Jouluaatto ♥

25.12.2017



Jouluaatto on ohi, mutta joulu jatkuu vielä. Minullakin oli aatto vapaa, joten sain nukkua vähän pidempään tai olisin saanut, jos osaisin nukkua. Sisäinen kello on jännä asia ja herättää kyllä ilman kellon soittoa aika tarkasti joka aamu samaan aikaan. No, en pahastu siitä, koska rakastan kiireettömiä aamuja ja rauhallisia kahvihetkiä. Niissä tunnelmissa alkoi siis minun aattoaamuni. Aamukahvia juodessa oli vielä mukava muistella aatonaaton joulukahvitteluja kahden vanhimman tyttäreni ja heidän perheidensä kanssa. Mummon joulu oli siis pelastettu, kun näin vielä ennen joulua pikkuisetkin ♥ Oli mukava katsella valokuvia lasten joulujuhlista ja jutella vähän tontuista ja joulun jännityksestä heidän kanssaan.

Jouluaattoaamuksi olin suunnitellut hakea juuri pesästä lentäneen kuopukseni meille joulupuurolle, mutta suunnitelmani muuttuivat hiukan, kun veljeni soitti ja pyysi meidät heille joulupuurolle. Sehän sopi hyvin, koska olimme menossa heidän naapuriinsa katsomaan äitiäni, joten menimmekin sitten kaikki veljeni luo. Myös siskoni oli tullut Helsingistä veljeni luo joulunvietoon, joten oli kiva nähdä myös häntä. Veljeni asuu siis lapsuudenkodissani ja sinne on kyllä aina mukava palata ja mennä. Vaikka talo onkin remonttien myötä  muuttunut, on se silti aina se vanha tuttu lapsuudenkotini ♥ 


Veljeni avovaimo on todella taitava kukka-asetelmien ja sommitelmien tekijä. Oma mielikuvitukseni ei taivu lähellekään samaa. Kiertelin suorastaan haltioituneena ympäri taloa ja katselin hänen tekemiään jouluasetelmia ♥ Niin ihania ♥ Yläkuvissa näkyvä joulumailma on kyllä ihan huikea.



Joulurauhan julistuksen aikaan söimme siis joulupuuroa, mutta oliko puurossa manteli? Kyllä oli! Miten se menikään, että se joka saa mantelin kohtaa suuren onnen tulevana vuonna vai joutuu tiskaamaan puuron jälkeen? No oli, miten oli! Manteli löytyi siskoni lautaselta ♥ Puuron jälkeen joimme vielä yhdessä joulukahvit, kunnes jatkoimme matkaa kirkolle. Kävimme viemässä kynttilän isäni ja isovenhempieni haudalle. Haudoilla käyminen jouluaattona on yksi perinne, josta en halua luopua koskaan. Se vain kuuluu jouluun.



Kirkolta ajelimme sitten kotiin ja aloimme pikkuhiljaa valmistelemaan jouluateriaa. Mieheni teki kyllä suuren työn sen eteen ja olen siitä todella kiitollinen. Ilman hänen apuaan ja panostustaan meillä ei olisi juurikaan joulua, koska olin kaikki joulun aluspäivät hyvin tiiviisti joko koulussa tai töissä. Joulupöydässä oli kaikkea, mitä pitikin eli herkkua monenlaista. Yritimme syödä mahdollisimman rauhallisesti ja maltillisesti. Itse säästyin ähkyltä, mutta miehellä ja tytöllä taisi käydä toisin. Ruokailun jälkeen jaoimme kuusan alle ilmestyneet lahjat. Olimme olleet kilttejä, koska jokainen sai kyllä aika monta lahjaa ♥ Kiitos kaikille meitä jouluna muistaneille ihanista joululahjoista. Olette rakkaita ♥ Miten teidän jouluaattonne sujui? Toivottavasti kaikilla on ollut juuri sellainen jouluaatto kuin halausittekin ♥

Haluan toivottaa sinulle

24.12.2017






Oikein ihanaa ja tunnelmallista Joulua ♥

Tyhjä huone

19.12.2017




Olen ollut yli puolet elämästäni äiti. Äiti kolmelle lapselleni. Äitiys on ollut parasta, mitä elämässäni on tapahtunut. Äitiys on ollut merkityksellisin ja tärkein saavutukseni. Lapsistani on kasvanut nuoria, fiksuja ja vastuuntuntoisia aikuisia yksi toisensa jälkeen. En voi sanoa, että äitivuoteni olisivat aina olleet helppoja, mutta yhtään päivää enkä hetkeä noiden lasten kanssa en vaihtaisi pois. Viimeiset seitsemän vuotta kotona on enää asunut yksi lapsistani, kuopukseni. Jotenkin, kun kotona on aina ollut joku lapsista, en ole edes tullut ajatelleeksi, että jonain päivänä se viimeinenkin lapsista lentää pesästä. Nyt se päivä on koittanut enkä ollut siihen ollenkaan valmis.

Tiesin, että jonain päivänä tilanne olisi edessä, mutta en uskonut sen päivän koittavan näin pian. Näin äkkiä. Olin tytön mukana katsomassa asuntoa, joka oli enemmän kuin hyvä nuoren tytön ensi kodiksi. Samaan aikaan tuin ja kannustin tyttöä itsenäistymään ja toisella kädellä pidin vielä lujasti kiinni tytöstä, ettei hän vielä lähtisi pois. Ote kuitenkin petti ja minun oli päästettävä irti. Tiedän, että tyttö pärjää. Siitä ei ole kyse, ettenkö luottaisi, mutta äidille viimeisen lapsen lentäminen pesästä olikin  henkisesti tosi kova juttu. Kun isommat tytöt muuttivat pois, aina kotiin jäi lapsia, mutta nyt jäljelle jäi vain tyhjä huone. Käydessämme muuttamassa tytön tavaroita skarppasin ja kun tulin kotiin, menin pimeään ja itkin hiljaa itsekseni. 

Olen äiti vieläkin eikä huoli lapsista lopu koskaan. Vaikka lapset ovat jo omillaan, säilyy meidän vanhempien mielessä aina pieni huoli siitä, miten lapset pärjäävät ja onko heillä kaikki hyvin?! Nyt yksi aikakausi on päättynyt. Kotona ei enää ole yhtään lasta. Vain me kaksi vanhaa varista, kuten leikkisästi kutsun meitä miehen kanssa. Tiedättekö, mikä tässä on myös tosi kurjaa? Tytön mukana menivät myös hänen meillä vierailevat kaverinsa ja heidän naurunsa. Talosta ja kodistamme on tullut hiljainen, liian hiljainen. Nyt on siis alkanut uusi, kahden aikuisen arki. Onnekseni kaikki lapseni asuvat kuitenkin suht lähellä meitä ja kuopus kaikista lähimpänä. Äiti pääsee käymään, kun ikävä iskee. Kaipa tähän hiljaisuuteen ja tyhjyyteen joskus tottuu?! 

Joulu lähestyy ♥

12.12.2017





Ensi viikolla on joulu. Tänään olisi pitänyt lähettää joulukortit, mutta toissa iltana muistin vasta koko asian. Niinpä askartelen muutaman joulukortin ja laitan ne "pakettikortteina" läheisilleni. En siis tänä(kään) jouluna meinaa ehtiä mukaan. Miten ihmeessä tämä aika menee näin nopsaan? Tiedän kyllä syyn. Olen todella lahjakas järjestämään itselleni päiviin täytettä ja sitten kaikki muu jää. Joululomankin tulen pääosin viettämään keikkatöissä, hups!

Vähän olen kuitenkin ehtinyt jo laitella kotiin joulua. Kuusi on koristeltu, muutama tonttu on hyppelehtinyt ulos laatikosta ja himmeli roikkuu katosta. Noh, mitäs sitä vielä muuta tarvitsisi? Varmasti paljonkin, mutta meillä ei oikein muita joulukoristeita edes ole. Joka joulu olen jonkun tontun ostanut lisää ja mieluiten alennusmyynneistä. Niin teen varmasti tänäkin vuonna. Cittarista löysin edullisen huonekuusen, johon virittelin rautalankavalot. Kuusi RM:n ruukkuun ja ruukku kuistin pöydälle. Tuonne kuistille on ollut vaikea laittaa mitään valosarjoja tms, kun siellä ei ole pistorasioita oikeilla kohdilla. Nuo pattereilla toimivat rautalankavalot pelastivat tilanteen. Tykkään ♥ Muutenkin tykkään, että jouluna on kukkia. Hyasintti tuoksuu ihan joululta ja niitä meiltä jo pari löytyykin. Amaryllis on niin kaunis sekä leikkona että ruukussa. Joulutähti on sitten se perinteisin joulukukka. Itse pidän siitä eniten valkoisena.

Tänään täällä meillä on ollut ihan mieletön lumimyräkkä. Lunta on tullut päivän aikana reilusti yli kymmenen senttiä. Koulupäivän jälkeen sain hetken harjailla autoa paksun lumivaipan alta. Ajokeli oli huono, mutta ulkona oli niin kaunista. Nyt toivon koko sydämestäni pientä pakkasta, ettei kaikki lumet taas kerran sulaisi pois. Valkoinen joulu olisi ihan täydellinen. Minulle kun tunnelma on joulussa tosi tärkeä juttu. Mitkä asiat sinulle ovat tärkeitä jouluna? Muistitko sinä lähettää joulukortit vai käytätkö sähköisiä kortteja?


CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan