Tyhjä huone

19.12.2017




Olen ollut yli puolet elämästäni äiti. Äiti kolmelle lapselleni. Äitiys on ollut parasta, mitä elämässäni on tapahtunut. Äitiys on ollut merkityksellisin ja tärkein saavutukseni. Lapsistani on kasvanut nuoria, fiksuja ja vastuuntuntoisia aikuisia yksi toisensa jälkeen. En voi sanoa, että äitivuoteni olisivat aina olleet helppoja, mutta yhtään päivää enkä hetkeä noiden lasten kanssa en vaihtaisi pois. Viimeiset seitsemän vuotta kotona on enää asunut yksi lapsistani, kuopukseni. Jotenkin, kun kotona on aina ollut joku lapsista, en ole edes tullut ajatelleeksi, että jonain päivänä se viimeinenkin lapsista lentää pesästä. Nyt se päivä on koittanut enkä ollut siihen ollenkaan valmis.

Tiesin, että jonain päivänä tilanne olisi edessä, mutta en uskonut sen päivän koittavan näin pian. Näin äkkiä. Olin tytön mukana katsomassa asuntoa, joka oli enemmän kuin hyvä nuoren tytön ensi kodiksi. Samaan aikaan tuin ja kannustin tyttöä itsenäistymään ja toisella kädellä pidin vielä lujasti kiinni tytöstä, ettei hän vielä lähtisi pois. Ote kuitenkin petti ja minun oli päästettävä irti. Tiedän, että tyttö pärjää. Siitä ei ole kyse, ettenkö luottaisi, mutta äidille viimeisen lapsen lentäminen pesästä olikin  henkisesti tosi kova juttu. Kun isommat tytöt muuttivat pois, aina kotiin jäi lapsia, mutta nyt jäljelle jäi vain tyhjä huone. Käydessämme muuttamassa tytön tavaroita skarppasin ja kun tulin kotiin, menin pimeään ja itkin hiljaa itsekseni. 

Olen äiti vieläkin eikä huoli lapsista lopu koskaan. Vaikka lapset ovat jo omillaan, säilyy meidän vanhempien mielessä aina pieni huoli siitä, miten lapset pärjäävät ja onko heillä kaikki hyvin?! Nyt yksi aikakausi on päättynyt. Kotona ei enää ole yhtään lasta. Vain me kaksi vanhaa varista, kuten leikkisästi kutsun meitä miehen kanssa. Tiedättekö, mikä tässä on myös tosi kurjaa? Tytön mukana menivät myös hänen meillä vierailevat kaverinsa ja heidän naurunsa. Talosta ja kodistamme on tullut hiljainen, liian hiljainen. Nyt on siis alkanut uusi, kahden aikuisen arki. Onnekseni kaikki lapseni asuvat kuitenkin suht lähellä meitä ja kuopus kaikista lähimpänä. Äiti pääsee käymään, kun ikävä iskee. Kaipa tähän hiljaisuuteen ja tyhjyyteen joskus tottuu?! 

Joulu lähestyy ♥

12.12.2017





Ensi viikolla on joulu. Tänään olisi pitänyt lähettää joulukortit, mutta toissa iltana muistin vasta koko asian. Niinpä askartelen muutaman joulukortin ja laitan ne "pakettikortteina" läheisilleni. En siis tänä(kään) jouluna meinaa ehtiä mukaan. Miten ihmeessä tämä aika menee näin nopsaan? Tiedän kyllä syyn. Olen todella lahjakas järjestämään itselleni päiviin täytettä ja sitten kaikki muu jää. Joululomankin tulen pääosin viettämään keikkatöissä, hups!

Vähän olen kuitenkin ehtinyt jo laitella kotiin joulua. Kuusi on koristeltu, muutama tonttu on hyppelehtinyt ulos laatikosta ja himmeli roikkuu katosta. Noh, mitäs sitä vielä muuta tarvitsisi? Varmasti paljonkin, mutta meillä ei oikein muita joulukoristeita edes ole. Joka joulu olen jonkun tontun ostanut lisää ja mieluiten alennusmyynneistä. Niin teen varmasti tänäkin vuonna. Cittarista löysin edullisen huonekuusen, johon virittelin rautalankavalot. Kuusi RM:n ruukkuun ja ruukku kuistin pöydälle. Tuonne kuistille on ollut vaikea laittaa mitään valosarjoja tms, kun siellä ei ole pistorasioita oikeilla kohdilla. Nuo pattereilla toimivat rautalankavalot pelastivat tilanteen. Tykkään ♥ Muutenkin tykkään, että jouluna on kukkia. Hyasintti tuoksuu ihan joululta ja niitä meiltä jo pari löytyykin. Amaryllis on niin kaunis sekä leikkona että ruukussa. Joulutähti on sitten se perinteisin joulukukka. Itse pidän siitä eniten valkoisena.

Tänään täällä meillä on ollut ihan mieletön lumimyräkkä. Lunta on tullut päivän aikana reilusti yli kymmenen senttiä. Koulupäivän jälkeen sain hetken harjailla autoa paksun lumivaipan alta. Ajokeli oli huono, mutta ulkona oli niin kaunista. Nyt toivon koko sydämestäni pientä pakkasta, ettei kaikki lumet taas kerran sulaisi pois. Valkoinen joulu olisi ihan täydellinen. Minulle kun tunnelma on joulussa tosi tärkeä juttu. Mitkä asiat sinulle ovat tärkeitä jouluna? Muistitko sinä lähettää joulukortit vai käytätkö sähköisiä kortteja?


Joulumarkkinoilla ♥

10.12.2017




Viikko sitten olin jo neljännen kerran jouluisella reissulla Tallinnan joulumarkkinoilla. Matka oli entisen työpaikkani henkilökunnalle tarkoitettu ja itseasiassa olin sitä myös itse ollut järjestämässä, joten pääsin vielä mukaan, vaikken enää olekaan siellä töissä. Aamulla kotoa lähteissä sää ja maisema oli todella jouluinen. Puun oksat olivat painuneet lumen alla ja ulkona oli ihanan valkoista. Tallinnassa ei sitten ollut yhtään lunta, vaan maisema oli jo liiankin tutuksi tulleen harmaa. Emme antaneet sen kuitenkaan häiritä minun ja ystäväni joulufiilistelyä. Raatihuoneen torin joulukuusi oli jälleen kerran mykistävän kaunis eikä sitä voinut kuin ihailla. Joulutorin kojuja kierrellessä nautiskelimme kuumana höyryävästä glögistä. Ystäväni teki hyviä lahjahankintoja käsityömyyjien kojuilla ja minä toimin makutuomarina. Ihanaa, kiireetöntä kuljeskelua torilla ja vanhan kaupungin kujilla hyvän ystävän kanssa ei kyllä voita mikään. 


Olen jo aiempinakin vuosina pistänyt Tallinnassa käydessäni merkille, kuinka hyvin ja paljon tuolla on panostettu kaupungin jouluisen ilmeen luomiseen. Jokapuolella on paljon erilaisia jouluvaloja ja pieniä kuusia valoineen on pitkin kadun varsia ja jopa kiinnitettyinä valopylväisiin. Ihanaa, sanon minä ♥



Laivalla söimme mennessä maittavan ja runsaan aamiaisen ja sen turvin pärjäsimmekin pitkälle iltapäivän puolelle. Minun suosikkikahvilakseni Tallinnassa on muodosttunutt persoonallinen suklaakahvila eräällä vanhan kaupungin sisäpihalla. Mieheni on kahvilan aikanaan löytänyt työmatkalla aivan sattumalta ja vei sitten minutkin sinne ollessamme kerran yhdessä Tallinnassa. Kahvilassa ei saa valokuvata eikä sen hämyisissä sisätiloissa kyllä kuvat onnistuisikaan. Tänne kahvilaan siis halusin viedä myös ystäväni juomaan hyvää teetä (itse otin laten) ja syömään ihanaa talon kakkua. Voin taata, että sen kakkupalan syötyään kyllä päivän sokeriannos tuli täytettyä eikä edes laivalla tehnyt kotimatkalla juuri mieli shoppailla saatika syödä enää mitään makeaa. Täytyy kyllä sanoa, että laivan taxfree myymälän hinnatkaan eivät kyllä houkutelleet entiseen tapaansa enää shoppailemaan joulusuklaita kotiinviemisiksi. 

Mutta minun ja ystäväni joulureissu oli kaikenkaikkiaan oikein mukava, vaikkakin raskas. Päivälle kertyi pituutta, kun olimme ns. päivämatkalla. Lähdimme reissuun aikaaisin aamulla ja kotiin kömmin vähän yli pulen yön. Nämä joulumarkkinat taitavat jäädäkin minulle tämän joulun ainoiksi, koska opiskelu ja työt siinä ohella tulevat viemään melkein kaiken aikani. Nytkin alan nimittäin valmistautumaan töihin lähtöön. Oletko sinä käynyt jo joulumarkkinoilla tai oletko menossa? Vai menetkö kenties tutustumaan Loviisan ihaniin joulukoteihin? 

Joulufiilistä etsimässä ♥

6.12.2017







Tänä vuonna en meinaaa päästä kunnolla mukaan joulufiilikseen. Hetken luulin jo saavuttaneeni sen, mutta sitten huomasin, että en kuitenkaan. Viime viikot ovat olleet kiireisiä ja täynnä erilaista ohjelmaa, joten aikaa joulutteluun ei oikein ole edes ollut. Opiskelu työharjoitteluineen on täyttänyt päiväni ja verottaa voimia. Lisäksi perheessä on tapaahtunut suuria muutoksia, jotka ovat myös vieneet niin aikaa kuin voimiakin. Viime viikonloppuna yritin päästä mukaan tunnelmaan osallistumalla sunnuntai-iltana Kaakonkulman bloggaajien pikkujouluihin. Tällä kertaa pikkujoulujen emäntänä toimi Sydämellä tehtyä blogin emäntä, Katja ♥ Hänen kodissaan oli mitä parhain ympäristö viettää pikkujouluja. Kauniin jouluiseksi laitettu koti, ihana joulukuusi ja hiljaa taustalla soiva Jouluradio sekä hyvä seura. Mitä muuta olisi enää voinut odottaa?



Katja on tunnettu kauniista kattauksista eikä hän pettänyt tälläkään kertaa. Kahvipöytä odotti meitä niin kauniina Katjan uuden kodin keittiössä. Jokainen toi tullessaan vähän täytettä kahvipöytään eikä tyhjin vatsoin tarvinut lähteä kotiin tälläkään kertaa. Tiesittekö, että monet ihan tavalliset kaupan valmis torttutaikinat ovat myös vegaanisia? Minä en tiennyt. Asia selvisi minulle tuolla pikkujouluissa, kun Kotoisaa arkea blogin Heli toi juhliin valmistamiaan joulutorttuja. Tästä tiedosta olen ainakin itse todella iloinen, koska pidän joulutortuista ja nyt niistä saa helposti ja nopeasti tarjottavia myös vegaaneille jouluvieraille. Katja oli tehnyt meille heidän perinteistä jouluherkkuaan, piparkakkujäädykettä, joka maistui kyllä tosi hyvälle. Ohjeen siihen löydät Katjan blogista. Toki pikkujouluissa vaihdettiin myös pienet paketit ♥ Lahjojen saaminen ja myös niiden antaminen taitaa olla aina vain yhtä ihanaa ja yllätyksellistä ainakin meidän blogiporukalle ♥ Kiitos vielä Katjalle pikkujoulujen järjestämisestä ja Helille sekä Jessicalle mukavasta seurasta sekä hyvää itsenäisyyspäivää kaikille blogini seuraajille!

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan