Viime viikonloppuna saimme pitkästä aikaa lapsenlapset meille viikonlopun viettoon. Monien yhteensattumien vuoksi edellisestä tapaamisestamme oli kulunut ihan liian kauan. Pääasia kuitenkin oli, että vihdoin tapasimme. Ikävä oli ollut puolin ja toisin, niinpä ensi hetket kuluivat sylitellen ja halaillen ♥ Jälleen kerran saimme huomata, kuinka lapset olivat loppujen lopuksi kuitenkin pienessä ajassa kasvaneet ja kehittyneet tosi paljon. Pian viisi vuotiaan tytön piirrokset olivat muuttuneet entistä tarkemmiksi ja yksityiskohtaisemmiksi ja kaksi ja puoli vuotias poika puhui välillä kuin papupata, joka meistä on kyllä aika ihmeellistä. Mutta niinkai se menee, että pienempi ottaa monessa asiassa isommasta sisaruksesta mallia ja sen vuoksi oppii ja kehittyy nopeammin. Tässä tapauksessa asiaa varmasti edistää myös se, että isosisko on mitä parhain esimerkki ja ope veljelleen. Hän tykkää neuvoa ja auttaa veljeään ja mikä ihaninta myös tsemppaa ja kannustaa entistä parempiin suorituksiin ♥
Näiden pikkuisten kanssa riittää aina monenlaista touhua eikä aika käy pitkäksi. Viikonlopun aikana luettiin Nalle Puhin löytämistä ihmeellisistä ötököistä ja Ruun äitienpäiväyllätyksestä useampaankin kertaan, piirrettiin, rakenneltiin legoilla ja ihmeteltiin dalmatialaiskoiran pilkkuja. Lauantaina ennen syntymäpäiväjuhliin lähtöä lapset leipoivat ukin kanssa porkkanasämpylöitä. Leipominen on asia, josta lapset aina tykkäävät ja tiukan paikan tullen sillä saa vaikkapa pienen koti-ikävän taltutettua. Lauantai-illan kohokohta on aina saunominen. Nuo pienet ihmiset meinaavat kyllä pestä mummon mennen tullen löylykisassa, hih... Saunomisen yhteydessä kaivetaan aina esille myös kumiankat ja -sammakot. Niitä uitellaan runsaalla vaahdolla varustetussa pesuvadissa ja tehtiinpä siitä saippuavaahdosta taas itselle se joulupukin partakin ♥ Illan kruunaa makkaranpaisto tikun nenässä pystyuunissa. Jännää, vaikkakin hikistä hommaa.
Eikös mummolassa saa ja pidäkin vähän herkutella? No, kyllä! Sunnuntaina paistettiin sitten lettuja ja herkuteltiin niillä. Pakkohan se oli tehdä, kun viikonlopun kakkuhommista jäi vähän kermavaahtoa yli eikä sitä voinut missään nimessä heittää pois. Läysinkin Liemessä-blogista hyvän lettuohjeen, jossa osa nesteessä korvataan jollakin hiilihapollisella juomalla. Itse käytin taikinaan maidon lisäksi vichyä. Hiilihapollisen nesteen ansiosta lettuihin pitäisi tulla kauniit pitsireunat. Kannattaa kokeilla!
Mutta summa summa rum, viikonloppu noiden rakkaiden pienten kanssa oli onnistunut. Jälleen saimme tallentaa muistojen arkkuun monta ikimuistoista hetkeä ♥ Nyt täällä jo kovasti odotellaan seuraavaa yhteistä viikonloppua, johon ei onneksi ole enää kovin pitkä aika.
Pienten kanssa puuhastelu on aina niin mukavaa.Tärkeää se lähellä -ja läsnäolo.
VastaaPoistaKyllä! Mikään ei korvaa tuota yhdessä vietettyä aikaa ♥
PoistaIhanan kuuloinen viikonloppua teillä on ollut ja niin onnellisen näköiset pikkuiset siellä kuvassakin näkyy.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua Krisse!
Kiitos, Outi ♥ Minusta on niin ihanaa, kun lapset tulevat mielellään meille ja viihtyvät täällä mummolassa. Niin tärkeää ♥
Poista