Hei, mitä teille kuuluu? Olen ollut viimeiset pari viikkoa ihan koukussa. Niin koukussa, että en ole oikein malttanut edes käydä täällä blogissakaan enkä myöskään kenenkään muunkaan blogissa. Kahden viikon täydellinen blogihiljaisuus tuli ihan vahingossa, mutta ehkä sellainen on välillä ihan hyväkin juttu. Päivät ovat menneet tietenkin töissä ja iltaisin olen sitten pääsääntöisesti ollut kotona. Hiukan sosiaalistakin elämää on sentään näiden viikkojen aikana ollut kiitos ystävien, lapsien ja sukulaisten. 

Mikä minua on sitten koukuttanut näiden kahden viikon aikana? No, kesän jäljiltä kaivoin langat ja puikot esille ja sittenhän se taas olikin menoa. Neuloosi iski salakavalasti ja lahjakassi alkoi jälleen täyttyä villasukilla. Ensin valmistui Novitan seikaveikan sateenkaarilangasta iloiset raitasukat ja sen jälkeen puikoille pääsi niinikään seiskaveikan raitalanka, mutta tällä kertaa sinisävyisenä. Viime jouluksi neuloin tuosta samaisesta langasta appiukolle unisukat. Pidän tosi paljon noista väreistä ja kun lankaa oli vielä melkein täysi kerä jäljellä, päätin neuloa sen sukiksi. Jouluna sitten joku miespuolinen läheiseni saa siitä kivat raitasukat lämmittämään varpaitaan. 

Neuloessa olen sitten katsellut ruudusta kotimaista suosikkisarjaa Sykettä. Löysin ensin aiemmin kesällä CMoresta kaksi viimeisintä tuotantokautta ja silloin jo tykästyin sarjaan. Pari viikkoa sitten löysin vahingossa ruutu.fi stä neljä ensimmäistä tuotantokautta. Pakkohan niitä oli sitten alkaa katsomaan, koska tuo sairaalamaailma on vaan jotenkin niin kiehtovaa. Lisäksi sarjassa on tuttuja, hyviä kotimaisia näyttelijöitä. Niinpä olen sitten neuloessani katsellut Sykettä ja jäänyt siihen ihan koukkuun. Jopa suosikkisarjani Emmerdale on saanut väistyä enkä ole malttanut katsoa sen uusia jaksoja vielä lainkaan. 

Mutta jotain muutakin olen siis malttanut tehdä. Sydämellä tehtyä blogin Katjan luona kävin yhtenä aamuna aamukahvilla. Kahvini sain juoda uudesta nuku hyvin-muumimukista, joka on siis ollut myynnissä vain IittalaShopeissa. Postauksen ensimmäinen kuva on siis otettu tuolta vierailulta Katjan suloisen kauniissa kodissa. Kaksi lapsistani asuu ihan meidän lähellä ja on tosi mukavaa, kun he aina välillä laittavat viestiä ja kysyvät saavatko tulla käymään. No tottakai saavat ♥ Tiistai-iltana appivanhempani piipahtivat meillä iltakahveilla ihan yllättäen, kun mieheni täytti maanantaina pyöreitä vuosia. Keskiviikkona minulla oli aikainen aamuvuoro ja sen jälkeen hain anopin kyytiin ja kävimme hiukan pyörimässä Kouvolan keskustassa. Kävimme mm. kahvilla Kahviputiikki Papulaarissa. Tuo ihanan tunnelmallinen kahvila onkin nimetty hyvin osuvasti kouvolalaisten toiseksi olohuoneeksi. Ihana paikka ja alakerrasta löytyy vielä Vintage&Design liike Korentotori, josta ei koskaan tiedä, mitä aarteita sieltä löytää. 

Eilen olin sitten Katin kanssa Loviisassa kiertelemässä kauniita vanhoja taloja, Loviisan Wanhat talot tapahtumassa. Ihana päivä ♥ Loviisan Wanhat talot ovat avoinna vielä tänäänkin ja itse olen hiukan suunnitellut, jos lähtisin katsastamaan etäkohteita Ruotsinpyhtäälle ja Ahvenkoskelle. Oletko sinä aikeissa mennä Loviisaan vai kävitkö jo eilen? Käytkö mieluummin katsomassa vanhoja taloja kuin uusia taloja asuntomessuilla? 

Aurinkoista sunnuntaita sinullekin ♥

Oma maa mansikka - eli mansikkamaan perustaminen

Kirjoittelin tuossa heinäkuun loppupuolella eräässä postauksessani puutarhaunelmistani ja kerroin, että olen pikku hiljaa aloittanut oman kierrätyspuutarhan rakentamisen. Tarkoituksena on siis rakentaa tätä puutarhan osaa mahdollisimman pitkälti kierrätystavaroilla. Roskalavalta löytää vaikka mitä kierrätyspuutarhaan sopivaa niin materiaaleja kuin taimiakin.

Meillä oli ennestään varastossa jo yksi lavakaulus, joka muutama viikko sitten miehen avustuksella löysi paikkansa kierrätyspuutarhasta. Siinä vaiheessa en vielä ollut oikein varma, mitä lavaan laittaisin, mutta kun sain apuja ja hyviä neuvoja mieheltäni, niin päätin, että lavan voi asentaa valmiiksi ja sen jälkeen voi sitten pähkäillä, mitä siihen laitetaan. Minulla on tarkoitus ensi keväänä hommata pari lavaa lisää, joten miehen kanssa yhdessä tuumailtiin, mihin tuo ensimmäinen lava olisi järkevintä laittaa. Kun paikka sitten löytyi ja mies hiukan lapion kanssa teki sille paikkaa, asettui lava hyvin paikalleen perennapenkin edustalle. Kun lava oli paikoillaan, levitin lavan pohjalle suojakankaan. Suojakangas on hyvä laittaa muuten niin, että se ylettää lavan reunoille asti. Kun suojakangas oli aseteltu paikoilleen, naputtelin sen nitojalla kiinni lavan reunoihin. Toinen hyvä kateaine on märät sanomalehdet. Niitä vain lavan pohjalle reilu kerros ja mullat päälle. Minulla oli viime kesältä pakka tuota suojakangasta, joten käytin sitä. Multaa tuohon lavaan menikin sitten useampi säkki. Puutarhamyymälästä ostettu kalkittu ja peruslannoitettu puutarhamulta on hyvä valinta. 

Muutaman ystäväni luona olen nähnyt, että kasvulavoissa on ollut mansikoita, joten siitä se ajatus sitten lähti. Aluksi mietin kylväisinkö vielä retiisiä, salaattia tms lavaan, mutta sitten uppouduin hetkeksi internetin ihmeelliseen maailmaan ja ajatus mansikkamaan perustamisesta kasvulavaan sai vahvistuksen. Paras aika mansikkamaan perustamiselle on joko kevät (toukokuusta juhannukseen) tai sitten elokuun alusta aina syyskuun puoliväliin asti eli vielä ehtii. Aluksi olin aikeissa ostaa lavaan mansikan taimet puutarhamyymälästä, mutta kun en niitä sieltä enää saanut, asia jäi hetkeksi junnaamaan paikoilleen, kun en vain saanut sitten mentyä etsimään taimia toisesta myymälästä. Ehkä oli ihan hyvä, etten mennyt, koska tänään sain mansikan taimet roskalavaryhmän kautta ilmaiseksi. Kävin siis napsimasta erään eläkeläisrouvan mansikkalavasta pussillisen rönsyjä, jotka sitten istutin omaan lavaani. Tämä on kierrätyspuutarhan perustamista parhaimmillaan.

Mansikkamaan voi siis perustaa mansikan rönsyistäkin eikä aina tarvita kaupan astiataimia. Mansikkamaa pitää vain kastella tosi hyvin ja huolehtia aluksi riittävästä kastelusta muutenkin, että rönsytaimet lähtevät hyvin kasvamaan. Meillä satoi tänään hiukan joten ajattelin alkukosteuden tulleen taivaalta, mutta mitä vielä. Vain mullan pinta oli hiukan kastunut ja kaikki muu multa oli ihan kuivaa. Niinpä pääsin heti kasteluhommiin. Mullan päälle olisi tietenkin ollut hyvä laittaa mansikkakangas, musta muovi tai vaikkapa olkia suojaamaan rikkakasveilta ja pitämään kosteuden hyvin lavassa, mutta kun mitään edellämainituista ei minulla ollut, on mansikkalavan pinta vielä paljaana. Oljet on helppo levittää taimien juurelle vielä jälkeenkin päin. Ehkäpä saan niitä vaikkapa veljeltäni, kun vaan muistan kysyä ja pyytää. 

Illalla täytyy kyllä vielä käydä kippaamassa lisää vettä taimien niskaan. Olisi niin kiva, kun mansikat lähtisivät nyt hyvin kasvamaan ja jos en vielä ensi kesänä, niin vaikka sitten seuraavana kesänä saisin poimia kakkumansikat omasta maasta.

Onko sinulla kasvulavoja puutarhassassi? Mitä olet niissä kasvattanut? Onko sinulla kenties mansikkalava tai oletko lisännyt mansikkamaatasi rönsyistä?

Mukavaa alkavaa, uutta viikkoa kaikille ♥

Kuulumisia ja vierailu Mansikkatilan mailla

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet todella työntäyteisiä ja sen vuoksi myös melko raskaita. Päivät ovat siis olleet vain töihin lähtöjä ja töistä kotiin paluita eikä paljon muuta. Iltaisin en oikein jaksa puuhailla kotona mitään kummempaa ja nykyään, kun lapset eivät enää asu kotona, ei oikeastaan edes ole pakko tehdä mitään, jos ei jaksa tai viitsi. Ehkä olen tullut myös hiukan mukavuudenhaluiseksi enkä siksi enää edes häiriinny niin pahasti lattialla pyörivistä villakoiristakaan. 

Varsinaista kesälomaahan minulla ei tänä kesänä ole lainkaan. Kevättalvelta minulle kertyi kolme kokonaista lomapäivää, joista yksi meni valmistujaisjuhliini ja kaksi pidin heinäkuun alkupuolella. Niinpä viime viikon alussa olleet kolme vapaapäivää tuntuivat ruhtinaallisilta. Olihan se vapaa pidempi kuin kesälomani pidempi jakso. Tiesin suostuessani tuohon kolmen päivän vapaaseen, että se tietää pitkää työputkea, mutta niin ihanan houkuttelevalta se tuntui, että suostuin siihen. Vapaat olivat minulle kuin miniloma. 

Mies oli ollut juuri silloin edeltävänä viikonloppuna ystävänsä häissä ja toi sieltä tullessaan ison täytekakun. Niinpä kokoonnuimmekin sitten maanantai-iltana veljeni ja kahden vanhimman tyttäreni perheiden kanssa meille kahvittelemaan ja syömään kakkua. Pitkästä aikaa oli ihan mukava taas kokoontua yhteen ja vaihdella kuulumisia ilman, että oli mitkään juhlat tms. Kakkukin maistui hyvin kaikille ja se oli oikein kesäisen raikas.

Seuraavana päivänä kävin aamupalalla ystäväni terassilla. Ruuhkavuosia elävän ystävän kanssa ei aikataulut ihan helpolla satu yksiin, mutta aina välillä onneksi natsaa. Syötyäni ihanan aamiaisen ystävän luona käänsin auton nokan kohti Villähteä ja ajelin blogiystäväni, Tainan, luo kylään. Kävimme pari viikkoa aiemmin Tainan kanssa Asuntomessujen mediapäivässä ja silloin Taina muistutti minua, että kahvikutsu hänen luokseen on edelleen voimassa. Kun sain sitten tietää tästä minilomastani, laitoin heti Tainalle viestiä ja sovimme treffit. Tainan kanssa on aina tosi helppo olla ja keskustella ihan mistä vaan maan ja taivaan välillä. 

Olen seurannut Tainan blogia Mansikkatilan mailla jo usean vuoden ajan ja nyt olikin tosi kiva päästä näkemään ihan livenä Tainan koti ja ennenkaikkea ihana kesähuone, josta olen hänen blogissaan nähnyt paljon kuvia ja tietenkin seurasin aikanaan  myös sen valmistumista. Ja kyllä, kuvat eivät valehtele, Tainan kesähuone oli juuri niin ihana kuin sen kuvittelinkin olevan.

Kaivelipa Taina minulle puutarhastaan muutaman malvikin alunkin mukaan, jotka sitten illalla heti istutin tuonne kierrätyspuutarhaani. Puutarhaprismasta hain vielä niiden seuraksi muutaman muun perennan, että sain penkin täyteen. Ostin palavaa rakkautta, harjaneilikkaa ja kurjenpolvea. Nyt vaan pitää toivoa, että lähtevät hyvin kasvamaan ja saan ensi kesänä nauttia upeasta kukkaloistosta. Ostin myös yhden jaloangervon, jonka istutin ihan omaan pikku penkkiinsä. Olenkin ajatellut vihdoin panostaa jatkossa enemmän noihin monivuotisiin kukkiin ihan vaan sen vuoksi, että minulta menee joka vuosi ihan hurja määrä rahaa kesäkukkiin, jotka kesän jälkeen päätyvät tunkioon. Olen aina kuvitellut, että en osaa kasvattaa perennoja, mutta ei kai se nyt niin vaikeaa voi olla, ettenkö siitä jotenkin suoriutuisi. Aika näyttää, kuinka käy.

Huomenna työt taas kutsuvat. Viikonloput menevät kyllä ihan hurjan nopeasti ja tuntuu, ettei näiden aikana meinaa millään ehtiä palautumaan kunnolla työviikosta. Tänä viikonloppuna alkoi myös taas kirppispöydän pito paikallisella kivijalkapirppiksellä, joten sekin työllistää hiukan, kun käy siistimässä ja täydentämässä kirppispöytää. Huomenna on taas töiden jälkeen heti ajettava sinne. 

Mukavaa alkavaa, uutta viikkoa Sinullekin ♥

Kaikki postauksen kuvat ovat Tainan luona otettuja.

Kouvolan Asuntomessut - muutama tärppi messuille

Tänään kävimme miehen kanssa Asuntomessuilla kiertelemässä messualueen kohteet läpi. Itsehän olin käynyt tutustumassa kohteisiin jo aiemmin ennen virallisten messujen alkamista mediapäivänä. Muutama kohde jäi silloin käymättä läpi, joten oli ihan mukava päästä näkemään nyt myös ne kohteet. Joihinkin kohteisiin oli aika pitkä jono, kuten esimerkiksi omaan suosikkikohteeseeni Jukkatalo Ainaan ja Sievitalo Untoon. Onnekseni olin käynyt niissä jo mediapäivänä, joten en jäänyt niistäkään paitsi, koska mies ei innostunut jonottamaan näihin kohteisiin. Sää oli tänään hyvä kohteiden kiertelyyn, koska ei ollut liian kuuma.

Sievitalo Unto on varmasti yksi tämän vuoden Asuntomessujen suosikkikohteista. Se on ajaton, moderni ja lämminhenkinen koti. Tässä yksitasoisessa kodissa on oleskelutiloissa suuret ikkunat ja korotettu katto, jotka luovat avaruutta ja valoisuutta. Asunnon pohja on käytännöllinen, josta kertoo esimerkiksi yhdistetty olohuone- ja ruokailutila sekä avokeittiö, josta on kulku katetulle terassille ja pihalle. Itse pidin erityisesti tämän kohteen valoisuudesta ja avaruudesta.

Itse pidin messuilla tosi paljon kodeista, joiden sisustuksessa oli käytetty värejä. Kuten olen monesti aiemminkin kertonut, värit ovat pikku hiljaa hiipineet elämääni. Nämä kuvat ovat kohteesta 28 Paja-aukion Kotikolmio. Tässä kodissa kotimaisuus, ekologisuus ja luonto olivat vahvasti esillä. 

Aivan Upseerinpäiväkodin vieressä olevista kohteista yksi käymisenarvoinen paikka on Talo Aito. Se ei ollut henkilökohtainen suosikkini, mutta sieltä löytyi kivoja yksityiskohtia ja tuo aivan ihanan värinen sohva. Rakastan petroolin väriä ja olisi ihanaa saada tuotua jotenkin tuota väriä omankin kodin sisustukseen. Talo Aito on nykyaikainen ja laadukas puutalokoti, joka koostuu kolmesta erillisestä rakennuksesta, joita yhdistää suuri terassi. Kannattaa siis käydä tutustumassa.

Talo Aidon naapurissa on ihanan rockhenkinen nuoren perheen koti, jossa ei ole myöskään väreissä säästelty. Punaista, mustaa ja sinistä löytyy seinistä, eteisessä ja keittiössä on upeaa punatiiliseinää ja lisänä paljon huikeita yksityiskohtia ympäri kotia. Desingtalo Airon Neito on yksilöllinen kaksikerroksinen koti, jossa on huomioitu perheen erityistoiveet. Tämä on koti, jossa ei pelätä värejä eikä elämää. Kokonaisilmeeltään koti on hallittu, toimiva ja viihtyisä. Kannattaa siis käydä tutustumassa myös tähän kohteeseen. 

Tämän postauksen viimeisessä kuvassa on jotain huikeaa kauneutta ja värien iloittelua. Kuva on kohteen 30 Kotikompaktin terassilta. Tässä kodissa on vahvasti esillä kierrätys ja sehän on tietenkin minun mieleeni. Toisen roska tai roskis voi olla toisen aarre. Kannattaa siis käydä myös tutustumassa näihin Kouvolan Asunnot Oy:n kohteisiin. 

Kouvolan Asuntomessut Korian Pioneeripuistossa on avoinna vielä ensi viikon, joten hyvin ehtii vielä tutustumaan messualueen kohteisiin.