keskiviikko 24. elokuuta 2016

Loviisan Wanhat Talot ♥

En ole koskaan käynyt Loviisassa, vaikka meiltä ei sinne ole matkaa kuin noin 60km. Olen kuullut, että kyseessä on kaunis ja idyllinen kaupunki, jossa on ihania, vanhoja puutaloja. Minusta on äärettömän ihanaa, että vielä joissain kaupungeissa on säilytetty näitä ihania puutalokortteleita. Loviisan vanhat talot ovat yli sata vuotta vanhoja. Talot ovat käsittääkseni kaikki yksityisomistuksessa. Talojen omistajat ovat kunnostaneet niitä vuosien kuluessa ja useimmista niistä löytyy myös kaunis piha/pihapiiri. Joka vuosi elokuun viimeisenä viikonloppuna nämä yksityiset kodit avaavat ovensa ja niissä voi siis kuka tahansa poiketa vierailulla.

Riesamaa
Villa Ekholm
Villa lilla gula



Villa Degerby
Stengård
Villa Jose
Villa Linnea. Pohjoinen Tullitie 9, Norrtullsvägen 9
Villa Hanna

Itselläni oli tarkoitus tänä vuonna osallistua ensimmäisen kerran tulevana lauantaina tähän tapahtumaan, mutta viime viikon tapahtumat estävät sen nyt ikävä kyllä minun kohdallani. Mutta menkää te, suosittelen lämpimästi. Keräsin tähän postaukseen teille tuolta Loviisan Wanhojen Talojen fb-sivuilta muutamia herkkupaloja, jotka miellytti eniten minun silmääni. Kuvat eivät siis ole omiani. Loviisan wanhat Talot avaavat siis ovensa ensi lauantaina ja ovat auki vielä sunnuntainkin. Alueella vallitsee varmasti kiva tunnelma. Talojen omistajat ovat todella vieraanvaraisia, joten ympäri kaupunkia on myös paikallisten asukkaiden pitämiä kirpputoreja ja pop-up kahviloita. Lisää tietoa tapahtumasta löydät tapahtuman nettisivuilta.

tiistai 23. elokuuta 2016

Mä uskon ja luotan ♥



Tytöllä alkoi lukio-opinnot pari viikkoa (kauanko siitä jo on?) sitten välivuoden jälkeen. Flunssa (angiina) kaatoi tytön heti alkuun petiin ja äitinä tietenkin surin asiaa, mutta minkäs näille sairastumisille mahtaa. Onhan tämä nyt jo nähty. Täytyy kyllä rehellisesti myöntää, että ihan ensimmäinen ajatus, mikä päähäni tuli, kun tyttö ensimmäisen koulupäivän jälkeen kertoi olevansa kipeä oli, että "Taasko tää alkaa". Taasko alkaa jatkuva sairastelu, kun pitäisi jaksaa suorittaa annettuja velvollisuuksia.

Pelkoni osoittautui kuitenkin turhaksi ja  koulu on lähtenyt tervehtymisen jälkeen hyvin alkuun. Tytöllä näyttää riittävän ihan kivasti intoa opiskeluun. Äidin loputtomat puheet opiskelun tärkeydestä ovat kai viimein menneet perille. Omat opiskelut aikanaan meni miten meni, joten tiedän, mistä puhun. Enää ei tyttöä tarvitse patistella tekemään läksyjä, vaan asia hoituu oma-aloitteisesti. Läksyjä luetaan ja äiti on jo päässyt vähän kuullustelemaankin niitä. Into ja asenne koko hommaa kohtaan on ihan erilainen kuin mihin ollaan totuttu.  

Nuoret taitaa pitää harvemmin heti peruskoulun jälkeen välivuotta, mutta meillä pidettiin!! Meillä välivuoteen vaikutti hyvin merkittävältä osalta tyttären sairastuminen masennukseen. Kirjoitin aiheesta täällä. Vuoden aikana saatiin ulkopuolista apua, tyttö sai levättyä, löysi uudelleen vanhan harrastuksensa eläinten parista (lottovoitto) ja lisäksi tyttö pääsi testaamaan omaa jaksamistaan ihan työelämässäkin. Vuosi on tehnyt tehtävänsä. Tyttö on kasvanut/aikuistunut vuoden aika hurjasti. Vahvistunut ja voimistunut ja mikä tärkeintä oppinut uskomaan omiin haaveisiinsa.  Nyt tyttö ymmärtää  selkeästi paremmin opiskelujen tärkeyden ja merkityksen tulevaisuutta silmällä pitäen. Koulussa ei ole enää tärkeintä saada uusia kavereita, vaan siellä keskitytään tekemään sitä omaa juttua...opiskelua mahdollisimman hyvin tuloksin.

Mä toivon, että tämä ei ole vain alkuhuumaa ja uutuuden viehätystä, vaan ihan pysyvä juttu. Kyllä se on! Mä uskon ja luotan ♥

lauantai 20. elokuuta 2016

Suunnitelmien muutos


Terveiset (taas) täältä sairasvuoteelta! Mulla meni viikonlopun ja oikeestaan koko loppukuunkin suunnitelmat kerralla uusiksi, kun päädyin torstai-iltana vuorokauden kestäneiden kovien vatsakipujen vuoksi umpparileikkaukseen. Kovasti yritin sinnitellä noiden kipujen kanssa ja olla töissä särkylääkkeen voimalla, mutta jotenkin sitä kai sitten lopulta itse tietää ja vaistoaa, milloin on vain lähdettävä hakemaan apua. Viisi tuntia odottelin päivystyksen aulassa, kunnes alkoi sitten tapahtumaan. Kävin mä siis tuon viiden tunnin aikana hoitajan ja lääkärin luona ja mua tutkittiin, mutta vasta viiden tunnin jälkeen saatiin varmasti selville, mistä mun kivut johtui.

Kun varmuus asiasta saatiin, päädyin leikkuriin aika nopealla sykkeellä. Mua ei ole koskaan aiemmin leikattu, joten kyyneleet silmissä vaivuin uneen leikkausta varten. Mieskään ei ehtinyt töistä mun tueksi ennen leikkausta, joten olo oli aika yksinäinen ja jotenkin turvaton. Leikkaus meni hyvin, mutta kyllähän ihmisestä tulee tosi avuton sen jälkeen. Leikkauksen jälkeen tutuksi tulivat niin alusastia kuin nokkamukikin. Nyt olen jo onneksi kotona toipumassa, mutta kyllähän tässä ollaan vielä ihan toisten avun varassa pitkään. Sen haluan kuitenkin teille kaikille sanoa rakkaat blogini seuraajat, että menkää aina lääkäriin ja selvittäkää syy, jos teillä on kovia vatsakipuja, jotka vain jatkuvat ja jatkuvat. Minullakin umpilisäke oli tulehduksen lisäksi jo mennyt osittain kuolioon. Onnekseni se ei ollut kuitenkaan päässyt vielä puhkeamaan. Se olisikin sitten ollut jo vaarallisempi juttu. Tälläinen umpparileikaus on tosi yleinen ja kirurgeille ihan rutiinihomma, mutta onhan leikkauksessa aina ne omat riskinsä.

Tälläistä siis täällä. Pitäkää itsestänne hyvää huolta ja voikaa hyvin. Kivaa viikonloppua kaikille!

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Leikkimökki

Jo paljon ennen kuin ensimmäinen lapsenlapseni syntyi, olin päättänyt, että haluan pihallemme leikkimökin. Mies tietenkin aluksi ihmetteli, missä sen paikka oikein olisi, mutta minulla oli selvät suunnitelmat asian suhteen. Ensimmäiset kankaiset leivoksetkin ostin leikkimökkiin jo paljon ennen kuin tuosta leikkimökistä oli tietoakaan. Kun ensimmäinen lapsenlapseni, tyttö, alkoi olla pari vuotias, aloin tositoimiin. Pianhan alkaisi jo olla kiire leikkimökin hankinnan suhteen. Niin alkoi  leikkimökin metsästys. Aikani selattuani nettiä ja todettuani uusien leikkimökkien olevan hurjan kalliita, laitoin facebookseinälleni ostoilmoituksen leikkimökistä. Eipä aikaakaan, kun sain viestiä entiseltä työkaveriltani, että heillä olisi tyhjän panttina pihalla kunnostusta vaativa mökki. Ei muutakuin puhumaan miehelle ja pian seisoimmekin jo työkaverini pihalla ihmettelemässä, miten mökki saadaan nostettua peräkärriin. Ja saatiinhan se ♥ ...ja minä olin niin onnellinen. Niin alkoi sitten leikkimökin remontti. Mies hoiti rakenteelliset korjaukset ja minä heiluin maalisudin kanssa. Lopulta kaikki oli valmista ja päästiin kippistelemään ensimmäiset mehut tytön kanssa ♥.


Meillä on pihalla leikkialue, jossa on hiekkalaatikko ja keinut. Sinne viereiselle nurmelle leikkimökki siis laitettiin. Aivan täydellinen paikka. Jos ei jaksa kokoaikaa kippistellä leikkimökissä, voi välillä käydä leikkimässä hiekkiksellä tai keinumassa. Täytyy kyllä sanoa, että leikkimökki oli ihan paras hankinta. Lapsenlapset ovat tykänneet siitä ihan valtavasti. Vanhin lapsenlapsistani, nyt neljä vuotias tyttö, on esitellyt "Minun möttiä" rinta rottingilla niin omille vanhemmilleen kuin kaikille muillekin mummolassa heidän kanssaan yhtäaikaa poikenneille sukulaisille ja ystäville.




Vaikka vähän jotain söpöstelyjuttujakin olen mökkiin hankkinut, se on kuitenkin loppujen lopuksi sisustettu ja kalustettu leikkimistä varten eikä vain mummon sisustuskuvia silmällä pitäen. Rakas kälyni tekee usein ihan mielettömän hyviä kirppislöytöjä. Häneltä löytyy malttia penkoa kaikki kirppispöydät tarkkaan, kun itse tulee monesti vain silmämääräisesti vilkaistua päällisin puolin, mitä pöydissä on tarjolla. Niinpä hänellä onkin ollut lukuisia kertoja tuomisinaan jotain pientä, kaunista ja kivaa leikkimökkiin ♥ Leikkimökkiin on päätynyt myös omilta lapsiltani säästyneitä leluja, kuten astioita, hedelmiä/juureksia ja nuken kehto. Ainoastaan Brion hella on ostettu sinne uutena. Hyvin on siis halvalla saatu kasattua lapsenlapsille mukava leikkipaikka ja kyllä, myös toinen lapsenlapseni, poika, leikkii ja kokailee leikkimökissä todella mielellään ♥



Tänä viikonloppuna olen saanut taas herkutella hyvällä ruoalla useampaan otteeseen tuolla leikkimökissä, kun pienet ovat olleet meillä viikonlopun vietossa. Ilma ei oikein ole suosinut meitä, mutta onneksi minulle on tarjoiltu myös kahvia ja teetä lämmikkeeksi niin ei ole päässyt vilu yllättämään ♥