Erilainen kevät

Tämä kevät on ollut monella tapaa erilainen kuin edeltäjänsä enkä nyt tarkoita kylmää ja vaihtelevaa kevätsäätä. Moni asian vaan on muuttunut enkä ole itse voinut vaikuttaa siihen. Olen vain mennyt mukana ja yrittänyt soputua uusiin tilanteisiin. Yksi merkittävä muutos on se, että ilmeisesti ulkoillessani, joku puutarhakärpänen on päässyt puraisemaan minua. En ole koskaan pitänyt itseäni minään puutarhaihmisenä ja olen siitä täällä blogissanikin joskus kirjoitellut, mutta nyt on tapahtunut jotain. Olen muuttunut.

Olen ikuinen esteetikko ja kaunis viehättää minua erityisen paljon myös luonnossa. Kevät on aina ollut yksi lempivuodenajoistani, koska silloin luonto herää eloon ja tuntuu kuin se olisi kaiken uuden alku. Tänä vuonna se on kirjaimellisesti totta. Tänä keväänä olen löytänyt itseni kitkemästä kukkapenkkiä, myrkyttämästä rikkaruohoja, suunnittelemasta asetelmia meidän japanilaishenkiseen kivikkopuutarhaamme ja tutkimasta perennoja taimimyymälässä. Se mikä tässä kaikessa on ollut uutta ja ihmeellistäkin on se, että olen tehnyt sen kaiken omasta vapaasta tahdostani ja se on vieläpä tuntunut kivalta.

Ruoste ja rustiikkisen esineet ovat aina viehättäneet minua ja blogiani pidempään seuranneet tietävätkin, että ruostetta löytyy myös meiltä sisältä. Ostin Kesä Puutarhassa-lehden ja sitä lukiessa olen saanut monta inspiraatiota ja ideaa omaan kivikkopuutarhaamme (joka on ollut monta vuotta aika huonolla hoidolla). Minua sivusta seuranneet ovat varmasti hymyillen naureskelleet, kun saatan singota yks'kaks ylös tuolistani ja kipaista puutarhaan katsomaan, miten saisin taas yhden uuden idean toteutettua omassa puutarhassani. Milloin on mallattu vanhaa uuninluukkua kiven viereen ja milloin etsitty hevosenkenkää somisteen tekoa varten. Milloin mitäkin, mikä nyt sattuu sillä hetkellä tuntumaan sopivalta ja mihin löytyy tarpeet omasta takaa. Kierrätys on minulle tärkeä juttu myös puutarhassa.

Tänä keväänä kokeilin myös taimien esikasvatusta. Äärimmäisen pienistä petunian siemenistä kasvoi kuin kasvoikin pieniä taimia, jotka odottavat nyt ulospääsyä purkeissaan. Vielä en ole niitä hennonut kuin käyttää pikaisesti lämpiminä päivinä ulkona, koska nämä suomen kesäsäät tuppaavat olemaan niin vaihtelevia. Keväällä sain myös kolme kurpitsantainta entiseltä työkaveriltani. Luulin jossain vaiheessa jo tappaneeni ne, mutta isompi ruukku ja lannoitevesi taisivat pelastaa taimeni. Tänään miehen kanssa sitten istutimme taimet tuonne pihan perälle kompostin päälle. Mies haki vielä kompostoitunutta ja ravinteikasta multaa istutuskuoppaan ja minä kastelin taimet hyvin ennen  ja jälkeen istuttamisen. Nyt vain toivotaan, ettei hallaöitä enää tule ja ilmat muutenkin lämpiää. Mies on tuolla paikalla kasvattanut joskus ennenkin kurpitsoja, joten olen toiveikas. Saatamme saada ihan oikeasti satoakin ♥