Joulu hiipii hiljalleen kuvioihin mukaan

Viimeinen viikko on ollut henkisesti äärimmäisen raskas, vaikka se on pitänyt sisällään myös paljon hyviä asioita ja mukavia kohtaamisia. Päällimmäisenä on ollut kuitenkin suuri huoli rakkaasta lähimmäisestä, mikä on ollut töiden ohella todella uuvuttavaa. Nyt asiat ovat kuitenkin jo siltä osin paremmin ja on taas helpompi hengittää, vaikka tilalle tuleekin sitten asian tiimoilta uusia ja toisenlaisia huolia. Olen muistuttanut kuitenkin itseäni, että aina täytyy pitää yllä sitä positiivisuutta ja toivoa, että asiat vielä järjestyvät parhain päin.

Kuten tuossa alussa sanoinkin on viikkoon mahtunut myös paljon mukavia asioita ja kohtaamisia. Jälleen kerran nostan esille ne hyvät ystävät, joiden henkinen tuki on äärimmäisen tärkeää. Hyvän ystävän kanssa voi keskustella ja jakaa myös niitä elämän vaikeimpia asioita ja tämä, jos mikä on ystävyydessä todella tärkeää. Olen onnekas, että minulla on tälläisiä ystäviä. Ystäviä, joiden seurassa en ole ainoastaan se antava osapuoli, vaan myös itse saan heiltä todella paljon. Jos ystävyys olisi vain pelkkää antamista, se olisi liian kuluttavaa ja veisi turhaan energiaa. Tälläiset ystävyyssuhteet olen pyrkinyt karsimaan pois elämästäni. 

Kerroin pari postausta sitten, että meille on tulossa ylioppilasjuhlat itsenäisyyspäivänä. Ajatukset ja askareet ovat pyörineet juhlien ympärillä, mutta siitäkin huolimatta lähestyvä joulu alkaa myös pikku hiljaa hiipiä kuvioihin mukaan. Haluan joulustani rauhallisen, hyvänmielen joulun, jolloin kaikilla olisi hyvä olla. Tätä tunnelmaa olen jo alkanut tavoittelemaan.

Eilen kävin kahden nuorimmaisen tyttäreni kanssa Kauppakeskus Veturiin hiljattain avatussa Finnmarin myymälässä. Myymälän ovella olin tiputtaa silmät päästäni, kun näin ensikertaa edessäni avautuvan myymälän. Oh my god, miten ihana joulumaailma siinä olikaan silmieni edessä. Finnmarilla on kyllä niin paljon kaikkea kaunista ja ihanaa. Tarjolla oli niin punaista kuin vaaleampaakin joulukoristetta eli varmasti jotakin ihan jokaiselle. Olemme kyllä niin onnekkaita, kun saimme nyt oman kivijalkamyymälän myös tänne Kouvolaan. Aiemmin kun lähin Finnmarin myymälä on ollut Lahdessa. 

Eilen tuli myös ylioppilaskirjoitusten viralliset tulokset ja vaikka tiesin, että tyttären yo-kokeet menivät hvyin, purskahdin hillittömään itkuun lukiessani nettilehden sivuilta tyttäreni nimen. Itkin onnesta ja ilosta tyttäreni puolesta. Varsinkin viimeisen lukiovuoden aikana toisinaan jännitin hiljaa mielessäni, miten tyttö jaksaa viedä tuon urakan loppuun, kun oli kuitenkin opiskelun ohella myös täysipäiväisesti töissä. Nyt tuo uurastus on kuitenkin ohi ja kolmen viikon päästä saamme kokoontua kaikkien läheisten kanssa yhteen ja juhlia yhdessä. Eilinen virallinen tieto ylioppilaskokeiden tuloksista sai minut jonkinlaisen "hepulin" valtaan ja jätin suosiolla lusikkaleipien leipomisen toiseen päivään. Onneksi nuo tyttäret tulivat käymään ja lähtivät hiukan "ulkoiluttamaan" minua niin sain hiukan tuuletettua päätäni. 

Tänään minulla alkaa kahdeksan päivän työputki, kun toiset aloittelevat viikonlopun viettoa. Tässä kohtaa tuntuu vähän ehkä tylsältä, vaikka takana onkin kaksi vapaapäivää, mutta eiköhän tämä taas tästä lähde rullaamaan, kun vauhtiin päästään.

Millaisia viikonloppusuunnitelmia sinulla on vai oletko sinäkin viikonlopun töissä? Joko jouluttaa vai himmailetko vielä? 

Ihanaa viikonloppua kaikille ♥