Kotihiiri pool partyissa ja lähtemisen vaikeus

30.6.2019

Kesä on monenlaisten juhlien oikeaa kulta-aikaa. On häitä, rippijuhlia, synttäreitä, grillijuhlia, puutarhajuhlia, paljubileitä ja vaikka mitä. Itse rakastan kaikkia juhlia. Niitä on kiva järjestää ja niissä on kiva olla mukana, mutta miten ihmeessä voi olla kuitenkin niin vaikeaa saada itseään liikkeelle ja lähtemään pois kotoa?!


Minusta on vuosien mittaan tullut oikein kunnon kotihiiri. Vietän suurimman osan vapaa-ajastani kotona ja harvoin käyn oikein missään muualla kuin kaupassa. Viikolla en niinkään edes jaksa lähteä enkä kaipaa mitään menoja, koska kuten edellisessä postauksessani kerroinkin en vaan yksinkertaisesti jaksa. Mutta sitten on vapaapäivät ja viikonloput. Aikaa olisi, mutta kun ei vaan saa itseään liikkeelle ja tarkoitan tällä nyt sitä yksin lähtemistä esimerkiksi ystävän kanssa tai sitten ihan yksin. Hyvin harvassa ovat ne kerrat, kun lähden johonkin yksikseni. Kun viettää paljon aikaa kotona, niin aina vaikeammaksi tulee sitten lähteä sieltä ylipäätään yhtään mihinkään ja kyse ei todellakaan ole siitä, etteikö mies laskisi minua tai tykkäisi, että käyn jossain. Päinvastoin. Itsellä on vaan joku lukko niin pahasti kiinni tuolla päässä ja ilmeisesti avain hukassa, kun en vaan saa lähdettyä mihinkään.




Osasyynä tähän on varmasti se, että meillä ei yksinkertaisesti ole oikein käytettävissä rahaa mihinkään ylimääräiseen. Tuntuu, että elämme ihan kädestä suuhun ja kaikki rahat, mitä tienaamme töillämme menee laskuihin ja elämisen pakollisiin menoihin. Autotkin tuntuu syövän varoja ihan tolkuttoman paljon. Mutta onhan paljon olemassa myös sellaista tekemistä, mihin ei rahaa juurikaan tarvitse, mutta siitäkin huolimatta sitä vaan jyyrää täällä kotona kaiken aikaa. 

Pari viikkoa sitten sain kutsun ystävältäni eilen illalla pidettyihin pool partyihin. Ihanaa, kun joku jaksaa järjestää juhlia ja miten ihanaa, että myös minulle oli kutsu juhliin laitettu. Mutta siten alkoi se suuri taistelu itseni kanssa, että osallistunko bileisiin vai en. Kyseessä oli siis lauantai-ilta ja tyttöjen bileet. Aloin heti kutsun saatuani pyörittelemään päässäni tekosyitä, miksi en muka voisi osallistua. En ole koskaan aikuisiällä käynyt hirveästi missään tyttöjen kesken ja se ehkä vaikuttaa myös edelleenkin siihen, että lähteminen on niin vaikeaa, vaikka se muuten olisikin mahdollista. En vain ole yksinkertaisesti tottunut tälläiseen. Ihan kuin pelkäisin, ettei mies pärjää kotona yksin tai että jotain kauheaa tapahtuu kotona sillä aikaa. Ihan hulluja ajatuksia varmasti monen mielestä, mutta minulle niin tuttua. 

Eilen sain kuin sainkin lopulta lähdettyä ystäväni luo. Asiaa edesauttoi se, että toinen ystäväni lupasi tulla hakemaan minut ja pääsin juhliin hänen kyydillään. Yhdessä toisen kanssa oli jotenkin helpompi mennä kuin yksin. Ja kuinkas sitten kävikään. Pool partyissa oli oikein mukavaa, viihdyin enkä kertaakaan miettinyt siellä ollessani, että miten kotona menee. Minulla oli oikein mukava ilta, hyvää seuraa ja tarjoilutkin olivat kohdillaan. Suurin osa porukasta siemaili boolia ja muita alkoholipitoisia juomia, mutta minä viihdyin juhlissa hvvin vaikka olinkin ihan mehulinjalla. Käytän nykyisin tosi vähän alkoholia ja siksi tämä valinta, mutta se ei tehnyt juhlista yhtään huonompia. Oikeastaan oli ihanaa huomata, että juhliin voi osallistua myös tällä tavalla.

Löytyykö täältä muita kotihiiriä vai onko kotoa lähteminen sinulle helppoa? Käytkö paljon tyttöjen kesken ulkona vai lähdetkö ulos vain kumppanisi kanssa? Voiko sinun mielestäsi juhliin osallistua ihan mehulinjalla?

22 kommenttia:

  1. Rakastan kotoilua yli kaiken ja viihdyn kotona ihan yksiksenikin. Kemuihin osallistun jos kutsun saan mutta mikään yökiitäjä en koskaan ole ollut ja omaan sänkyyn painan mielelläni pääni nukkumaan mentäessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parhaimmillaan koti on turvasatama, jossa on hyvä olla. Nuorena tuli liidettyä yökaudet, mutta lasten myötä se on jäänyt. Omasta sängystä on kiva herätä ja mielellään ilman pääkipua.

      Poista
  2. Ihanat pool partyt ja todella hyvä, että menit. Kotoilu on kivaa mutta vastapainoksi on myös mukavaa tavata ystäviä. Itse olen lähes aina autolla joten seuraava päivä ei ole ongelma. Kivaa sunnuntai iltaa❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä tosi hyvä, että menin, koska kyllä nuo tuollaiset hetket ystävien kanssa ovat tosi ihania ja tärkeitäkin monella tapaa.

      Kivaa viikonvaihdetta sinulle, Marjo ♥

      Poista
  3. Kotoilu on ihanaa, mutta harvemmin harmittaa jos on lähtenyt juhliin tai ihan vain tapaamaan muita.

    Mies lähtee työmatkalle ensi viikolla, omaan loma-ajan ohjelmaani kuuluu paljon ihan vain vaikka itsekseni keskustaa pyöräilyä ja siellä pyörimistä. Useimpina päivinä ei kulu luultavasti yhtään rahaa, aurinkoisimpina päivinä voi fillaroida vaikka Löylyn rantaravintolaan, ostaa jääkahvin ja lueskella se kädessä parikin tuntia. Ystävien kanssa ollaan myös sovittu pari pikku retkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä ihan totta, että eipä sitä juurikaan koskaan ole tullut kaduttua, että on lähtenyt johonkin juhliin tms. Ovathan tuollaiset tapaamiset aina tosi piristäviä.

      Minunkin pitää ottaa nyt oikein asiakseni lähteä pyörällä tai vaikka autolla keskustaan ja mennä ihmisten ilmoille viettämään aikaa. Tuo on hyvä idea mennä lukemaan johonkin terassille tai kahvilaan.

      Poista
  4. Tosi kiva että lähdit! Usein se on juuri niin ettei millään jaksais/huvittais mutta harvoin se lähteminen jälkeenpäin harmittaa.

    Mä käyn nykyään todella harvoin ulkona tyttöjen kanssa, ehkä kerran vuodessa mutta pariskuntana tavataan ystäviä muutaman kerran vuodessa niin että käydään syömässä, piknikillä, laivalla tms.

    Nykyään harvemmin tulee kutsujakaan mihinkään, ollaan kai just sen ikäisiä että nautitaan ihan vain kotoilusta tai mökkeilystä omalla porukalla kuten ystävämmekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta. Ikäkin on varmasti osasyynä siihen, että kotoilu tuntuu aina vain mukavammalta. Perheen kanssa vietetty yhteinen aika on tärkeää ja menee varmasti monesti tyttöjen iltojen edelle.

      Poista
  5. Kotoilu on sitä parasta mitä itse tiedän, minä ainakin olen tullut vanhemmiten laiskaksi lähtemään mihinkään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähteminen se aina onkin se vaikein juttu, mutta sitten kun saa vain lähdettyä, onkin ihan kivaa ja piristävää käydä välillä jossain.

      Poista
  6. Nykyään kun työni puolesta olen paljon ihmisten kanssa tekemisissä ja töiden puolesta on monennäköisiä tilaisuuksia, niin vapaalla viihdyn hyvin kotona. Mutta, pyrin kyllä osallistumaan kaikkiin tilaisuuksiin joihin kutsitaan. Koska, jos its ejärjestää on mukava että vieraat myös saapuvat. Tosin lähden juhlista usein aika ajoissa kotiin, väsymys kun tulee nykyään kovin aikaisin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on ihan totta. Itsekin jos järjestää juhlia niin toivoo, että mahdollisimman moni pääsisi tulemaan. Kurjaahan se on, jos kukaan ei tule.

      Poista
  7. Minä olen todellinen kotihiiri. Olenkin aina sanonut, että meille voi tulla aina, koska itse olen niin huono lähtemään minnekään...paitsi Karkkilaan :D
    Ihanaa, että päätit lähteä juhliin!
    Minä olen mennyt mehulinjalla jo päälle 17 vuotta ja ehkä se johtuu jostain synnyinhumalasta, mutta hyvin olen bilettänyt ilman alkoholiakin :)
    Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle Krisse ja aivan ihanaa alkavaa heinäkuuta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Outi ♥ Oli kyllä ihan kiva, että lähdin, vaikken hirmu myöhään ollutkaan. Mehulinja oli kannattavaa, kun seuraava päivä ei sitten mennyt ihan harakoille.

      Ihanaa uutta viikkoa ja alkanutta heinökuuta sinulle, Outi ♥

      Poista
  8. Olen jossain todellisessa välimaastossa tämän homman kanssa. Lähden kyllä, mutta en joka kerta. Ennemmin menen kotona pidettäviin juhliin kuin baariin ja käytännössä olen todella usein mehulinjalla suurimman osan ajasta. Juon ehkä annoksen alkoholia, mutta muutoin sitten holittomalla. Yhdessä mennään harvoin lapsen takia, mutta molemmat sitten erikseen. Tykkään olla kotonakin, mutta olen tämmöinen kotihiiri joka sitten kuitenkin välillä menee.

    Ihanaa heinäkuuta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Satu ♥ Minä en muista koska olisin viimeksi käynyt baarissa. Siitä on aikaa. Minäkin menen sitten mieluummin kotona pidettäviin juhliin. Onhan baarireissut aina aika kalliitakin, varsinkin jos ei ole mehulinjalla.

      Ihanaa heinäkuuta sinullekin ♥

      Poista
  9. Kotihiiri täältä huikkaa kolostaan :) En ole koskaan ollut menijä ja viihdyn vallan mainiosti kotona, varmasti olen ollut entisessä elämässäni erakkorapu..hih. Mehulinja on todellakin sallittu ja en kokisi että se millään muotoa nykypäivänä olisi kynnyskysymys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että löytyy muitakin kotihiiriä. Ehkä aika on ajanut minusta ohi ja mun ajatusmaailma juomisesta on jotenkin vanhakantainen. Nykynuoret ovat varmasti fiksumpia tämänkin asian suhteen.

      Poista
  10. Minä olen sellainen kaksijakoinen tyyppi, että olen paljon kotona, mutta ehdin kyllä menemäänkin.

    Pojat tarvitsevat ruokaa ja aikuisen vahtivaa silmää, vaikka pärjäävätkin keskenään kotona. Minulla ei oikein ole mitään säännöllisiä iltaisin tapahtuvia harrastuksia kävelyä lukuunottamatta, joten arki-illat pyörin kotona. Mieheni harrastaa arkisin. Osa lomista ja viikonlopuista on sitten mun omaa aikaa. Reissaan kavereiden kanssa, käyn kavereiden kanssa museoissa, näyttelyissä, uimassa, teatterissa ja lounaalla. Mutta tosi vähän tulee käytyä juhlissa tai juhlimassa tai edes missään naisten illoissa. 29 vuotta teknisellä alalla miesten seurassa on jotenkin järjestänyt asian niin, että mitään kovin tiiviitä naisporukoita ei ole päässyt syntymään. Nyt meitä on ollut muutaman vuoden neljän naisen kimppa samasta yksiköstä ja meillä on ihan oma uimaseura.

    Minulla on maha niin huonokuntoinen, että se ei paljon alkoholia siedä, joten usein olen ihan vesilinjalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau, kuullostaa hienolta jutulta tuo teidän oma uimaseura! Minä olen siitä tylsä tyyppi, että mun on vaikea lähteä yksin edes noihin näyttelyihin, teatteriin, lounaalle tms. Olen miettinyt tätä, mutta vanhakantaisesti poden jotenkin huonoa omaatuntua siitä, että lähtisin yksin ja mies jäisi kotiin. Ei varmasti tarvisi näin tuntea, mutta näin vaan tunnen. Ehkä johtuu osin myös saamastani hiukan vanhakantaisesta kasvatuksesta.

      Poista
  11. Aivan kuin lukisin omaa kirjoitustani. Minä olen samanlainen kotihiiri. En enään käy noissa kutsuissakaan, kun tuntuu että pitäis ostaa jotakin. Ne ovat melko kalliitakin. En pidä itsekään mitään kutsuja, oon niin laiska laittaa tarjottavaa, vai olenko mukavuudenhaluinen.
    Kiitos mukavasta kirjoituksestasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuija ja kiva kuulla, että postaukseni kiinnosti ♥ Mukavuudenhalu kasvaa iän myötä ja minusta se on ihan suotavaakin. Käyn itse esimerkiksi sisustuskutsuilla, mutta en läheskään aina tilaa sieltä mitään. Tuo on ihan totta, että tuotteet ovat aika kalliita eikä niihin aina raaski laittaa rahojaan kiinni, varsinkin jos ei välttämättä tarvitse mitään.

      Kivaa heinäkuuta sinulle, Tuija ♥

      Poista

Kommenttilaatikkoni on avoin kaikille kommenteille. Kiitos, että lähetit rakentavan kommentin!

Vastaan Sinulle mahdollisimman pian!

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan