24.9.2016

Sieniretki

Tänä vuonna olemme saaneet nauttia hyvästä marjasadosta. Metsät ovat olleet pullollaan mustikoita ja puolukoita. Jokainen halukas on saanut täytettä marjavarastoihinsa joko itse poimien tai torilta ostaen. Meillä kyllä syödään marjoja, mutta emme ole mitenkään innokkaita marjanpoimijoita. Tämän lisäksi minua ei edes voi yksin laskea metsään, koska eksyn välittömästi pyörähdettyäni siellä kerran ympäri. Suuntavaistoni on siis todella surkea, mutta se on kyllä ihan sukuvika :))


Näin loppusyksystä meiltä lähdetään kuitenkin korin kanssa metsään, jos ei ihan päivittäin niin ainakin useamman kerran viikossa. Mieheni on nimittäin todella kova sienestäjä. Meillä keittiön kaapin päälliset täyttyvät joka syksy lasipurkeista ja paperipusseista, joissa on kuivattuja sieniä. Pääasiassa suppilovahveroita, mutta myös esimerkiksi kanttarelleja ja mustiatorvisieniä. Mies säilöö sieniä myös muhentamalla niitä. Muhennetut sienet hän sitten pakastaa sopivan kokoisiin annospusseihin pakattuna. Yleensä käytämme kuivatuja sieniä murentamalla niitä ruokiin; kastikkeisiin sekä pata- ja laatikkoruokiin. Muhennetuista sienistä teemme sitten piirakoita ja esimerkiksi sienikeittoa. Näin syksyllä kyllä tuntuu, että miehen mielestä ei ole ruokaa, johon sieniä ei voisi käyttää :))



Pari viikkoa sitten vanhempi lapsenlapsistamme pääsi ensimmäisen kerran Ukin mukaan sieneen. Voitte vain kuvitella, kuinka sanoin kuvaamaton se jännitys edellisenä iltana oli, kun kerroimme tytölle hänen pääsevän ukin mukana sienestämään. Tarkkaavaisena katseltiin sienien kuvia sienikirjoista ja tyttö esitti kysymyksiä. "Mikä sieni tämä on?" "Entäs tämä?" "Ai, tämä on myrkyllinen!".

Itse retki meni hyvin. Ukki näytti, millainen sieni se suppilovahvero on ihan luonnossa ja millaisista paikoista sitä helpoiten löytyy eikä aikaakaan, kun tyttö löysi jo ihan itse ensimmäiset suppikset omaan koriinsa. Lapset ovat nopeita oppimaan ja jos innostusta vaan riittää niin lapsista saa ihan mahtavia apulaisia sienireissuille. Ihmettelin aina, miten naapurin rouva onnistuu aina löytämään kaikista parhaimmat tattipaikat. Tatithan viihtyvät/kasvavat usein kuusien alaoksien katveessa ja kuka onkaan näppärämpi niitä sieltä löytämän ja poimimaan kuin lapsi. Naapurin tytöt konttasivat ketterästi kaikki kuusien aluset ja keräsivät parhaat tatit talteen.

Ukin ja vanhimman lapsenlapsemme sieniretken jälkeen tyttö vielä putsasi ukin kanssa pikku koriin itse keräämänsä sienet ja laittoi ne ukin avustuksella kuivuriin. Kotiin lähteissä seuraavana päivänä sienet olivat valmiita pussitettavaksi ja mikä olikaan ihanampaa, kuin viedä kotiin ihan itse kerätyt sienet. Uskon ja toivon, että lapsenlapsemme oli jälleen yhtä ikimuistoista kokemusta rikkaampi ja muistaa sieniretken ukin kanssa vielä pitkään.


23.9.2016

Kukkailoittelua - Piristystä päivään kukista

Täällä ollaan taas oltu tiistaista asti sairaslomalla. Mulla alkoi jo viime viikolla kova nuha ja viikonloppuna se sai kaverikseen kurkkukivun ja rähmivän silmän. Maanantaina käydessäni työterveydessä kuulemassa verikokeideni tuloksia pyysin, että multa otettaisiin nieluviljely ja crp. Sehän kannatti sillä mun kurkusta paljastui streptokokkibakteeri. Sain tuohon angiinaan penisiliinit ja rähmivään ja tulehtuneeseen silmän tipat. Kuumetta ei ollut, joten päätin pärjätä töissä enkä ottanut saikkulappua vastaan. Apteekkiin sain pulittaa sievoisen summan rahaa, kun ostoslistalla oli myös yskänlääkettä ja buranaa. Siinä meni meikäläisen kampaajarahat, snif...



Tiistai aamuun heräsin toinenkin silmä rähmässä ja olo entistä huononpana. Niinpä oli vaan yksin kertaisesti pakko luovuttaa ja jäädä pitkin hampain jälleen saikulle. Huoh...viimeisen reilun kuukauden aikana meidän sohvan nurkka on tullut minulle vähän liiankin tutuksi enkä millään olisi enää halunnut tehdä sen kanssa tuttavuutta. Vielä keskiviikkonakaan en havainnut paranemisen merkkejä ja kun yskiminen sattui päähän ihan sairaaan paljon, marssin uudestaan työterveyteen lääkärin pakeille. Tulehdusarvot olivat vain tuplaantuneet maanantaista eli lääkkeet eivät olleet lähteneet puremaan. Lääkäri tutki myös mun poski- ja otsaontelot todeten, että niissäkin oli jo alkavaa tulehdusta. Niinpä resepti kourassa taas aptekkiin ja hetken päästä olin jälleen muutaman kympin köyhempi.



Nyt toivotaan, että lepo ja lääkkeet tehoavat ja pääsen maanantaina palaamaan töihin. Täällä sohvan nurkassa maatessani olen miettinyt omaa hyvinvointiani ja terveyttäni. Tällä hetkellä vast'ikään leikkauksessakin olleena täytyy kyllä todeta, että olen kyllä aika huonossa kunnossa. Noh, tästä ei ole kuin yksi suunta ja se on ylöspäin. Jatkossa aion panostamaan entistä enemmän itseeni ja omaan hyvinvointiini, mutta siitä lisää myöhemmin. 

Tämän postauksen kuvissa on upea kukkakimppu, jonka sain eilen mieheltäni. Olipa mukava yllätys ja piristi kyllä päivääni ja mieltäni tämän sairastelun keskellä. Näillä kukkakuvilla aion osallistua tämän viikon kukkailoitteluun Mansikkatilan mailla-blogissa. Kukkailoitteluun voi osallistua kuka vaan linkittämällä oman kukka-aiheisen postauksensa tuonne Tainan blogiin. Linkki on auki sunnuntai-iltaan asti. Kukkailoitteluun voi osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin #kukkailoittelua #mansikkatilanmailla. Lisäksi haasteeseen kuuluu, että käydään kommentoimassa toisten mukana oleiven bloggaajien kukkapostauksia.


Tyttökin sai eilen poikaystävältään näin kauniin ruusun ♥ Vuoden päivät ovat jo kulkeneet yhdessä ja sen kunniaksi poika halusi muistaa tyttöystäväänsä ♥ Tytöllä alkoikin eilen ensimmäinen koeviikko lukiossa. Nyt siis tsempataan tyttöä lukuhommissa ja pidetään peukkuja, että kokeet menevät hyvin.

Kivaa perjantaita Teille kaikille ♥

8.9.2016

Roskiin vai kirppikselle?

Toisen romu on toisen aarre. Niinhän sitä tavataan sanoa. Minä olen jo ainakin 15 vuoden ajan harrastanut epäsäännöllisen säännöllisesti kirppistelyä. Olen tehnyt paljon ostoksia kirppikseltä, mutta myös monesti myynyt siellä itselle tarpeettomia tavaroita ja vaatteita pois. Minä en ole oikeastaan koskaan ollut mikään tavaran hamstraaja, vaan tosiaankin mieluummin myyn tai laitan ylimääräisen tavaran kiertoon. Roskiin en juurikaan koskaan tavaroita laita. Ainostaan rikkinäiset tai likaiset tavarat/vaatteet päätyvät roskiskuskin kuormaan. Likaisella tarkoitan tässä kohtaan esimerkiksi sellaista vaatetta, jossa on joku tahra, mikä ei vaan lähde pois, kuten öljy tai ruohotahrat. Minusta sellaisen vaatteen paikka on roskis eikä esimerkiksi kirpputori. Itseäni nimittäin ärsyttää ihan suunnattomasti, jos kirppiksellä käsiini osuu joku valmiiksi likainen tai rikkinäinen tuote. Miksi sellainen on viety myyntii? En ymmärrä. Itse en edes kehtaisi tehdä niin.


Kirppikset ovat siitä ihmeellisiä paikkoja, että niillä menee kaupaksi mitä kummallisimmat tavarat. Senkään vuoksi en ole koskaan heittänyt ehjiä tavaroita roskikseen, vaan olen vienyt myös kaikki ihmeellisetkin tavarat kirppikselle myyntiin. Kannattaako sitten nähdä se vaiva, että laputtaa tuotteet, raahaa ne kirppikselle ja käy melkeinpä päivittäin siistimässä myyntipöytää ja kaiken tämän lisäksi vielä maksaa kirppiksen pitäjälle pöytävuokraa? Minusta se kannattaa. Koskaan en ole jäänyt miinukselle. En edes silloin, kun pöydän siistiminen on jäänyt myyntiviikon aikana vähemmälle. Minusta ihmiset ostavat tänä päivänä yllättävän paljon jopa vaatteita, varsinkin lapsille, kirpputoreilta. Sisustusharrastajillehan kirpputorit ovat oikein aarreaittoja, kun koskaan ei voi tietää, millainen aarre siellä tänään odottaakaan poimijaansa.


Viimeisen vuoden aikana olen tehnyt tuottavuutta myös nettikirppareiden kanssa. Olen itse liittynyt oman paikkakuntani nettikirppisryhmiin ja tehnyt kauppaa myös niiden kautta. Kännykällä kuva tuotteesta ja muutamassa minuutissa myynti-ilmoitus on laitettu kännykällä kirppisryhmään. Tälläisessä oman paikkakunnan nettikirppisryhmässä on se hyvä puoli, että ostaja hakee tuotteen sinulta kotoa, ellet sitten itse halua sitä viedä hänelle johonkin sovittuun paikkaan. Tässä on tietenkin se, että pitää sopia ostajan kanssa aika, mikä sopii molemmille, jolloin tavaran luovutus voidaan tehdä. Itse en ole kokenut tätä hankalaksi. Olen vain onnellinen, kun saan taas varastojani tyhjemmäksi ja muutaman euron pussin pohjalle. 


Mihin sitten päätyvät ne tavarat ja vaatteet, mitkä eivät vain mene kaupaksi? Ennen vein kaikki myymättömät vaatteet, kengät ja kodin tekstiilit UFF:n keltaiseen laatikkoon ja toivoin, että ne päätyvät niitä tarvitseville käyttäjille. Jokin aika sitten liityin paikalliseen facebookin Roskalava ryhmään. Tässä ryhmässä ei käytetä lainkaan rahaa eikä tehdä vaihtokauppoja (sellainenkin kirppisryhmä löytyy). Tässä ryhmässä tavarat vain luovutetaan ilmaiseksi sille, joka ne haluaa/huolii ja miten kätevää taas, kun vastaanottaja hakee tavarat kotiovelta. Tässä ryhmässä vähän heikompi kuntoinenkin tavara löytää helposti uuden omistajan, koska tavarat ovat tosiaan ilmaisia. Tässä ryhmässä saa helposti itselleen hyvän mielen eikä vain siksi, että pääsee vihdoin jostain itselle turhasta tavarasta eroon. Meiltäkin on nimittäin lähtenyt paljon tavaraa; kirjoja, soittimia, putkitelkkari ja vaatteita monilapsisiin perheisiin, jossa vaatteita kuluu ja raha on tiukalla.

Kierrättäminen on siis monella tavalla hyvinkin kannattavaa ja suositeltavaa. Sait siitä sitten itsellesi rahaa tai et, saat jokatapauksessa aina hyvän mielen, kun itsellesi tarpeeton tavara löytää uuden omistajan. Roskiin ei siis tavaroita kannata laittaa (vain ne rikkinäiset), Kirppisten, roskalavaryhmien ja Uffin kautta sinulle tarpeeton tuote löytää varmasti uuden ja onnellisen käyttäjän. Muistathan siis kierrättää!

6.9.2016

Auringonkukkapelto ♥

Tänään pääsin vihdoin monen viikon tauon jälkeen käymään taas äitini luona. Oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa ♥ Vaihdettiin kuulumisia ja juotiin yhdessä perinteiset kahvit. Veljeni asuu ihan naapurissa, joten saimme hänetkin seuraksemme. Kotiin lähteissä pääsin vielä ihastelemaan veljeni upeaa auringonkukkapeltoa ♥




Vaikka en todellakaan ole mikään keltaisen värin ystävä niin näistä auringonkukista mä tykkään. Ne ovat vaan niin kauniita ja miten upea näky tuo pelto olikaan, kun se oli melkein kokonaan jo täydessä kukassa ♥ Sainkin sitten kerätä itselleni noita ihanuuksia mukaani ihan reilummaltikin :)) Halusin myös viedä muutaman kukan appivanhemmilleni, jotka aina ovat niin mielellään meitä auttamassa tässä arjen pyörityksessä. Tänä päivänä olen siis erittäin kiitollinen niistä kaikista rakkaista, joita minulla tässä lähipiirissäni on ♥ ♥ 

Nyt haluan toivottaa kaikille hyvää yötä ♥