Syksyn kauneus sekä harvinainen viikkovapaa

5.10.2019

Ajellessani viikolla eräänä iltapäivänä töiden jälkeen äitini luo, havahduin huomaamaan, kuinka kaunis syksy meillä tänä vuonna on. Lehtipuut loistivat kauniissa keltaisen, oranssin ja punaisen sävyissä, taivas oli sininen ja aurinko paistoi. Minusta on ihanaa, että meillä on neljä vuodenaikaa ja rakastan jokaista varmasti omalla tavallaan, mutta syksy on kyllä yksi lempivuodenajoistani.

Minua ei ole ahdistanut eikä haitannut lainkaan pimenevät illat. Minusta on ollut ihanaa tunnelmoida kynttilöiden valossa, viritellä valosarjoja kotiin ja nauttia niiden luomasta kauniista tunnelmasta. Itse en henkilökohtaisesti jaksa "vihastua" pimeydestä ja harmaudesta, koska se kuuluu tähän vuodenaikaan eikä sille voi minkään. Elämässä on varmasti suurempiakin huolen ja murheen aiheita kuin pimeä syksy. Yritän siis löytää meneillään olevasta vuodenajastakin aina ne parhaat ja positiiviset puolet. Silloin itsekin vaan voi paremmin ja jaksaa enemmän. 

Tällä viikolla minulla on viikonloppukin töitä eli olen tänäänkin kohta lähdössä töihin. Tästä johtuen minulla oli viikolla yksi vapaapäivä. Viikkovapaat ovat itselleni harvinaisia, koska työviikonloppuja on itselläni vain joka kolmas viikonloppu eli noin kerran kuussa. Viikkovapaat ovat minusta kivoja, koska silloin minulla on aikaa vain itselleni eikä tarvitse miettiä miehen tekemisiä tai mitä tekisimme yhdessä tai muuta. Viikkovapaalla voi tehdä juuri niitä asioita, mistä pidän ja mitä haluan, potematta huonoa omaatuntoa siitä, etten vietä aikaa yhdessä miehen kanssa. Viikkovapaillani jään hurjan helposti vain kotiin neulomaan ja ylipäätään lepäilemään. Nautin yksin kotona olosta ja kiireettömyydestä. Tällä viikolla en kuitenkaan jäänyt kotiin, vaan käänsin auton nokan aamulla kohti Lahtea ja huristelin esikoistyttäreni luokse. 







Kun alkaa oikein tarkasti ajattelemaan, niin tapaamme ja näemme esikoiseni kanssa tosi harvoin. Viestittelemme ja vaihdamme kyllä kuulumisia epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta tapaamme ja näemme toisiamme aika harvoin. Olen tosi huono kyselemään ylipäätään kenenkään läheisen, sukulaisen tai ystävän, kuulumisia ja jotkut ovatkin pitäneet minua sen vuoksi aika sydämettömänä ihmisenä. Sitä en mielestäni kuitenkaan ole, koska kukaan ei näe pääni sisälle ja tiedä, mitä siellä ajattelen ja tunnen. Tässä kohtaa olen myös ajatellut joidenkin ihmisten kohdalla niin, että miksi minun pitäisi aina olla se, joka kyselee kuulumisia. Ihan yhtälailla minultakin voisi kysellä niitä vai mitä? Vai olenko sydämetön ja itsekäs äiti, kun en kysele lasteni kuulumisia lakkaamatta?

Olen halunnut antaa lapsilleni ja heidän perheilleen rauhan elää omaa elämäänsä enkä ole koskaan halunnut puuttua heidän tekemisiinsä. Vastaan ja kerron oman mielipiteeni, jos sitä kysytään, mutta muuten olen hiljaa. He ovat oma tiiminsä, joka tekee omat päätöksensä heidän elämänsä suhteen ja toimivat ja elävät niiden mukaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö olisi kiinnostunut heidän elämästään tai lastenlasteni elämästä. Tottakai olen, he kaikki ovat minulle todella tärkeitä ja rakkaita, mutta en halua olla äiti, anoppi tai mummo, joka on kokoajan sanomassa, miten missäkin tilanteessa pitäisi toimia tai puuttumassa asioihin, jotka eivät minulle kuulu. Jokainen perhe tekee omat päätöksenä ja luo oman tapansa elää sekä vastaa siitä ja sen seurauksista. Niin minäkin olen saanut tehdä omassa elämässäni. 


Tyttäreni tarjosi minulle lounaan Lahden Kauppahallissa, jossa en muuten ole kai koskaan aiemmin käynytkään. Siellä tyttäreni ystävä pitää kahvio Sivuraidetta, josta saa myös lounasta. Tarjolla on  mm. keittolounasta ja erilaisia salaattikulhoja. Me valitsimme molemmat tyttäreni suosikin lohibowlin. Täytyy kyllä sanoa, että oli hyvä lounas ja ennenkaikkea hyvää seuraa. Meillä oli tosi kiva päivä yhdessä ilman sen suurempia tekemisiä. Välillä rento hengailu ja yhdessäolo on ihan parasta. Päivän kruunasi tietenkin lastenlasten tapaaminen iltapäivällä. 

Mukavaa viikonloppua kaikille!

15 kommenttia:

  1. Mä oon aikalailla samaa mieltä kanssasi, rakastan lapsiani yli kaiken vaikken ole kokoaikaa utelemassa kuulumisia. Etenkin nyt kun toisen perheeseen odotellaa esikoista, en halua alkaa hössöttämään niin ihanaa kun mummius tulee olemaankin. Hössötän sitten kun pyydetään ;)

    Muutenkin olen vähän huono pitämään yhteyttä, varsinkin soittelemaan, enemmän viestitellään sukulaistenkin kanssa, meille toki saa aika tulla kylään ja kutsunkin perhettäni muutaman kerran vuodessa syömään. Jokainen saa milestäni tehdä niinkuin tykkää ja olla äiti, isovanhempi, sukulainen-omalla tavallaan ♥

    Tuollaisen viikkovapaat on ihania, ihan omaa aikaa jota jokainen tarvitsee.

    Kaunista syksyä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maikku ❤️ Mä olen myös tosi huono soittamaan kenellekään. Viestejä laittelen sitten, kun muistan ja on asiaa. Useamminkin voisin tosiaan niitä kuulumisia myös kysellä.

      Oma aika toteutuu helposti ja mukavasti noilla viikkovapailla. Kuten kirjoitit se on tärkeää meille kaikille.

      Kaunista syksyä sinullekin ❤️

      Poista
  2. Minäkin olen sitä mieltä, että lasten pitää antaa elää rauhassa sitä omaa elämää. Pitää olla kuitenkin tarvittaessa apuna ja kuuntelemassa. Me tytön kanssa snapchattaillaan monta kertaa päivässä, mutta nähdään vain pari kertaa kuukaudessa, vaikka tytär asuukin aika lähellä meitä. Oman lapsen kanssa on ihanaa olla, niin kuin myös sen oman äidinkin.
    Ihanaa lauantaita sinulle Krisse <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos,Outi ❤️ Apuna olen aina kun vaan voin ja sitä pyydetään. Kuunteleminen on aina tärkeää ja olen mielelläni se tuki ja turva, kun sitä tarvitaan.

      Me näemme harvemmin, mutta emme siitäkään huolimatta viestittele päivittäin. Jokaisella on omat tapansa ja se on ok.

      Kivaa lauantaita sinullekin ❤️

      Poista
  3. En voisi enempää olla samaa mieltä kanssasi asioista! Minäkään en osaisi ajatella että soittelisin vaikka päivittäin lapsilleni,enkä osaa mennä kutsumatta heille. En sen puoleen mene kenenkään luokse yllättäen ja olen tosi huono soittelemaan, paitsi silloin kyllä on helppo soittaa jos on jotain todellista asiaa.
    Mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle kaimaseni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kristiina ♥ Kyllä minäkin aina sovin etukäteen kyläilyni olin sitten menossa lasten tai ystävien luokse kylään. Uskon, että ei lapsenikaan pitäisivät siitä, että soittelisin heille joka päivä tai kyselisin kuulumisia. Oma elämä, oma rauha.

      Poista
  4. Mieheni perheessä pidetään yhteyttä samalla tavalla kuin sinä pidät eli tilaa antaen. Oma lapsuuden perheeni oli hyvinkin tiivis ja aina valmis sekaantumaan kaikkeen pyytämättä :) Minulla kesti aikani tottua mieheni perheen tapoihin, joissa aikaa yhteydenottojen välillä saattui kulua kauankin.

    Lahden kauppahalli kuuluu minun lapsuusmuistoihini. Olen käynyt siellä usein mummoni kanssa, samoin kuin ostoksilla torilla. Viimeisin käynti on tosin ollut 1980-luvulla.

    Kivaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen tottunut tähän tilan antamiseen omassa kodissani. Perheet ovat erilaisia eikä ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa.

      Lahden kauppahalli vaikutti mukavalta paikalta. Uskon, että paikallisten on mukana asioida siellä.

      Poista
  5. Syksy on kaunista aikaa ja kuvattavaa riittää aina kun ulkona liikkuu.
    Lahden kauppahalli on ihana paikka - täytyykin taas piipahtaa siellä. '
    Meillä oma lapsuuskodin perhe on hyvin tiivis yhteisö ja päivittäin soitellaan.
    Mutta ihan yhtä oikein on elää "tilaa antaen". Ei ole vain yhtä tapaa :)
    Kivaa sunnuntaita ♥️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marjo ♥ Syksyn kauneuden kuvaaminen on hauskaa puuhaa. Kuvista tulee niin kauniita ♥ Juuri niin, ei ole vain yhtä oikeaa tapaa. Vaikka annan tilaa lapsilleni elää enkä ole aina kyselemässä kuulumisia, rakastan heitä todella paljon ja he ovat minulle tärkeintä elämässäni.

      Poista
  6. Syksyn ihanat värit on taas täällä! Oikein eilen havahduin siihen miten puut on yhtäkkiä niin kauniissa väreissään. Mukavan kuulloinen päivä teillä ollut tyttäresi kanssa. :)

    Kaunista alkavaa viikkoa sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sari ♥ Syksy on jatkunut edelleen todella kauniina. Puiden kaunis väriloisto on ihanaa katseltavaa. Meillä oli tosi kiva päivä yhdessä tyttäreni kanssa. Toivottavasti saan pian taas viettää sellaisen päivän uudestaan hänen kanssaan ♥

      Poista
  7. samoin täällä, tilaa ja omaa aikaa annetaan. Juuri mietin tuossa että nykyään kukaan ei käy kuten en itsekään kutsumatta kylässä. Arki on muuttunut liekö kiireiseksi mutta kovin suunnitelluksi. Ihania syksykuvia, jokohan voisi juoda glögiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikilla on omat kiireensä, joka varmasti vaikuttaa siihen, että ihmiset kyläilevät harvemmin toistensa luona. Nykyajan työmaailma on muuttunut kiireisemmäksi ja tylntekijöiltä vaaditaan enemmän kuin ennen. Tämä rasittaa ihmisiä entistä enemmän ja vapaa-aika menee helposti palautumiseen. Mä olen jo aloittanut glögikauden ♥

      Poista
  8. Kiitos, Suvi ♥ Syksyssä on parasta juuri sen kauniit värit.

    VastaaPoista

Kommenttilaatikkoni on avoin kaikille kommenteille. Kiitos, että lähetit rakentavan kommentin!

Vastaan Sinulle mahdollisimman pian!

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan