Terveiset sairastuvalta...

30.12.2015


Ihan ensin kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille kauniista sanoistanne ja kommenteistanne ♥ Kommentit piristävät aina ja niitä on ihana saada ja lukea. Nyt varsinkin, kun olo on ollut mitä on, niillä on todella suuri merkitys. Tiia kirjoitti maanantaina blogissaan erittäin hyvän päivityksen kommenteista ja erityisesti niistä negatiivisista kommenteista. Päivitys aiheutti mielettömän kommenttitulvan Tiian blogiin. Hyvä niin, koska minusta on hyvä, että asioista keskustellaan suoraan ja kuten omassa kommentissani hänelle kirjoitinkin, toivon, että Tiian päivitys selkeyttää joidenkin lukijoiden ajatuksia. 

Itsekin jäin päivityksen luettuani miettimään aihetta tarkemmin ja poimin Tiian tekstistä muutaman kohdan, jotka haluan nyt mainita. Itse en nimittäin aina pysty syystä tai toisesta olemaan kovinkaan positiivinen ja silloin korostuu selkeästi se tosiseikka, että ymmärrämme asioita monin eri tavoin. Huomaan omassa elämässäni ja perheessäni esimerkiksi miehen kanssa keskustellessa, että puhumme samasta asiasta, mutta aivan eri sanoin. Olenkin sanonut, että minä jos kuka osaan valita sanani aina niin väärin. Leikkisästi olenkin sanonut, että kun tarkoitan koiraa, sanonkin kissa eli Tiian sanoja lainatakseni minunkin omassa sisimmässäni asuu hieman kömpelö ja epävarma Jaska Jokunen. Näissä tilanteissa tulee väistämättä eteen väärinymmärryksiä ja sen johdosta turhaa mielipahaa. 

Itse en ole suoranaisesti joutunut negatiivisten kommenttien kohteeksi ainakaan vielä, välillisesti kuitenkin. Olen nimittäin huomannut erästä tiettyä (nimeltä nyt mainitsematonta) blogia lukiessani, että hänen blogipäiviyksissään viitataan mm. minun blogini päivityksiin hiukan ivalliseen sävyyn. Näissä päivityksissä syyllistyn kiiltokuvamaisuuteen. Tämä on "syyte", josta varsinkin sisustusbloggareita usein syyllistetään. Meille ihmisille on eri asiat tärkeitä, mutta en ymmärrä, miksi blogissa ei saisi esitellä kauniita asioita ja esineitä, jos niistä on itselle iloa. Minun uudet kimaltevat peurajoulukuusenkoristeeni olivat nyt tälle bloggaajalle liikaa. Se, että uudet koristeet tuottivat minulle paljon iloa, muuten niin harmaan arkeni keskellä, ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö myös minulle olisi jouluna ollut tärkeää, että kaikki rakkaat olivat yhdessä. Vaikka joulukuusessani roikkuikin (ja roikkuu vieläkin) tänä vuonna uudet kimaltelevat peurakoristeet, ei meidänkään tarvinut pönöttää eikä stressata joulua. 

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun tätä blogia lukiessani törmäsin tällaiseen tilanteeseen. Olen hiukan surullinen tästä sen vuoksi, että luulin oikeasti blogin kirjoittajan olevan yksi monista nettiystävistäni. Erehdyin. En tarkoita, että ystävien tarvitsisi olla aina kaikista asioista samaa mieltä tai tykätä samoista asioista, mutta se, että ivataan toisten blogipäivityksiä julkisesti loukkaa minua. Eikä loukkaa vain siksi, että se koskettaa myös minun päivityksiäni, vaan siksi, että se ei ole minusta netikeitin mukaista. Minusta jokaisella on oikeus kirjoittaa omassa blogissaan juuri niistä itselleen tärkeistä aiheista, jotka kiinnostavat ja tuovat iloa blogin ylläpitäjälle, oli se sitten vaikka niitä hienosti aseteltuja muotikuppeja tai servettirenkaita.

Vaikka pidänkin paljon sisustamisesta ja kauniista esineistä, en pidä itseäni sisustusbloggarina. Minulla on paljon erilaisia asioita, jotka kiinnostavat minua ja joista teen päivityksiä blogiini. Toisinaan tykkään kirjoittaa blogissani myös niistä oikeasti hyvinkin henkilökohtaisista aiheista, koska kirjoittaminen on minusta äärimmäisen terapeuttista. Siksi luokittelenkin blogini lifestyleblogiksi. Enkä todellakaan halua käyttää blogistani lifestyleblogi nimitystä sen vuoksi, että se on hieno nimi, vaan siksi että lifestyle sanan alle voi surutta kätkeä monia eri aihealueita ja se vain sopii minulle parhaiten.

Noh, tästä päivityksestä tuli nyt aivan erilainen kuin olin suunnitellut, mutta minkäs teet, kun se sanainen arkku aukeaa, niin silloin on vain annettava mennä! Hih... mähän siis tulin tänne vain kertomaan, että mulla on ihan hirveä räkätauti ja taitaa loppuvuosi mennä saikulla...juu, että silleen! Aikani kuluksi loin minäkin itselleni Tenavaattorilla oman hanhmoni, kun oli niin hauskoja nuo Tiian Tenava kuvat hänen blogissaan. Tuo uusi Tenavat elokuva voisi olla sellainen, minkä minäkin voisin mennä leffaan katsomaan. Kukahan lähtisi mun mukaan? ....kunhan ensin paranen...

22 kommenttia:

  1. Mä oon miettinyt samoja asioita viime aikoina, kun oon seuraillut yhden käsityöryhmän keskustelua (=porsastelua). Että aikuiset ihmiset voivat olla kateellisia! Mutta omasta tyylistä ei kannata luopua, varsinkin jos se on hyvä. ;)
    Meilläkin on tuo leffa suunnitelmissa, kunhan tervehdytään. :) Saa liittyä seuraan. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Nea ♥ Olen samaa mieltä. Jokaisella on se oma tyyli ja se on minusta rikkaus. Olisipa tylsää, jos kaikki blogit päivittyisivät samalla tyylillä ja kaavalla. Omalaatuisuus ja sen mukana tuleva aitous on parasta, mitä blogeissa voi olla.

      Vinkkaa, kun olette menossa. Liityn mieluusti seuraanne. Jee, kivaa siis tulossa ♥

      Poista
  2. Krisse! Kuin olisi omia mietteitä lukenut, minulla vaan kosmepötkylät ja sinulla tällä kertaa ne peurat. <3 Olen otettu siitä, että postaukseni nosti esiin asioita, joita halusit nyt tuoda rohkeasti esille.

    Ensinnäkin lifestyle blogi on minullekin omiaan, koska sinne voi laittaa kaikkea elämästä ja samaa mieltä, kirjoittaminen on erittäin terapeuttista ja sitten on ne asiat, jotka vain aiheuttavat hyvää mieltä. Siinä ei ole niin mitään pinnallista ja tulisi muistaa, että blogi on vain siivu meidän elämästä, jokin osa jonka olemme valmiita jakamaan muiden kanssa. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän.

    Omaan blogiinikin tuli rakentavalla tavalla annettu kommentti, jossa kysyttiin "olemmeko miettineet minkälaisen käsityksen lukijat saavat meistä, totesi ettei nyt tarkoita minun blogia", mutta vaikka kosmetiikkablogia, että kosmetiikkaihmistä kiinnostaa vain ne pötkylät. Näin voi jotkut ajatella, mutta me bloggaajat tiedämme, että meillä tosiaan on ihan se oikeakin elämä, vaikka siitä vaikenisimmekin. :)

    Tuohon piiloveetuiluun toisessa blogissa sinun peuroja kohtaan, tuollaisesta en sitten lainkaan tykkää, hyvä että otit asian esille! Kenties lukee, häpeää ja lopettaa. Mikä hän on arvostelemaan toisen blogia, sinua, miten kenelläkään on varaa ja bloggaajan erityisesti pitäisi tietää paremmin miten sattuu. <3

    Vastaava tapaus sattui minullekin pari viikkoa sitten ja olin kaksi päivää häntä aivan maassa, se tuli vielä suoremmin, sitten nousi oma pää ja päätin, että otan kyseiseen ihmiseen etäisyyttä.

    Kömpelö olen vieläkin ja ujokin, mutta tiedän jo omat vahvuudet ja niin ne Jaskankin sydämellisellä tavalla leffassa esiintyy, suosittelen. <3

    Lämpöinen voimahalaus Krisse ja erityiset kiitokset sparrauksesta ja sydämellisesti kommentista blogiini, arvostan ja merkitsi minulle paljon. <3

    Zemppiä flunssaan, täälläkin iski räkis, kait seurausta kaikesta draamasta ja joulun kiireistä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia kommentistasi ♥ Olen iloinen, että sain tehtyä tämän postauksen. Jo eilen lukiessani sinun postaustasi tein muistiinpanoja itselleni tätä blogitekstiä varten (muuten en olisi taas muistanut, mistä piti kirjoittaa).

      Tuo on ihan totta, blogi on vain yksi pieni siivu meistä. Kaikkea ei voi blogissaan julkaista ja tuoda esille, vaikka kuinka haluaisi ja niistä aiheista olisi oikeasti terapeuttista kirjoittaa. Minusta on varsin huvittavaa, että meistä bloggareista luodaan mielikuvia jonkun yhden tietyn asian perusteella, kuten minusta nyt näiden "kiiltokuva-asioiden" vuoksi. Kurjaa.

      Elokuvan menen ehdottomasti katsomaan, kunhan selviän tästä räkiksestä. Halaus sinullekin, Tiia ja paranemisia sinnekin ♥

      Poista
  3. Ihana kirjoitus, juurikin niin aito ja ajankohtainen! Todella törkeää julkisesti tuoda esiin blogiasi huonossa valossa, kuka lieneekään, jokainen kirjoittaa ja kuvittaa oman bloginsa juuri niinkuin tahtoo. Jos ei tykkää, ei kukaan pakota niitä seuraamaan ;) Oman tyhmyytensä vain näytti. Sinun blogi on aivan ihana, juuri sellaisenaan! Toiset meistä saa voimia kauniista asioista, ne auttaa jaksamaan arjen pyörityksessä, toisille ne ei merkkaa mitään. Näin se vain on. Jos jokaisen blogi olisi samanlainen, olisi se aika tylsää, eikö? Tsemppiä parantumiseen ja jätä omaan arvoonsa tuollaiset kommentoijat! Pus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi ja kauniista sanoista blogistani ♥ En tiedä, kuinka aktiivisesti kyseinen henkilö blogiani seuraa, koska kommentteja häneltä tulee äärimmäisen harvoin ja jos tulee, ne ovat aina positiivia ja niitä sytämmiä. Miksi hän sitten toimii näin, jos ei oikeasti tykkää? Tiedän, että blogissani on muitakin hiljaisia lukujoita, jotka eivät ymmärrä kauniiden asioiden tuomaa voimaa. Ikäväkseni olen sitten joutunut muuta (kuin blogini) kautta vastaanottamaa ala-arvoisia kommentteja "haalimastani krääsästä". Olen heille/hänelle sitten vain todennut, että itse tienaamallani rahalla olen ne hankkinut ja piste. Silloin ei pitäisi kenelläkään olla siihen mitään sanomista ja varsinkin, kun kukaan ei niiden hankintojen vuoksi ole nähnyt nälkää eikä yksikään lainan ölyhennys tai lasku ole niiden vuoksi jäänyt maksamatta.

      Kuten jo Nean kommenttiin vastatessani mainitsinkin, olisi tosi tylsää, jos kaikki blogit päivittyisivät saman kaavan mukaan ja olisivat samanlaisia.

      Kiitos tsempeistäsi ja pus vaan sinullekin ♥

      Poista
  4. No nyt alkoi ihan suututtaa sun puolesta! Kuinka joku viittii parjata toisten blogeja ja ilkeillä noin?! Ja nyt mua alkoi hirveesti kaivelemaan että kuka tuo inha tyyppi on, että tietää vältellä tollaista :/

    Sulla on juuri sun näköinen blogi ja hyvä sellainen <3 Älä muutu äläkä murehdi tuollaisista ihmisistä, jotka kuoppaa toiselle bloggarille kaivaa. Sitäpaitsi mä ainakin tykkään blogeista juurikin niiden kauniiden kuvien vuoksi ja poimin niistä vinkkejä omaan sisustukseen! LISÄÄ PEUROJA KEHIIN SIIS <3 :D

    Pus pus ja parane pian <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Marika ♥ Mä rakastan myös mielettömän paljon kauniita kuvia. Niiden vuoksi hommasin uuden puhelimenkin ja liityin Istagramiin, jotta voin katsella ihania kuvia ja jakaa omia kuviani.

      Mä myös käyn tyylivarkaissa toisten blogeissa. Mun oma mielikuvitus ei aina riitä, niin silloin on hyvä turvautua muiden kuviin, joita juuri blogeista löytyy ja napsia sieltä ideoita.

      Huomenna uusi aika työterveyteen eli saikku jatkuu... Pus, pus Sinullekin, Ihana ♥

      Poista
  5. Krisse, sun blogi on just ihana! Vaikka itse en niin kovin ole kauniiden juttujen taitaja niin on niitä kuitenkin ihana katsella just vaikkapa sun blogista. Lisäksi tykkään erittäin paljon siitä, että kirjoitat oikeista asioista, ikävistäkin. Jatka samaan malliin vaan!! <3

    Pikaista paranemista ja mahtavaa vuoden vaihdetta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Heli ♥ Mä olen nyt sen verran aikuistunut, että osaan jo olla oma itseni myös blogissani. Kiva kuulla, että blogini kuvista on ollut sinulle iloa ja viihdyt muutenkin blogini parissa.

      Nyt lepään tämän flunssan pois ja aloitan uuden vuoden ihan uusilla tuulilla :))

      Poista
  6. No onpa todella ajattelematonta toimintaa mennä arvostelemaan toisen blogia omassa kirjoituksessaan. Sinullakin on niin ihana ja avoin blogi, että oksat pois. Sinusta ensimmäisenä tulee mieleen se miten tärkeänä pidät omaa perhettä, miten nautit kaikesta kauniista, tykkäät välillä herkutella ym. Mielestäni blogisi on todellakin lifestyle-blogi, elämän makuinen sellainen.
    Jatka ihmeessä juuri näin, siksi täällä lukijana ollaankin.
    Ihania vuoden viimeisä päiviä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi kommentistasi ja kauniista sanoistasi ♥ Kiitos :))

      Poista
  7. Onpa todella typerää arvostella omassa blogissaan toisen tekemisiä ja hankintoja :( . Ylipäätään negatiiviset palautteet pelkän negatiivisyyden viljelemiseksi ovat sanonko mistä? Itse olen välttynyt nega-kommenteilta, mutta muuten olen kokenut joutuneeni ikään kuin stalkkauksen kohteeksi. Blogini on kuitenkin julkinen, mutta jos henkilö, joka ei halua olla tekemissä kanssani käy kurkkimassa blogiani jättämättä siitä viestiä, koen tuo stalkkaukseksi. Mutta kuten Sally tänään blogissaan mainitsi "If you don't like me and still watch everything I do, bitch you are a fan". Tällä ajatuksella eteenpäin :D

    Pikaista paranemista räkätaudista. Ja ihanaa vuoden vaihdetta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Tuija ♥ Minäkin olen huomannut joutuneeni stalkkauksen kohteeksi ja jos en olisi näin vahva kuin olen nyt, heittäisin varmasti oyyhkeen kehään ja lopettaisin blogin pidon kokonaan. Nykyisin en siis anna stalkkaajien vaikuttaa itseeni enkä toimintaani. Sallyn ajatus on hyvä, ha haa...

      Poista
  8. Tuota noin. Mä oletan Krisse, että sä puhut nyt mun kirjoituksesta. Ainakin viitteesi ovat aikalailla samat. Missään vaiheessa mä en kyllä ole tarkoittanut sua parjata tai sun blogia. Mun blogitekstissä on sanat "Meidän sakkia ei paljon painanut, vaikkei ollutkaan serviettirenkaita ja hienosti aseteltuja muotikippoja ja kimaltavia eläinomituisuuksiakoristeita, joita esitellä. Pyh, tärkein asia oli se, että rakkaat oli yhdessä, eikä kenenkään tarvinnut pönöttää tai stressata. Tai valmistaa yksin ruokia ja hermoilla muiden tuloa. Höps, ne on niiin sivuseikkoja tuollaiset kiiltokuva-asiat! " Missään kohtaa en sanallakaan mainitse sinua tai sun blogia. HYvänen aika, noita samoja kimalle-eläimiä, renkaita ja kippoja on netti pullollaan, miksi tarkoittaisin juuri sua? Mä puhuin vaan yleisesti, että nuo asiat eivät (enää) ole mulle tärkeitä, vaan nautin muunlaisista asioista.
    Missään tapauksessa mun ei ole ollut tarkoitus loukata sua, tai ketään, minusta puhuin asioista yleisellä tasolla.

    Ennenvanhaan mä seurasin sisutusblogeja ja osa niistä on jäänyt mun lukulistalleni, siksi näen noita yleisiä muotijuttuja yhä.

    Onhan kyllä niin, että epävarmana ihmisenä itsekin, onnistun kääntämään tahattomatkin asiat aika helposti "itseeni", oliskohan sullakin nyt käynyt niin.

    KOMMENTOIJILLE TAAS SANOISIN, ETTÄ HASSUA, MITEN YHDEN IHMISEN MIELIPIDE/KIRJOITUS ONNISTUU SAAMAAN HAUSKASTI KAIKKI "JONKUN PUOLELLE", VAIKKEI OIKEIN TIEDÄKÄÄN MISTÄ PUHUTAAN. KOSKA KRISSEÄHÄN MÄ en HAUKKUNUT, ENKÄ MYÖSKÄÄN TÄTÄ BLOGIA. PUHUIN OMASTA MIELIPITEESTÄNI YLEISELLÄ TASOLLA.

    OLEN PAHOILLANI JOS BLOGINPITÄJÄ VETI HERNEET ASIASTA JOTA EI OIKEASTI EDES OLE.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, tunnistit aivan oikein itsesi tuosta minun kirjoituksestani. En tiedä, mitkä ovat olleet tarkoitusperäsi blogipäivitystäsi kirjoittaessasi, mutta juuri tuosta mainitsemastasi päivityksesi kohdasta tunnistan itseni ja kimaltelevat peurakuusenkoristeeni ja juuri ne sanat loukkasivat minua.

      Se on totta, että tämä pätee melkeinpä jokaiseen sisustusbloggariin, mutta minusta ei siitäkään huolimatta ole hyväksyttävää edes yleisellä tasolla kirjoittaa noin. Postauksessani mainitsenkin heti alkuvaiheessa, että en ole saanut suoraan negatiivisia kommentteja, vaan välillisesti. Vaikka et maininnut kirjoituksessa nimeäni etkä blogiani, mutta kirjoitit minun mielestäni ivalliseen sävyyn minulle tärkeistä asioista, loukkaat tietämättäsi minua ja lukuisia muita blogikollegoitani.Missään kohtaa tuosta ei ainakaan minulle selvinnyt, että sinä et enää ole noista asioista kiinnostunut.

      Minusta tässä ei nyt jaeta puolia, vaan kommentoijat ovat kertoneet rehellisesti oman mielipiteensä. Kiitos siitä heille ♥

      Poista
    2. Eli jos kirjoitan blogissani mistä tahansa asiasta, vaikkapa perunamuussista, etten pidä siitä, ja sinä pidät, niin koet olevasi oikeutettu loukkaantumaan?

      Silloinhan jokainen loukkaantuisia aina jostain?

      Ihan en ymmärrä ja koko juttu menee minulla nyt ihan yli hilseen. KUitenkin aika henk.kohtaisistakin asioista puhutta ja nyt yhtäkkiä tämä... *ymmällään"

      Ehkä ajan kanssa ymmärrät itsekin, että nyt on tullut kärpäsestä(jota ei edes ole) härkänen.

      En sinua tämän enempää häiritse, jos kerran olen niin kovin syyllinen, niin poistun mielelläni.Enkä palaa enää vastauksia/kommentteja lukemaan.

      Toivottavasti jatkosi on onnellisempi.

      Poista
    3. Vaikket enää (ehkä) palaa lukemaan vastaustani, haluan selventää mitä tarkoitan. Minä en ole koskaan postannut perunamuussista, mutta niistä kimaltelevista peurakuusenkoristeista olen ja siinä on se ero. Syy, miksi minusta tuntuu pahalta. Toivottavasti edes joku ymmärtää, mitä tarkoitan?! Saa sanoa vapaasti, jos olen ihan hakoteillä tms.

      Poista
    4. Anonyymi1.1.16

      Hyvänen aika Krisse, olen ihmeissäni tästä kirjoituksestasi. Toivon, että et noin pienestä pahoittaisi mieltäsi. Tosin toiset ovat herkempiä kuin toiset ja makuasioista ei voi kiistellä, mutta tuskin toinen blogisti on tarkoittanut sinua henkilökohtaisesti arvostella, ehkä enemmänkin yleisellä tasolla.
      Toivon sinulle hyvää uutta vuotta ja muutenkin elämääsi iloa ja myötäuulta!
      t. Blogisi lukija

      Poista
    5. Hyvä Anonyymi, kiitos kommentistasi! Olen kirjoittaut alunalkujaankin postaukseni täysin yleisellä tasolla nimeämättä ketään ja mitään blogia. Olen kertonut, että kyseiset asiat eivät minusta ole netiketin mukaisia. Miksi en niin saisi tehdä? Ihmettelen. Se älähtää keneen kalikka kalahtaa, sanotaan. Niin taisi käydä nyt tässäkin tapauksessa.

      Ps. Jos ole blogini lukija, olisi mukavaa, jos kommentoisit jatkossa ihan omalla nimelläsi.

      Poista
  9. No huhhuh. Hirmu asiallisesti sä Krisse tän asian hoidit <3 Hatunnosto ja halit.

    VastaaPoista

Kommenttilaatikkoni on avoin kaikille kommenteille. Kiitos, että lähetit rakentavan kommentin!

Vastaan Sinulle mahdollisimman pian!

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan