Kun vanhempani muuttivat vuosia sitten ns. eläkeasuntoonsa asumaan, äiti pelasti lapsuudenkodistani erään muovipussin, joka oli täynnä minun teinivuosieni "salaisuuksia". Kerran äiti sitten antoi kassin minulle, mutta en siihen silloin jostain syystä perehtynyt sen tarkemmin. Tänään kaivoin muovikassin lipaston laatikosta esiin ja tutkin, mitä se oikein pitikään sisällään. Teinareita, vuosikalentereita, kirjeitä, kortteja ja jopa muutama valokuvakin sieltä löytyi. Niinpä paneuduin hetkeksi tutkimaan niitä ja samalla kuvailin siitä myös videota. Hyvin muistui mieleen erinäisiäkin asioita, jotka olisi jo muuten ehkä painuneet täysin unholaan. Jotenkin tuntuu ihan hullulta, että noista kalentereista löytyi merkintä äitini syntymäpäivästä, kun hän täytti 46 vuotta. Kaksi vuotta vähemmän kuin mitä minä olen nyt. Mitä ihmettä, mihin on hävinnyt yksi 30 vuotta minun elämästäni?
Onko teillä vielä tallella nuoruusvuosien teinikalentereita tai päiväkirjoja? Oletteko lukeneet niitä sitten teinivuosien? Niitä on aika mielenkiintoista lukea ja samalla muistella elämää ja aikoja omasta nuoruudesta. Itselläni ei hirveästi ole mitään aineellisia muistoja lapsuudesta ja nuoruudestani, joten olen kyllä iloinen, että äiti oli säästänyt tuon muovikassin sisältöineen. Käykää katsomassa video aiheesta minun YouTube-kanavalla ja laittakaa peukkua ylös, jos tykkäsitte videosta. Jos haluat jatkossakin nähdä videoitani, tilaa kanavani. Klikkaamalla tilaa painikkeen vieressä olevaa kelloa, saat heti sähköpostiisi ilmoituksen, kun olen taas julkaissut uuden videon. Toivottavasti tykkäätte videostani ♥
Mun teinarit on jossain hukassa mutta muita kalentereita ja päiväkirjoja löytyy! Niitä on niin ihana lueskella ja välillä ollaan kyyneleet silmissä ja välillä taas nauretaan maha kippurassa :D
VastaaPoistaJuu, mä en välillä tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut, kun luin noita. Toivottavasti sunkin teinarit vielä löytyy.
PoistaVoi mitä aarteita! <3 Itse löysin jokin aika sitten samantapaisen muovipussin äitini luota. Siellä oli vanhoja kirjeitä ja teiareita! Meni hetki jos toinenkin niitä lukiessa hymy huulilla! Ihania muistoja!
VastaaPoistaNuo ovat tosiaankin aarteita. Niitä on ihana lukea. Voi vitsi, silloin elämä oli vielä edessä ja tukka takana, ha haa... Taisit tehdäkin omista teinareistasi blogipostauksen vai muistanko väärin? Vielä, kun löytyisi ne siskon runovihot ♥
PoistaNäyttipä niin tutulle ;) Varmaan on ollut tuollainen Mic Macin pussikin.
VastaaPoistaMinullakin taitaa olla vielä nuo teinarit ja runovihkot tallessa...
Kannattaa kaivaa teinarit ja runovihkot esiin. Niitä on tosi kiva lueskella. Micmac, se oli ihan paras farkkumerkki 80-luvulla ♥
PoistaYstäväkirja ja luokkakavereilta (huom!tunnilla kirjoitetut) saadut lappuset on tallessa. Minulla oli vain muutama päiväkirja, mutta ne tuhosin...huh mitä olin kirjoitellut :D
VastaaPoistaJuu, oppitunneilla kierteli pieniin lappusiin kirjoitetut kirjeet! Ai ai, kaikki nuoret ovat olleet siis ihan samanlaisia :))
PoistaVoi iiks miten ihania ja jotain on itselläkin tallessa, onhan niitä hauskaa tuijotella ja ihmetellä. :) Karvinen oli silloin muuten kova juttu. Ihanaa uutta viikkoa Krisse <3
VastaaPoistaKiitos, Tiia ♥ Karvinen oli ihan hitti tuolloin ja teinarit ihan must. Olihan se kiva, kun nämä löytyivät ja pääsi vähän muistelemaan nuoruutta :))
PoistaNo nyt täytyy sanoa, etten ole koskaan teinareista kuullutkaan, saati nähnyt sellaisia :D Kiitos sinun, olen nyt valaistunut tämänkin osalta :P
VastaaPoistaIhana toi kirjevihko :) <3
En muista, missä vaiheessa nämä ovat poistuneet myynnistä. OLet kuitenkin sen verran nuorempi, että sinun nuoruudessasi on ollut sitten paljon muita lukuvuosikalentereita tarjoll. Kirjevihko oli kiva yllätys, kun löytyi tuolta myös. Loistava idea!
PoistaTeinikalenterit olivat kyllä ihan must juttu. Itselläni on niitä kellarissa muutamia säilytettynä sellaisessa muistojen laatikossa, jossa on muitakin hauskoja muistoja :)
VastaaPoistaKivaa alkanutta viikkoa ja tsemppiä opiskeluun ♥
PS. MicMac oli ihan must farkuissa ja farkkutakeissa :)
Kiitos, Marjo ♥ Muistojen laatikko. Se kuullostaa ihanalta. Sellaista olisi pitänyt itsekin alkaa kasaamaan.
PoistaTeinarit muistan, ja muitakin vastaavia oli tallessa.. itse tein sellaisen vedon tähän taloon muuttaessamme, että kävin läpi omaa muistojen laatikkoa, tutkin, luin, fiilistelin - ja heittelin takkaan aika monta vanhaa kirjettä, valokuvaa ja päiväkirjaa. Oli vain vahvasti sellainen olo etten halua jälkipolvien niitä löytävän! :D
VastaaPoistaPaljon on toki tallessakin, äiti on säästänyt vaikka mitä vanhoista leluista piirrustuksiin.:)
Iloisia syyspäiviä sinne! <3
Kiitos, Taina ♥ En minäkään kyllä halua, että kukaan lukee noita mun teinareita tai kirjeitä. Tyttö on joskus pyytänyt, että saisi lukea niitä, mutta en suostu siihen. En halua. Mustot ovat ihania...pääsääntöisesti.
Poista