Viikonlopun juhlat - kuopuksen kakskymppiset

Nyt on tyttären synttärit juhlittu. Sunnuntaina meille kokoontui suuri joukko sukulaisia ja läheisiä sekä muutama tytön ystävä juhlistamaan tyttäreni pyöreitä vuosia. Kaksikymmentä vuotta on kulunut siitä, kun nuorimmaiseni syntyi. Aika on kulunut ihan hurjan nopeasti. Kun alan miettimään asiaa, minua alkaa ehkä hiukan pelottaa tämä ajan kulku. Onkohan nämä niitä ikäkriisin oireita?

Joka tapauksessa juhlat menivät hyvin ja ehdin tekemään kaikki valmistelut ajallaan. Minulla jäi nimittäin töiden vuoksi kaikki valmistelut lauantaille. Minua hiukan jännitti, miten jaksan kaikki leipomiset ja alakerran siivoamisen tehdä yhtenä päivänä. Kaupassakin piti käydä vielä ostamassa viimeiset tarvikkeet juhliin sekä uudet kukat maljakkoon. Niinhän siinä sitten kävi, että alkuviikosta ostamani narsissit eivät säilyneet juhliin asti. Mutta hyvin jaksoin kaiken tehdä ja sunnuntaina kaikki oli ajallaan valmista, vaikka kellojen siirtämisen vuoksi menetinkin yhden tunnin.

Tyttö ei halunnut juhliin täytekakkua, koska ei itse siitä erityisemmin välitä. Niinpä tein Kinuskikissan ohjeella Kinder-kakun, joka osoittautui todella hyväksi vaihtoehdoksi. Lisäksi tein suoraan kulhoon savoiardikekseistä, mascarponevaahdosta, marengeista ja tuoreista mansikoista tiramisutyyppisen herkun. Lisäksi tarjolla oli viinirypäleitä, dominoita, vaahtokarkkeja ja erilaisia naksuja. 

Meillä on aina juhlissa voileipäkakkua ja niin oli nytkin. Tällä kertaa tein perinteisen lihavoileipäkakun, joka osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi ja oli mukavaa vaihtelua jo kaikille hyvinkin tutuiksi tulleille voileipäkakuilleni.  Suolaiset tarjottavat ovat suosittuja, joten leivoin vielä tonnikalapiirakkaa ja tein ruisnapeille kinkkukuutioista levitteen. Katjan blogista Optimismia ja Energiaa sain vinkin tarjota ruisnapit kulhosta ja jokainen vieras sai itse laittaa levitteen ruisnapin päälle. Olen aiemmin aina pursottanut täytteen valmiiksi ruisnappien päälle. Valmiit ruisnapit vaativat aika paljon säilytystilaa ja siksi tämä Katjan vinkki oli todella tervetullut ja toimiva. Katjalta sain myös vinkkiä itse levitteen tekoon. Olen itse tehnyt levitteen aina lohesta, mutta tällä kertaa halusin tehdä senkin kinkusta. Hiukan muokkasin vielä Katjan reseptiä omanlaisekseni ja olin tosi tyytyväinen lopputulokseen. 

Kaksikymmentä vuotta sitten minusta tuli siis kolmannen kerran äiti. Synnytys sujui ihan normaalisti ja kaikki tuntui olevan hyvin. Seuraavana aamuna totuus kuitenkin valkeni ja vasta synnyttäneenä äitinä jouduin eroon vauvastani, kun vauvani kiidätettiin toiseen sairaalaan saamaan tehokkaampaa hoitoa. Kätilö olisi lähettänyt minut kotiin, mutta voimani eivät siihen riittäneet. Seuraavana päivänä siirryin itse perässä toiseen sairaalaan, jossa vietin pienen tyttövauvani kanssa seuraavat viikot suuren epätietoisuuden vallassa. Kukaan ei tiennyt tai osannut sanoa, mikä oikein oli pielessä ja miksi vauvani oli niin voimaton ettei jaksanut edes syödä itse. Lopulta kaikki selvisi ja eräs lääkäri sai sanottua, että vauvani vointia voisi verrata aikuisen keuhkokuumeeseen. Kyseessä ei ollut mitään sen vakavampaa, mutta olihan ne vaan pitkät kolme viikkoa. Sunnuntaina sain viettää aurinkoista syntymäpäivää onnellisena äitinä tuon nyt jo nuoreksi naiseksi kasvaneen tyttäreni kanssa. Äitiys on kyllä parasta, mitä olen elämässäni saavuttanut ja olen iloinen, että sain vielä järjestää synttärit tyttärelleni.

Aurinkoista keskiviikkoa kaikille!