jälleen unholaan vuosikymmeniksi.
Tänä syksynä tapahtui kuitenkin jotain, joka muutti kaiken. Pitkään olin ihastellut mm. instassa kauniita villasukkia ja villasukathan vaan kuuluvat talveen ja monilla myös kesäänkin. Kotona kuljen aina villasukissa, koska ne vaan ovat niin ihania. Ihastelin myös monien ystävieni sukankutimia ja salaa mietin mielessäni, että osaisinkohan minäkin?! Niinpä kaivoin kaapista lankakerän ja puikot, jotka olivat jääneet yli omien lasten käsityötunneilta sekä googlasin netistä villasukkien ohjeen. Kälyni ollessa meillä yökylässä tartuin puikkihin ja aloitin ensimmäisten villasukkien neulomisen 25 vuoden tauon jälkeen. Kiitos Kaisa saamistani hyvistä neuvoista ja tsempeistä!
Sen jälkeen se onkin sitten ollut menoa. Novitan 7 veljeksen langat ovat ihan mielettömän ihania, kun niistä tulee sukkiin kuviotkin ihan itsestään. Voi sitä ilon ja onnen päivää, kun sain ensimmäiset villasukat valmiiksi ja saatoin todeta, että minä osaan sittenkin. Eihän siinä sitten auttanut muu kuin kipittää kauppaan ostamaan lisää lankaa. Nyt istun päivittäin sukankudin käsissä enkä meinaa malttaa lopettaa neulomista ollenkaan. Nyt työn alla on jo kolmannet aikuisten villasukat, joten olenkin miettinyt, että onko tämä nyt sitä neuloosia?!
Kuullostaako tutulta? Teetkö sinä käsitöitä ja onko neuloosi iskenyt myös sinuun?
Neulominen on aivan mahtava harrastus! Aina on jotain uutta opittavaa ja käden jäljen näkee heti. Hyvä Krisse!
VastaaPoistaKiitos, Nea ♥ Kunhan päästään joulun yli ja kiire helpottaa, aion keskittyä vähän vaativampiin ohjeisiin. Aina on todellakin opittavaa.
PoistaIhania villasukkia! ❤ Itselläni ei pysy puikot eikä virkkuukoukut hyppysissä, joten ihailen aina muiden neulomia juttuja! :)
VastaaPoistaKivaa viikonvaihdetta! ❤
Kiitos, Marika ♥ Olen kyllä niin iloinen tästä uudesta harrastuksestani ja kuin pikku lapsi onnellinen siitä, että minä osaan.
PoistaKivaa viikonloppua Sinullekin ♥
Mä taidan vielää odottaa omaa neuloosiani, sillä niin paljon kuin ihastelenkin muiden tekeleitä, ei mun puikoilta synny kuin joko kaulaliina tai tuubi :)Halu olis kyll oppia. Mukavaa viikonlopppua ♥
VastaaPoistaKiitos, Maiccu ♥ Jos sinulla intoa ja tahtoa kerran riittää, niin kunhan joulusta päästään niin kokeile sinäkin neulomista. Hiljaa hyvä tulee.
PoistaHienoa että se on tarttunut sinuun :) Neulominen ja virkkaaminen on ihan parasta stressin purkua (jos sitä nyt on). Neuloa voi isoja tai pieniä juttuja, helppoja tai vaikeita ja aina se on yhtä ihanaa <3 Onnittelut uudesta harrastuksesta.
VastaaPoistaKiitos, Onneli ♥ Kyllä neulomisella joku kumma voima ja taika on, kun opettajatkin sen hyväksyvät koulussa ja itse kotona purkaan tenttistressiä neulomalla hetken.
PoistaEn pidä itseäni käsityöihmisenä, mutta nyt jo kolmas kudon kesken tänä syksynä ! <3
VastaaPoistaNäin se on. Kaikkea oppii, kun vaan tahtoa ja yritystä löytyy.
PoistaVillasukat on ihania, itse en sellaisia osaa neuloa:) Neuloosi muuten kyllä kuulostaa tutulta:) Mukavaa perjantai-iltaa ja leppoisaa viikonloppua♥
VastaaPoistaKiitos, Päde ♥ Minäkin ajattelin, etten osaa tehdä kantapäätä, mutta hyvällä ohjeella sekin onnistuu. Sinä, kun olet muutenkin kätevä käsistäsi, niin uskoisin kyllä, että osaisit neuloakin. Tosin eihän kaikkien tarvitse tehdä aina kaikkea. Kivaa viikonloppua!
PoistaJa niin hyvältä nuo näyttävätkin! Olen itse aikoinaan = teininä, kutonut hirvittävät määrät kaikenlaista: kalastajavilliksiä, mekon, villatakkeja, tumppuja... Saimme kutoa lukiossa sekä uskonto- että äikkätunneilla, ja voi tajuton, minkä määrän me kudoimme niinä kolmena vuotena. Lapsillekin kudoin heidän ollessaan pieniä mutta sitten se on jäänyt. Nyt olen kiinnittänyt ihan samaan huomiota Instassa ja kiinnostus villasukkiin on alkanut orastamaan. Saisinkohan minäkin neuloosin? :)
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Kiitos, Maarit ♥ Kyllä sinun varmasti pitäisi viritellä neulomisharrastustasi uudelleen, kun taito on varmasti vielä tallessa. Neulominen on vähän kuin polkupyörällä ajaminen. Kerran kun sen oppii niin sen osaa aina.
PoistaMukavaa sunnuntaita sinulle!
Ihania sukkia olet tehnyt! <3
VastaaPoistaNeuloosi valtaa täällä aina varsinkin syksyisin ja se on menoa sitten!
Mukavia neulomishetkiä sinulle Krisse! <3
Kiitos,Sari ❤️ Neulomisesta on kyllä tullut ihana tapa rentoutua ja purkaa stressiä opiskelub ohella.
PoistaIhania sukkia, niitä tarvii aina, itse käytän kesäiltaisinkin toisinaan :)
VastaaPoistaMulla ei tule tehtyä käsititä, en oikein osaa.
Kivoja neulontahetkiä sulle <3
Kiitos, Sari ♥ Åuikot ovat kyllä kilkattaneet nyt joka päivä, kun olen neulonut aina kouluhommien välillä ja koulussa luennoillakin. Mukavaa puuhaa ja olen kyllä iloinen, että rohkenin koittaa osaanko vielä.
PoistaMukavaa viikon jatkoa sinulle!