Törmäsin Keyword Love blogissa kivaan postaukseen, jossa kerrottiin muutamia jouluisia asioita itsestä. Postaus oli minusta hauska, joten ajattelin kokeilla itsekin josko löytäisin sellaisia asioita joulustani, joita te ette vielä tiedä. Katsotaan, kuinka käy!

Joulupukki ei ole käynyt meillä aattoiltana enää vuosiin. Lapset ovat jo isoja ja paketit ilmestyvät aattoiltana vain kuusen alle. Ollessani lapsi joulupukki kävi joka joulu. Joulupukin ajoitus vaan oli aina vähän huono. Olen viettänyt lapsuuteni maalaistalossa, jossa oli karjaa ja isälläni oli tapana joka ilta käydä tekemässä tarkastuskierros vielä illalla navetassa, että kaikki on kunnossa. Jouluaattona joulupukki tuli aina juuri silloin, kun isä oli tekemässä tuota tarkistuskierrostaan navetalla eikä siis nähnyt koskaan joulupukkia. Ihmeellistä, miten se joulupukki aina osasikin tulla juuri silloin...

Lapsuuteni joululahjoja en muista kovin hyvin, mutta yksi on jäänyt mieleeni. Eräänä jouluna sain lahjaksi oranssin bambiemon ja kaksi pikku bambia. Pikku bambit olivat ketjuilla kiinni bambiemossa. Bambit olivat tosi kauniit ja vähän kyllä harmittaa, kun ne eivät enää ole tallessa. Olen yrittänyt katsella kirppiksiltä löytyisikö sieltä samanlaisia, mutta vielä ei ole tullut vastaan. Toivottavasti vielä jonain päivänä löydän sellaiset.

Tänä jouluna on ensimmäinen jouluaatto, kun olemme mieheni kanssa aattoillan ihan kahden. Vaikka kuopukseni muutti viime vuonna joulukuun alussa pois kotoa, hän tuli kuitenkin aattoillaksi kotiin. Tänä vuonna hänkin viettää joulua avopuolisonsa kotona, kuten muutkin tyttäreni. Jännityksellä siis odotan iltaa ja sitä, miltä aattoilta tuntuu ilman yhtäkään lasta. Onneksi tyttäret esikoista lukuunottamatta tulevat kuitenkin tänään päivällä meille joulupuurolle ♥

Lapsenlapseni eivät ole koskaan olleet meillä yhtenäkään jouluaattona. En ole siis koskaan nähnyt heitä jännittämässä pukin tuloa ja avaamassa innoissaan joululahjoja. Olen onnellinen, että kaikilla tyttärilläni on nyt hyvät puolisot ja että he kaikki ovat myös tervetulleita heidän lapsuudenkoteihinsa viettämään aattoiltaa. Ymmärrän, että tyttärien puolisoilla on vuosien myötä muodostunut ydinperheinä omat traditiot ja niitä vaalitaan. Itselläni yksinhuoltajana tilanne on ollut toinen. Minulle tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen saa viettää juuri sellaisen joulun kuin haluaa enkä missään nimessä halua painostaa ketään viettämään aattoiltaa esimerkiksi meillä, mutta siitä huolimatta tämä tuntuu minusta vähän haikealta. 

En voisi koskaan viettää joulua etelän lämmössä. Minusta jouluun kuuluu lumi, pakkanen ja talvi sellaisena kuin se meillä täällä suomessa on juuri nyt. Minusta on ihanaa, että tänä vuonna saimme valkoisen, kunnon pakkasjoulun. Toivottavasti niin tulee olemaan jatkossakin, emmekä me ihmiset käytöksellämme tuhoa tätä mahdollisuutta. Lappiin voisin jouluksi mennä, koska siellä on lunta ja pakkasta, mutta kotihiirenä tykkään kyllä kaikista eniten olla jouluna kotona.

Lempi jouluruokani on riisipuuro. Lapsuudenkodissani ei syöty koskaan jouluna riisipuuroa. Meillä oli aina uunissa haudutettua uuniohrapuuroa. Tähän oli kyllä syynsä. Maanviljelijänä isäni suosi mieluummin kotimaisesta viljasta valmistettua puuroa kuin riisiä. Tämä hiukan harmitti, mutta onneksi nyt aikuisena voin syödä riisipuuroa niin usein kuin haluan ja saan sitä myös tänään ♥

En ole jounut tänä vuonna kotona vielä yhtään mukillista glögiä. Monena vuonna olen aloittanut tuon glöginkin juomisen niin aikaisin syksyllä, että jouluna se ei ole enää maistunutkaan. Niinpä olen säästänyt tänä vuonna tuon nautinnon joulunpyhiksi.

Joulusauna ei ole minulle välttämättömyys aattona. Monille joulusauna kuuluu ehdottomasti jouluaattoon, mutta minulle ei. Lapsuudenkodissani käytiin aina joulusaunassa ennen jouluruokailua. Näin on tehty meilläkin monena vuonna. Itselläni siinä on vain se hankaluus, että en jaksaisi millään enää laittautua sitten saunan jälkeen. Hiukset pitäisi laittaa ja vähän nassuakin, ettei ihan peikon poikana menisi jouluaterialle. Ehkäpä tuon joulusaunan voisi ajoittaa vaikkapa aattoaamuun, hmm...pitääpä ehdottaakin tuota miehelle.

Lempijoululauluja on paljon...Tulkoon joulu, Niityillä lunta ja monia muita. Pidän joululauluista ja niiden kuuntelemisesta. Olin ihan innoissani viikolla kun Radio Nova soitti niin paljon joululauluja. Kuuntelen nykyisin aina autossa radiota ja oli hauskaa sitten ajella joululaulujen soidessa. Kotona en ole vielä tänä vuonna kuunnellut yhtään joululaulua, jos ei telkusta tulleita lauluja lasketa. 

Joulukuusi, kinkku ja lahjat/joulumuistamiset kuuluvat jouluun. Ilman niitä ei tule joulua. Vaikka olen aiemmissa postauksissani tänä vuonna kertonut kaupallisuuden ja shoppailun ahdistavan minua, kuuluu lahjat ja toisten muistaminen ehdottomasti jouluun. Asian ratkaisee se, mitä pakettiin kääritään ja tuleeko lahjojen hankinnasta ja shoppailusta hysteriaa vai ei. 

Aattoaamu on joulussa ehkäpä se kaikista paras hetki, kun kaikki, koko joulu ja sen ihana tunnelma, on vielä edessäpäin. Tänä aamuna heräsin puoli viisi. En koskaan herää niin aikaisin, mutta tänään minua ei vaan nukuttanut. Puoli tuntia pyörin sängyssä, kunnes luovutin ja lähdin kahvin keittoon. Jotain ihmeellistä tässä aamussa nyt oli...ehkäpä se oli joulun taikaa....

Oikein hyvää joulua kaikille blogini seuraajille!

Aina vain lähempänä joulua - 4.adventti

Hyvää 4.adventtia ja jouluaaton aattoa kaikille! Päivät kuluvat ja olemme aina vaan lähempänä joulua vai eikö nyt jo voisi sanoa, että on joulu?! Onhan nyt kuitenkin jo aatonaatto. Ensimmäiset lomapäiväni ovat sujuneet juuri niinkuin suunnittelinkin. Kiireettä. Vähän olen leiponut ja tehnyt jouluaskareita sukan kutomisen lomassa, mutta ihan vaan ilman kiirettä ja stressiä mistään. Niin sen pitää mennäkin. Olen iloinen, että suunnitelmani on toteutuneet. Kotoa en ole poistunut mihinkään ja luulenpa, että poistun seuraavan kerran vasta huomenna, kun menemme käymään isäni haudalla. 

”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.”  Näin sanoo jo vanha sananlaskukin. Meille joulu taisi tänä vuonna tulla juurikin Tuomaan päivän aikaan, kun kasasin ja koristelin meille joulukuusen. Kuusen tuoma tunnelma on jotenkin niin...jouluinen. Meillä on ollut jo monta vuotta tekokuusi. Hommasin sen aikanaan, kun kyllästyin siihen kuusenhankkimisrumbaan, joka meillä oli joka vuosi. Eräänä vuonna kuusen hankinta jäi niin viime tippaan, että lopputuloksena meillä nökötti olohuoneen nurkassa harva ja toispuoleinen kuusi, joka ei hivellyt ainakaan minun silmääni. Nyt pystyn kasaamaan kuusen ihan itse enkä tarvitse siihen miehistä apua. Aito kuusi on aina aito kuusi ja olen aina ollut sen kannattaja, mutta käytännöllisyyden vuoksi tekokuusi. Aidon kuusen tuoksua kyllä kaipaan, mutta ajattelin käydä hakemassa maljakkoon muutaman kuusen oksan, josko niistä sitten tulisi vähän sitä kaipaamaani kuusen tuoksua sisälle.

Rakentelin tuohon olohuoneen seinäkaappiin tuollaisen pienen talvisen maiseman, jossa tontut seikkailevat metsässä. Idean tähän sain vuosi sitten veljeni avovaimolta, joka oli tehnyt vastaavan lipaston päälle, mutta vaan suuremmassa mittakaavassa. Kiitos vaan vinkistä, M ♥ Tuo kaappini on kaksiosainen ja vähän jouduin pähkäilemään, mitä laittaisin tuonne kaapin yläosaan. Virintin sinne sinne yhdet rautalankavalot kuin tähdiksi taivaalle ja laitoin pari paperipalloa ja koulussa tekemäni enkelin roikkumaan sekä kaksi viimeistä tottua ihmettelemään toiseen reunaan taivaalla olevaa enkeliä. Postauksen ensimmäisessä kuvassa kaappi näkyy kokonaisuudessaan, mutta siinä yläosassa ei ole valoja päällä.

Enhän minä osannut eilen istua paikoillani ilman sukan kutomista, joten kun viimeiset joululahjasukat valmistuivat, aloitin sitten neulomaan miehelle villasukkia. Onneksi minulla oli lankaa kotona, koska muuten olisi ollut aika tukalat oltavat. Istun siis nojatuolissa olohuoneessa, televisio on auki ja samalla kudon. Otan siis kaiken hyödyn irti vapaa-ajastani. 

Eilen ovellamme kävi muutama lahjan vaihtajaja ja osa lahjoista peittyi meillä vasta kääreisiin. Olen käyttänyt kaikki loput viime vuotiset lahjapaperit, mutta tänään täytyy käydä ostamassa lisää paperia, kun ei ihan riittänyt vanha varasto kaikkiin. Tänä vuonna olen miettinyt paljon lahjoja ja niiden merkitystä. Kuten jo edellisessä postauksessani mainitsin ylenpalttinen shoppaileminen ahdistaa minua, kun tärkeintä lahjojen antamisessa on kuitenkin se ajatus. Ajatus siitä, että haluat muistaa läheistä ihmistä ja kenties kiittää kuluneesta vuodesta ♥ 

Tänään teen vielä pienen siivouksen ja vaihdan sänkyyn punaiset lakanat jouluksi. Ehkäpä hyörin pikkaisen myös keittiön puolella, mutta ainakin meidän kinkku paistetaan tänään. Mites teillä? Joko kaikki on valmista vai onko must to do-lista vielä kovin pitkä? 

Hyvää 4.adventtia kaikille!

Kiireetöntä joulun odotusta

Minulla alkoi eilen joululoma. En muista olisinko oikeasti koskaan aikuisena ollut joulun aikaan lomalla ja varsinkaan näin, että lomapäiviä on sekä ennen että jälkeen joulunpyhien. Erityisen ihanan tästä lomasta tekee se, että pystyin jäämään lomalle siinä tilanteessa, että minulla on kaikki opintojeni teoriaopinnot nyt suoritettuna. Tämä tuntuu aivan uskomattomalta. Aika on mennyt ihan hurjan nopeasti ja siksi tuntuukin ihan käsittämättömältä, että en enää palaa koululle joulun jälkeen. 

Nyt kun kaikki kirjalliset työt on tehty voin hyvällä omallatunnolla laitella pikku hiljaa kotia joulukuntoon ja samalla itsekin virittäytyä joulun tunnelmaan. Kiireettömyys on asia, jota rakastan ylikaiken. Iän myötä sen merkitys on vain korostunut entisestään. Kiire saa minut kärttyisäksi eikä se olotila tunnu minusta ollenkaan mukavalta. 

Pikku hiljaa siis touhuilen täällä kotona jouluaskareita sukan kutomisen lomassa. Tänään ajattelin kauppareissun jälkeen kasata ja koristella joulukuusen, jos jaksan. Jos en jaksa, teen sen huomenna. Tänä vuonna jouluaatto on kivasti viikonlopun jatkona, joten aikaa on vielä.  Suunnitelmissa on myös leipoa ainakin maustekakku niin itselle kuin äidillekin. Jouluinen rocky road houkuttelee myös. Mies kävi eilen töistä tullessaan ostamassa meille joulukinkun, joka jäikin suoraan sulamaan jääkaappiin. Huomenna ajattelin tehdä normaalin viikkosiivouksen, joka riittää joulusiivoukseksi meille. Pikku hiljaa joulu hiipii siis meillekin. 

Postauksen kuvat ovat Sisustuskahvila Wanha Justiinasta Lahdesta, jossa poikkesin kahvilla viime sunnuntaina. Olen aivan hullaantunut tuosta paikasta ja käynkin aina kuin mahdollista siellä Lahdessa ollessani. Pikkuinen myymälä on nyt täynnä toinen toistaan kauniimpia joulukoristeita, servettejä ja kynttilöitä sekä aina myynnissä olevia vanhoja huonekaluja sekä sisustusesineitä ja astioita. Paikan ihanuuden kruunaa pikkuinen kahvila, jonka vitriini on aina täynnä ihania niin makeita kuin suolaisiakin herkkuja. Kahvila on auki vielä ennen joulua ainakin tänään ja huomenna, joten kannattaa ehdottomasti poiketa sinne vaikkapa kahville jouluaskareiden lomassa, jos tuolla päin liikkuu. Seuraamalla Wanha Justiinan fb-sivuja saat tiedon, jos kahvila on auki myös sunnuntaina, kuten viime viikolla. Normaalisti kahvila on sunnuntaisin kiinni, mutta joulun aikaan heillä on ollut muutamia poikkeamia aukioloajoissa. 

Mukavia joulunaluspäiviä kaikille!

Joulupuurolla Koiskalan Kartanon tunnelmallisessa joulukahvilassa

Olemme mieheni kanssa tämän viikonlopun tyttäreni luona Lahdessa ja kuin tilauksesta juuri tänä viikonloppuna täällä on Koiskalan kartanon vanhalla meijerillä joulukahvila. Olin kuullut Koiskalan Kartanosta Mansikkatilan mailla-blogin Tainalta, joka oli vuosi sitten käynyt siellä ystävänsä kanssa juurikin ennen joulua. Taina oli ihastunut paikkaan heti ensinäkemältä, joten olin aika varma, että paikka olisi myös minun mieleeni. Koska tyttäreni luota ei tuonne ole kuin kymmenen minuutin ajomatka, päätin lähteä katsomaan, millainen paikka oikein on.

Joulukahvila sijaitsi siis vanhassa meijerirakennuksessa, jota on kuulemani mukaan remontoitu pikku hiljaa yli kymmenen vuoden ajan. Remontoinnissa on pyritty kunnioittamaan vanhaa rakennusta. Ovet ja ikkunat on uusittu, samoin lattiat, mutta siitä huolimatta on pyritty säilyttämään vanhaa niin paljon kuin on ollut mahdollista. Rouheat betonilattiat olivat minun mieleeni. Leveät ikkunalaudat olivat myös ihanat ja niin kauniit. 

Astuessani ovesta sisälle tunsin nenässäni heti ihastuttavan joulun tuoksun. Meijerin keittiössä valmistettiin tuoksusta päätellen laatikoita jouluksi. Olin ajoissa paikalla, joten minulla oli hyvin aikaa kierrellä ja katsella paikkoja ennen joulupuuroa.

Olen suuri joulupuuron ystävä, joten oli sanomattakin selvää, että istahtaisin kauniisti katetun pöydän ääreen nauttimaan lounaaksi höyryävää riisipuuroa rusinakeiton kanssa. Joulukahvilassa oli tarjolla myös kahvia, teetä ja glögiä pipareiden kanssa sekä herkullisen näköisiä saaristolaisleipiä, joissa oli lohta päällä. Lohileipä houkutteli kovasti, mutta otin jälkiruoaksi kuitenkin kupin maukasta glögiä ja piparin. Minusta oli ihanaa istua syömässä, kun ei ollut kiire mihinkään ja siinä syömisen lomassa sai nauttia meijerin ihanasta jouluisesta tunnelmasta.

Koiskalan kartanon historia alkaa 1650-luvulta ja on ollut niistä vuosista asti saman suvun hallussa. Kartanon mailla on vuosien saatossa viljelty monia eri kasveja, joista mallasohra oli pitkään päätuotantosuuntana. Lypsykarja lähti pois 1950-luvulla ja silloin tilalle tuli sikala, joka lopetettiin 1970-luvulla. Vuodesta 2000 on tilalla ollut suomenlampaiden kasvatusta. Tänä päivänä Koiskalan Kartano on toimiva, nykyaikainen luomutila, jonka päätuotantosuunta on viljan ja palkokasvien viljely sekä suomenlampaiden kasvatus. 

Tilalla myydään myös oman tilan luomutuotteita ja rakennusten erilaisia tiloja vuokrataan mm. kokous- ja juhlatiloiksi. Nykyiseen tilanhoitoon kuuluu suurena osana myös tilan lukuisten rakennusten entisöinti ja kunnossapito. Myös kartanon piha-alueen muotopuutarhan palauttaminen alkuperäiseen asuunsa on työn alla.

Vanhalla meijerillä oli tosi kiva jouluinen tunnelma. Aito, karun kaunis joulukuusi, havunoksat maljakoissa ja elävät kynttilät kauniissa punaisessa kynttiläjalassa loivat hyvin jouluntunnelmaa. Punaisen ja valkoisen yhdistelmä kattauksissa ja koristeluissa oli toimiva. Täällä vakuutuin lopullisesti siitä, että kyllä punainen väri vaan kuuluu jouluun. 

Meijerillä on ison eteistilan lisäksi neljä erillistä huonetta. Huoneissa on käytetty sisustuksessa paljon aitoja vanhoja esineitä ja huonekaluja. Yhdessä huoneessa oli kaksi isoa ja todella kaunista vanhaa kaappia, joita oli koristeltu upeilla maalauksilla. Kaapit sopivat täydellisesti tähän tilaan.

Vanhan meijerin joulukahvilassa (Koiskalantie 157, Lahti) voi vierailla vielä huomenna klo.10-16. Suosittelen ehdottomasti poikkeamaan, jos asustelet tai liikut tuolla suunnalla. Meijerin joulukahvilassa pääsee hyvin kiinni joulun tunnelmaan. 

Tunnelmallista 3.adventtia kaikille!