Pihakirppis ystävän kanssa

19.8.2018

Kirpputorit ja kierrätys ovat aina olleet niinsanotusti "mun juttu". Tykkään kierrellä kirppiksillä, penkoa myyntipöytiä ja tehdä löytöjä. Kirppiksiä on monenlaisia ja monen tasoisia. Siisteillä ja hyvin asiansa hoitavilla kirppiksillä riittää asiakkaita ja kauppa käy. Kesäisin kirppiksien maailmaan tuovat mukavan lisänsä pihakirppikset. Niillä on ihan omanlaisensa tunnelma. Viime viikonloppuna järjestin itse nyt toista kertaa oman pihakirppiksen. Ensimmäisen pihakirppiksen järjestin mieheni ja hänen perheensä kanssa muutama vuosi sitten meidän pihalla. Siitä jäi mukava fiilis, jonka siivittämänä lähdin ideoimaan ystäväni kanssa uutta pihakirppispäivää tälle kesälle.



Jo alkukesästä päätimme ystäväni kanssa, että järjestämme pihakirppiksen loppukesästä. Ystäväni asuu Kouvolan keskustan liepeillä, joten päätimme järjestää tapahtuman hänen pihallaan. Ajattelimme, että näin saisimme ehkä enemmän väkeä liikkeelle ja tulemaan paikalle. Sopivan, yhteisen vapaapäivän löytäminen aiheutti hiukan päänvaivaa molempien töiden vuoksi, mutta onneksi päivä saatiin sovittua ja pihakirppis pidettyä. Myytäväähän meillä riitti kyllä vaikkapa useammankin pihakirppiksen pitämiseen, kun kahden talouden ylimääräiset ja tarpeettomat vaatteet ja tavarat laitettiin myyntiin. Itse en koulun ja töiden vuoksi ehtinyt panostaa tavaroiden läpikäymiseen kotona ihan niin hyvin kuin olisin halunnut, koska aloitin homman vähän liian myöhään. Jotenkin nämä päivät ovat tänä kesänä juosseet vain vähän liian nopeasti.

Onnekseni ystäväni oli lomalla viime viikon ja teki ihan valtavan suuren työn kaikenlaisten valmistelujen kanssa. Itse menin sitten perjantaina koulun jälkeen avuksi. Laitettiin paikkoja kuntoon, suunniteltiin, jaettiin mainoksia lähialueen postilaatikoihin, käytiin viemässä opasteita tien haaroihin, leivottiin marjapiirakkaa pihakirppiksen kahvioon ja tutkailtiin sääkarttoja. Olen kyllä niin onnekas ja kiitollinen, kun olen vielä aikuisena löytänyt niin samanhenkisen ystävän itselleni, jonka kanssa ajatukset käy yksiin ja jonka seurassa voin olla juuri oma itseni eikä minun tarvitse olla mitään muuta. 

Kirppispäivä valkeni kauniina ja poutaisena. Suurin huolenaiheemmehan oli tietenkin mahdollinen sade. Onneksemme sitä ei tullut koko päivänä. Saimme suorastaan kylpeä auringossa koko päivän. Muutenkin kirppispäivämme oli kaikin puolin onnistunut. Väkeä kävi mukavasti paria viimeistä tuntia lukuunottamatta. Kirppisasiakkaat tekivät löytöjä ja tavara vaihtoi omistajaa. Itselläni oli aika paljon vaatteita myynnissä, joiden myyminen ei osoittautunut helpoksi. Myöskään kirjat eivät kiinnostaneet, jota ehkä hiukan ihmettelin. Suurimman suosion pihakirppiksellä saivat erilaiset sisustusesineet ja ennenkaikkea kaikki vanhat ja retrot tavarat. Emalikattilat ja -kannut olivat suorastaan myyntimenestys. 







Kirppispäivämme oli onnistunut ja ihan super kiva. Oli mukava jutella kirppisasikkaiden kanssa ja huomata, miten hekin viihtyivät. Omenapuun alle patiolle oli mukava istahtaa hetkeksi kahville jutustelemaan ystävän kanssa. Illan edellä peltirasiaan kertyneet eurot lämmittivät mieltä, mutta kaikista lämpimämpänä mieltä lämmitti mukava yhdessä tekeminen ja touhuaminen hyvän ystävän kanssa. Kiitos K mukavasta pihakirppisviikonlopusta♥ Mielessä pyörii jo suunnitelmat uuden tapahtuman järjestämisestä. 

Mukavaa sunnuntaita kaikille ♥

Ihan super kiva päivä, jonka voimalla jaksaa pitkään

4.8.2018

Elokuu on alkanut ja minulla on tämän kesän työtkin jo loppuneet muutama päivä sitten. Lomaa ei kuitenkaan ole luvassa, vaan jatkoin töistä suoraan opintojani eli koulu on taas alkanut. Ensimmäinen koulupäivä meni vähän sumussa, mutta pikku hiljaa alkaa koulumoodi olla taas päällä. Eilen illalla hujahti helposti neljä tuntia koulutehtävien parissa. Mitä sitä nyt näin kesällä oikein muutakaan tekisi perjantai-iltana?!

Koulutehtävät, referaatit ja esitelmät kummittelivat tänäkin aamuna mielessä, mutta onneksi pidin pääni ja lähdin ystäväni kanssa mustikkaan. Lähdettiin liikkeelle heti aamusta ilman ollessa vielä vähän viileämpää. Ystäväni tiesi hyvän mustikkapaikan, joka on itseasiassa hyvin lähellä meidän kotia. Minä en vaan voi mennä marjastamaan koskaan ihan yksin, koska suuntavaistoni on varmasti surkein mitä vaan voi olla. Kompassi päässäni menee sekaisin heti, kun kuljen hetkenkin katse maata kohden ja kerään mustikoita. Ihanaa siis kun on ystävä, jonka kanssa voi turvallisesti mennä metsään eikä tarvitse pelätä eksymistä. Toisin paikoin maasto oli hyvinkin kuivaa eikä mustikoita näkynyt, mutta sitten toisin paikoin löytyi isoja mättäitä, missä mustikat olivat saaneet hiukan varjommassa kasvaa todella suuriksi. Itselläni on vielä vähän viime vuotisiakin mustikoita pakkasessa, joten jokainen keräämäni mustikka oli minulle pelkkää plussaa tulevaa talvea ajatellen.

Aamulla lähtiessä nakkasin uikkarit ja pyyhkeen kassiin, joka osoittautui todella hyväksi ideaksi. Kerättyämme vajaan kaksi tuntia mustikoita olimme niin hikisiä, että päätimme ajaa pikimmiten läheiselle uimarannalle vilvoittamaan itseämme. Nopea uikkarien vaihto pukukopeilla ja eikun uimaan. Vesi oli todella lämmintä, mutta siitäkin huolimatta niin ihanan vilvoittavaa. Tämä olikin minulle jo kolmas kerta tänä kesänä, kun kävin uimassa. Se saattaa tuntua jostakin tosi vähäiseltä määrältä varsinkin nyt, kun on ollut niin helteinen kesä. Minulle se on todella paljon, koska en muista koska olisin viimeksi käynyt järvessä uimassa. Siitä on useampi vuosi, vaikka pidän tosi paljon uimisesta ja vedessä olemisesta. Syy uimattomuuteeni on lähinnä ollut korvieni välissä. 

Meillä oli mukana myös eväät, jotka oli tarkoitus syödä jo metsässä mustikoiden poimimisen lomassa, mutta kun emme malttaneet niitä siellä hikipäissämme syödä, söimme ne rannalla uimisen jälkeen. Vitsi, miten ihanaa ♥ Kahvi ja eväsleivät maistuivat niin hyviltä ulkona nautittuna. Ystävämme oli vielä varannut meille molemmille puolikkaat hunajamelonit, jotka sitten lusikalla kaiversimme herkkusuihimme.

Suurina vanhan tavaran ystävinä päätimme uimisen jälkeen käydä vielä paikallisella kirpputorilla, josko sieltä vaikka löytyisi jotakin aarteita. Harvemmin lähdemme tyhjin käsin pois kirppiksiltä emmekä lähteneet tälläkään kertaa. Itse löysin nimittäin kolme Riihimäen lasin lumihiutalelasia lisää kokoelmaani sekä pitkän aikaa etsinnän alla olleen keltaisen Fazerin kukkopurkin. Meillä on ystäväni kanssa hyvin samanlainen maku, joten välillä käymme aikamoista kilpajuoksua nähdessämme jonkun aarteen. Tällä kertaa minä tiesin heti, että tahdon tuon Fazerin purkin ja onnistuin nappaamaan sen itselleni. Hintakin oli mielestäni edullinen eikä minua yhtään häiritse, vaikkei purkissa olekaan kantta. Välillä vaan onnistaa.

Ennenkuin ystäväni toi minut kotiin, kävimme vielä moikkaamassa hänen vanhempiaan heidän mökillään. Siellä saimme lisää ruokaa ja tietenkin kiertelimme pitkin tonttia katselemassa perennapenkkien ihmeitä. Tänään on kyllä ollut ihan super kiva päivä. Tämän voimalla jaksaa taas ahertaa noiden koulutehtävienkin parissa. Kiitos seurasta K ♥

Kivaa viikonloppua kaikille!

Kirpputorin loppunmyynnissä ja niin kaunis salkoruusu

26.7.2018

Kesän aikana on tullut käytyä muutamilla kirppiksillä ja joitain löytöjäkin on tullut tehtyä. Pääsääntöisesti ostokseni ovat olleet kotimaista lasia ja vanhoja kauniita peltipurkkeja. Niitä kun en vaan voi vastustaa. Parhaimmat ostokseni tein kuitenkin ystäväni kanssa, kun menimme yhdessä erään kirpputorin loppuunmyyntiin. Ystäväni vanhemmat lähtivät meille kuskeiksi ja mukana oli tietenkin myös peräkärri, koska myynnissä oli myös huonekaluja. 

Aluksi kiertelimme kirppiksellä löytämättä mitään. Hätäisempi olisi siinä vaiheessa lähtenyt jo kotiin. Me jatkoimme kuitenkin vielä kiertelyä ja tutkimista, joka lopulta tuotti tulosta. Keskityimme huonekaluihin, koska oikeasti vanhat huonekalut kiehtovat meitä molempia. Itsekin olen alkanut arvostaa niitä entistä enemmän enkä voisi enää kuvitellakaan meneväni Ikeaan ja ostavani sieltä itselleni lipaston. E-ei, ennenmmin ostan vanhan ränsistyneen lipaston, putsaan ja korjaan sen itse. Ajan patina saa näkyä ja se, jos mikä tuo kotiin sitä oikeaa tunnelmaa ja kodikkuutta. 

Tyhjin käsin ei meidän tarvinut poistua tuoltakaan kirppikseltä. Pikku hiljaa peräkärry alkoi täyttyä löydöistämme. Tälläiseen kirppiksen loppuunmyyntiin kuului ehdottomasti myös tinkiminen. Siinä hommassa me olimme kovia ja täytyy kyllä sanoa, että tinkiessä pitää olla myös rohkea ja ehkä jopa hiukan röyhkeäkin. Itse löysin tuolta yhden naulakon (7e), yhden työtason/hyllykön (10e) ja yhden ihanan lipaston (10e). Omaa ostamistani rajoitti hiukan se, että minulla ei ole oikein kunnon säilytystiloja tuunaamista vaativille huonekaluille. Nytkin ostokseni menivät ystäväni autotalliin, jossa niitä sitten olen käynyt "silittelemässä" ja kunnostamassa. Tuolla kirppisreissulla peräkärri tuli aivan täyteen, koska myös ystäväni teki hyviä löytöjä. Hänkin osti naulakon, pari kaappia, metalliset sängynpäädyt puutarhaan, kuvassa olevan harmaan penkin ja jotain muuta, mitä en nyt enää muista. Koko peräkärrillisen hinnaksi tuli 87e eli ei paljon mitään niistä aarteista.

Tässä on minun aarteeni. Vanha lipastoni siinä kunnossa, kun se kirppiksen loppuunmyynnistä ostin. Pihavaraston perukoilta sen löysimme ja kaivoimme esille. HYllylaudat irrallaan, mutta onnekseni kuitenkin kaikki tallella. Nähdessäni tämän lipaston tiesin heti, että se on minun. Meillä on ystäväni kanssa hyvin samanlainen maku, joten kiirettä piti, että ehti varata itselleen löytämänsä aarteet. 


Maanantaina minulla sekä ystävälläni oli molemmilla aamuvuoro, joten kurvasin suoraan töistä hänen luokseen. Nostimme lipastoni autotallin perältä ulos aurinkoon ja aloitin sen putsaamisen. Toluvettä sankoon ja eikun hommiin. Lipasto puhdistui niin hyvin huolellisella pesulla, että päätin olla tekemättä sille mitään muuta. Ajan patina, naarmut ja osin irronnut ja kulunut maalipinta sai jäädä näkymään. Päätin jopa, etten hommaa lipaston toiseen laatikkoon vedintäkään puuttuvan tilalle. Onhan siinä reikä, josta saa vedettyä laatikon auki. Lipaston kannen pesin myös maalipesulla ja se osoittautui hyväksi, sillä kannessa ollut yksi isompi maaliläikkä hävisi sillä kokonaan (näkyy kuvassa). Tuumasimme ystäväni kanssa siinä auringossa touhutessamme, että onhan se "sairaus" tämäkin, kun yli 30 asteen kuumuudessa pitää kunnostaa vanhoja huonekaluja. Ystäväni nimittäin samaan aikaan hioi ja petsasi ilmaiseksi saamiaan puutarhakalusteita. No, huvinsa ja touhunsa kullakin! Meillä se nyt sattuu olemaan tälläistä puuhaa, jota tykkäämme tehdä.



Loppuun on pakko laittaa vielä kuvat ystäväni pihalla kasvavista salkoruusuista. Salkoruusu on minulle entuudestaan vieras perenna. Näin sen nyt ystäväni puutarhassa ensimmäisen kerran ja olen aivan aivan myyty. Miten joku kukka voikaan olla näin kaunis. Tuota on ihan pakko saada myös itselle omaan pihaan. Hyvä idea puutarhaan löytyy myös tuosta postaukseni ensimmäisestä kuvasta. Ystäväni löysi jätelavalta sinkkisoikon, jossa ei ollut pohjaa. Vati kainaloon ja kotiin. Sinkkisoikko sopii vallan mainiosti patiolle betonilaattojen päälle ja soikko täyteen kukkaruukkuja. Aivan täydellinen. Mietimme siinä auringossa touhutessamme ystäväni kanssa myös sitä, että kumpi olisi mukavampaa se, että  näkee hirveästi vaivaa roskalavalta ja kirppikseltä löytyneiden huonekalujen ja esineiden kunnostamisen kanssa vai se, että ostaa kaiken valmiina. Meidän ei tarvinut kauaa miettiä vastausta ja luulenpa, että tekin arvaatte, mikä meidän vastauksemme oli.

Kesä jatkuu

22.7.2018

Kesä jatkuu ja niin jatkuu vielä myös minun kesätyönikin. Olen kai vähän hullu, kun olen ilmoittanut olevani töissä koko kesän eli ihan sinne koulun alkuun asti. Perusteluni tälle on se, että haluan ottaa kaiken opin vastaan, mitä on tarjolla ja työtä tekemällähän sen parhaiten saa. Välillä, kun viikot täyttyvät pelkästä työnteosta eikä työvuorojen jälkeen jaksa tehdä mitään, tulee väsyksissä kiukuteltua loman puutetta ja sitä, ettei oikein pääse nauttimaan kesästä, kuten kaikki muut. Todellisuudessa ei varmastikaan ole ainut, jolla ei ole lainkaan lomaa, mutta ei sitä siinä hetkessä ymmärrä eikä muista. 


Myös kesäiset kelit ovat jatkuneet taas jo pitkään. Välillä, varsinkin tuolla töissä, helteet tuntuvat toisinaan tosi raskailta, mutta yllättävän vähän on kuitenkin tullut niistä valiteltua. Helteiset päivät ovat tuoneet mukanaan lämpimät illat ja aamut, joista pidän kesässä eniten. Tänä viikonloppuna on lämpötilat jo hiukan laskeneet ja olemme saaneet hiukan sateitakin. Ukkoskuurojakin lupailtiin, mutta tänne meille ne eivät vielä ainakaan ole osuneet. Kovin paikallisia taitavat nuo kuurot olla. 


Kiertelin eilen illalla kameran kanssa pihalla ja ajattelin kuvailla pihalla kukkivia perennoja ja pensaita. Saaliini oli aika laiha. Liekö kuivuus vaikuttanut asiaan. Keväällä ostin Lahden Pihapiiri messuilta liljan sipuleita ja syysleimun juurakoita, jotka laitoin keväällä penkkiin tuonne kivikkopuutarhan viereen. Luulin jo hetken aikaa, etteivät ne lähde lainkaan kasvamaan, mutta onnekseni erehdyin. Ensimmäinen valkoinen liljan kukka on auennut. Vielä ei kukkapenkkini näytä kovinkaan runsaalta, kun liljan varret töröttävät yksi siellä ja toinen täällä, mutta toivon, että ne siitä jo ensi kesänä alkavat hiukan lisääntymään. Kastelua vaatisivat varmasti nekin ja ehkäpä kesäkukkalannoitetta. Minä kun en noita perennoja ole juurikaan kastellut. 


Myös tämä puutarha alpi on edellisvuosiin nähden aivan surkean vähäkukkainen ja matala. Aiempina kesinä se on kasvanut reippaasti kauniiksi yli metrin korkuiseksi puskaksi, mutta ei tänä kesänä. Luonta ja kasvit kaipaisivat siis edelleen sadetta ja vettä. Ihmeekseni meidän nurmikko ei ole palanut. Liekö syynä se, ettemme ole sitä ajaneet kovinkaan usein. Mies on meillä aina hoitanut nurmenleikkuun ja nyt kun hän on viikot poissa tai pidempäänkin, on nurmikko saanut kasvaa kaikessa rauhassa hitaasti, mutta varmasti. Ehkäpä ensi viikolla otan pikkuleikkurin ja lähden kävelemään pihaa edes'takaisin, ellen keksi työvuorojen välille jotain muuta mukavampaa puuhaa. Aika nayttää, mitä tuleva viikko tuo tullessaan. Sisälläkin on hiukan puuhasteltu naisluolani pintaremontin parissa, mutta siitä lisää myöhemmin. 

Aurinkoista sunnuntai-iltaa kaikille ♥
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan