Helsingin kesä ja joululahjan lunastus päivä yksi

Lahjakortti on ehkä yksi parhaista lahjoista, mitä voi antaa lahjaksi ihmiselle, jolla jo on paljon kaikkea tai vaikkei olisikaan. Se mahdollistaa lahjansaajan omien toiveiden ja tarpeiden toteutumisen ja aikaansaa mukavia elämyksiä ja kokemuksia. Itse sain viime jouluna siskoltani joululahjaksi lahjakortin, jolla sai laatuaikaa siskon kanssa. Aika ihana lahja, kun nimittäin muuten tapaamme ihan liian harvoin siskoni kanssa ja yhdessä vietetty aika ihan kahden on kultaakin kalliinpaa. 

Viime viikonloppuna matkustin sitten siskoni luo kesäiseen Helsinkiin lunastamaan lahjaani. Lauantaiaamuna hyppäsin kouvolassa Onnibussiin, joka on muuten ihan mielettömän edullinen tapa matkustaa ja jo vähän ennen kymmentä olin perillä. Meillä oli siis koko päivä aikaa toteuttaa toiveitani, joita siskoni oli kysellyt minulta jo ennakkoon. Ensimmäisenä suuntasimme Hernesaarenrantaan aamukahville Löylyn terassille. Kuppi kahvia ja Löylyn suurin korvapuusti lautasella kahvittelimme ja ihastelimme terasilta avautuvaa upeaa maisemaa. Ilma oli sateen jälkeen vielä pilvinen, mutta saatoin kuvitella, kuinka ihanaa tuolla on istua auringonpaisteessa kauniina kesäpäivänä tai vaikkapa iltasella auringon laskiessa. Huikea paikka.

Kirpputorien suurena ystävänä ja muutenkin kierrätyksen kannattajana suuntasimme Hernesaaresta  Helsingin suurimmalle ulkokirpputorille eli Hietsun kirppikselle. Hietsun kirppis on todella suosittu kesäkohde, josta voi tehdä löytöjä tai sitten puolestaan tietenkin myydä pois ylimääräisiä vaatteita ja tavaroita. Hietalahden tori oli täynnä myyjiä ja niin uutta kuin vanhaakin tavaraa oli siis paljon tarjolla; vanhaa Arabiaa, Iittalaa, Riihimäen lasia ja paljon muuta mielenkiintoista. Hetken kierreltyämme bongasin jo kaukaa aivan priiman Marimekon Oiva-sarjan Vihkiruusu mukin. Mukeja oli itseasiassa kaksi, toinen vihreällä ja toinen pinkillä ruusulla. Myyjä ei tinkimisestäni huolimatta suostunut pudottamaan hintaa, joten ostin sitten vain tuon pinkillä kukalla varustetun mukin. Samassa pöydässä silmiini osui myös yksi Muumimukien tuotesarjan erikoismuki; Muumin päivä muki, jota myytiin vuosi sitten vain yhden päivän ajan eli Tove Jansonin syntymäpäivänä 9.8.2018. Tuolloin en mukia onnistunut suuren kysynnän vuoksi saamaan enkä sitä kyllä nytkään raaskinut itselleni ostaa, mutta ystävällinen myyjä antoi minun kuitenkin katsoa ja pitää mukia kädessäni hetken aikaa. No, olihan sekin jo jotain!

Kävimme siskoni kanssa myös toisella kirpputorilla Kaivarin kanuunassa Vuorimiehenkadulla. Netistä saamani tiedon mukaan tämä helsinkiläinen kirpputori on toiminut jo kymmenen vuoden ajan ja on vakiinnuttanut asemansa yhtenä kaupungin suosituimmista kirpputoreista. Kirppis oli todella siisti ja sisäilma vaikutti raikkaalta. Myynnissä oli pääosin vaatteita, kenkiä ja laukkuja, mutta myös jotakin piensisustusesineitä. Itse en tuolta tällä kertaa löytänyt mitään ostettavaa, mutta uskon, että moni tekee sieltä löytöjä, koska tarjolla oli myös paljon merkkituotteita, kuten Marimekon raitaa sekä muitakin kuoseja. 

Aika kului kaupungilla kierrellessä tosi nopeasti ja välillä täytyi myös syödä. Kuljettuamme Esplanadin puiston läpi poikkesimme lounaalle oikeaan Esplanadin helmeen eli Kappeliin. Täytyy tunnustaa, että en ole koskaan aiemmin käynyt siellä, mutta lounaamme jälkeen olin todella vakuuttunut siitä, että käyntini ei jäänyt viimeiseksi. Kappelin arvokas olemus, upea lasiveranta sekä vieressä olevan Esplanadin puiston kauneus eivät voi olla tekemättä vaikutusta Kappelissa kävijöihin. Paikka kuhisi ihmisiä, jota en siis todellakaan ihmettele ja rapusalaatti oli taivaallisen hyvää. Täydellinen valinta lounaspaikaksi.

Iltapäivällä sade hiukan häiritsi meidän suunnitelmiamme, joten suunnitelmissamme ollut vierailu Happy Waffle Hki:ssä jäi tällä kertaa kokematta. Olen suuri vohvelien ystävä ja olen kuolannut instagramissa lukemattomia kertoja noita ihanannäköisiä vohveleita, joten siinä syy, miksi olisin halunnut käydä tuolla. Mutta ensi kerralla sitten. Vaikka kuljimme kaupungilla osin julkisilla, kertyi meille päivän aikana yli 15 000 askelta ja sen myötä tietenkin myös ruokahalu kasvoi. Siskoni oli kuullut paljon kehuja saaneesta ravintola Baccosta ja heidän erityisen hyvistä pizzoistaan. Italialainen ruoka on aina suuri nautinto, joten paikka kuullosti oikein hyvältä valinnalta illallisellemme. 

Eikä ole turhaan kehuttu Baccon pizzoja. Ne olivat todella hyviä ja tuo pizzan pohja oli erityisen maukas eikä pizzan syönnin jälkeen tullut sellaista turvottavaa ähkyä, kuten monesti saattaa tavallisen pizzan jälkeen tulla. Tutkin hiukan asiaa ja Baccon pizzapohja tehdäänkin hiukan eritavalla kuin normipizzapohja. Taikinaa kohotetaan 96 tuntia, jona aikana hiiva on niinsanotusti kulunut loppuun taikinassa ja tämä on se syy, miksi Baccon pizza ei jätä turvonnutta fiilistä. Lisäksi plussaa pizzalle oli se, että se leikkaantui hyvin ilman sahaamista. Valitsemani ravintolan nimikkopizza Bacco oli todella herkullinen. Kiinnitin myös huomioni siihen, että pizzoissa oli käytetty tuoreita ja hyviä raaka-aineita, joka vain lisäsi ruokailun nautintoa.

Illallisen jälkeen poikkesimme kotimatkalla hakemaan kaupasta vielä leffakarkkeja ja jäätelöä, koska katsoimme Netflixistä vielä illan päätteeksi hauskan kotimaisen leffan, Yösyöttö. Leffan jälkeen ei unta paljon tarvinut odotella, joten ensimmäinen päivä Helsingissä oli päättynyt. 

Oletko sinä käynyt Hietsun kirppiksellä tai Kaivarin Kanuunassa? Onko Kappeli sinulle tuttu paikka? Entä mitä mieltä olet italialaisen keittiön herkuista?

Mukavaa alkanutta viikoa sinullekin ♥