Antaa sataa vaan...

Tänään se sitten alkoi. Edessä neljä ihanaa viikkoa. Uskomatonta, mutta totta ♥ Vaikka sade hakkaa tänään ikkunaa, ei haittaa yhtään. Antaa sataa vaan, mulla on loma ja saan viettää ihanan ja kiireettömän aamun. Miehelläkin alkoi työt vähän myöhemmin, joten saimme yhdessä heräillä kaikessa rauhassa tähän päivään ♥ Tästä mä tykkään. Näitä lisää. Pötköttelyä sängyssä, aamukahvit vuoteessa, kynttilöitä, kiireettömyyttä... ♥ Siinä aamukahvia juodessani kävin myös lueskelemassa muiden blogeja. Mulla on vähän sellainen joka aamuinen traditio, että pitää päästä lukemaan lemppariblogieni uusimmat päivitykset. Tämä blogistania on kyllä ihmeellisen ihana ja koukuttava paikka ♥

Tuo sängyn päällä oleva sinisävyinen peitto on muuten miehen ikioma peitto hänen lapsuudestaan ♥ Sain sen anopilta jokin aika sitten ja siitä asti peitto onkin ollut meillä kovassa käytössä. Se on niin ihanan pehmeä ja toimii siis ihan täydellisesti torkkupeittona välillä sohvalla ja välillä sängyssä. Sänkyynkin vaihdoin eilen vähän kesäisemmät lakanat. Oli sitten miehenkin mukava palata kisamatkalta kotiin omaan sänkyyn ja puhtaisiin lakanoihin. Oma sänky on yksi asia, mitä tuollaisten kisamatkojen aikana alkaa kuulema eniten kaivata vaimon (hih...) ja saunan lisäksi. Kesällä me ei käytetä lainkaan peittoja, pelkkä lakana riittää. Meidän makkari on yläkerrassa, peltikaton alla, joten lämpöä kyllä riittää näin kesäaikaan ilman peittoakin.

Meidän nuoriso nukkuu vielä ja mieskin lähti jo sinne töihin. Talo on täysin hiljainen. Mitähän alkaisi puuhailemaan? Kaivaisiko sisustuslehdet esille vai lukisko kirjaa? Ei, pitäis käydä ensin kirjastossa! Taidanpa keittää toisen pannullisen kahvia ja tuumailla hetken. Ehkäpä se ajatus siitä sitten kirkastuu. Illalla pääsen ainakin nuuskuttelemaan ihanaa pikkuista vauvaa ♥ Voih, mä en ehkä kestä!